Lue keskustelun säännöt.
Poistin taas yhden päivityksen FB:stä, jota kukaan ei ollut (taaskaan) kommentoinut
29.07.2011 |
Aikuisten hiekkalaatikko, jossa osataan tyttöjen tapaan taitavasti myös eristämisen taito. Mun ilmeisen tylsä päivitykseni keräsi jälleen kerran 0 tykkäystä ja 0 kommenttia, toisin kuin muiden laatikkoleikkejä taas oli samaan aikaan kommentoitu suut maireina. Pitäkää tunkkinne, stana.
Oletko sinäkin fb-kaveripiirisi hylkykastia, jonka jutut aina sivuutetaan? Enkä tarkoita nyt 10 krt päivässä toistuvia Kauppaan, kaupasta, nukuttaa, nukkumaan -litanjoita, vaan oikeita asioita, joita harkiten jaat. Itse asiassa noita NÄLÄKÄ-päivityksiäkin oli muuten tykätty sillä aikaa, kun oma päivitykseni komeili yksin ja ylhäisenä kommenteitta.
Kommentit (68)
Onneksi selvisi tämäkin mysteeri!!
"Hiljaisena" heinäkuuna äkkivilkaisu etusivulleni paljastaa, että viimeisen tunnin aikana on tullut 5 päivitystä, joihin joka ikiseen on myös kommentoitu / tykätty. Oma, pari päivää sitten tehty päivitykseni sivuutettiin taas kokonaan. Ai niin, sama homma oli pakkassäälläkin, mutta ehkä äärimmäiset luonnonolot estävät elämäni noteeraamisen.
ap
Ei tässä maailmassa (tai fb:ssä) kaikki pyöri sinun ympärilläsi. Minulle ei ole koskaan tullut edes mieleen vahdata sitä kuka tai kuinka monta minun päivityksistäni tykkää. Kunhan päivittelen. Joskus ei tykkää kukaan ja joskus tykkää tosi moni. Nyt heinäkuussa on kaiketi ollut ylipäätään aika hiljaista. Mutta kamoon, ei tää elämä pyöri sinun päivitysten ympärillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivityksiä ja löytää niistä jotain:
-onneksi aurinko paistaa
-lomille lompsis
-mustikoita 2 litraa
-rannalle lasten kanssa
jne..
Kyllä ne on niitä velvollisuustykkäämisiä puolin ja toisin kun käy siellä. Ihan sen takia, että niin kuuluu tehdä, ettei kukaan jää tykkäämättä tai kukaan aattele, että mikä se on kun tuo yks ei tykkää mun päivityksistä.
Siksi kun käyn harrastesivuillani, tykkään ne muutamat velvollisuustykkäykset siitä etusivulta.
Olen fb.ssä ainoastaan parin harrastuksen takia ja siinä sivussa vähän tätä velvollisuushömppää sitten, mitä on pakko harrastaa eli nämä muutama tykkääminen edes sen kummemmin lukematta, mitä ovat kirjoittaneet.
Ei Fb:ssä ole velvollisuuksia. Eikä siellä ole tarkoitus KERÄILLÄ tykkäyksiä ja kommentteja. Eikä tykätä/kommentoida joka ainoaa postausta. Tykkää niistä joista tykkäät oikeasti, ja kommentoi jos on jotain sanottavaa. Ehkä ap:n postaukset eivät saa vastakaikua, koska ne eivät kosketa ketään eikä kukaan keksi niihin mitään vastattavaa.
ja tykkäillään toinen toisistamme =)
ja tykkäillään toinen toisistamme =)
juuri niistä tärkeistäkin asioista, mitä joku haluaa kirjoittaa sivulleen. Ja tykkäisin muutenkin, ettei kenenkään tarvis kokea itseään syrjityksi ja yksinäiseksi.
Kiusaajat on paskasakkia...aikuisinakin.
juuri niistä tärkeistäkin asioista, mitä joku haluaa kirjoittaa sivulleen. Ja tykkäisin muutenkin, ettei kenenkään tarvis kokea itseään syrjityksi ja yksinäiseksi.
Kiusaajat on paskasakkia...aikuisinakin.
Ties vaikka ihan oikeasti saisi uusia ystäviä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi selvisi tämäkin mysteeri!! "Hiljaisena" heinäkuuna äkkivilkaisu etusivulleni paljastaa, että viimeisen tunnin aikana on tullut 5 päivitystä, joihin joka ikiseen on myös kommentoitu / tykätty. Oma, pari päivää sitten tehty päivitykseni sivuutettiin taas kokonaan. Ai niin, sama homma oli pakkassäälläkin, mutta ehkä äärimmäiset luonnonolot estävät elämäni noteeraamisen. ap
Ei tässä maailmassa (tai fb:ssä) kaikki pyöri sinun ympärilläsi. Minulle ei ole koskaan tullut edes mieleen vahdata sitä kuka tai kuinka monta minun päivityksistäni tykkää. Kunhan päivittelen. Joskus ei tykkää kukaan ja joskus tykkää tosi moni. Nyt heinäkuussa on kaiketi ollut ylipäätään aika hiljaista. Mutta kamoon, ei tää elämä pyöri sinun päivitysten ympärillä!
En tiedä kuinka monta kaveria sinulla on mutta otathan huomioon että vaikka sinulle on tullut tunnin aikana 5 päivitystä niin jollekin muulle sinun päivityksesi on yksi kymmenen joukossa.
Ja ne joihin on kommentoitu niin ne voivat olla ihmisiä joilla on vaikkapa 200 kaveria. Tottakai heillä löytyy potentiaalisesti enemmän vastaajia/tykkääjiä kuin sellaisille joilla on esim. 50 kaveria.
FB luo ihmisille selvästi paineita. Esimerkiksi: "Kaikilla kavereillasi on yli 200 kaveria mutta itselläsi on vain vajaa 100. Etkö sinäkin haluaisi saman verran? Ja vaikka 100 henkilöä olisivatkin puolituttuja?" Ei-toivotut ihmiset voi mutkitta tutkia vaikka kuinka monen päivityksiä ja kuvia, jos profiilin näkyvyyttä ei ole rajoitettu (ei vaikuta mukavalta). Ikinä ei voi tietää mihin tai kenelle kuvat/jutut päätyy (esim työnantajalle, jota haukuit seinälläsi, vaikkakin ilman hänen nimeään, ja hän tunnisti kenestä on kyse) ja voi tulla potkut. Ei voi myöskään sanoa, että onko kaverisi oikeasti se, joksi häntä luulet, vai onko hän joku aivan muu joka on varastanut kaverisi tilin..kuka sen kertoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka totisesti otatte taman paivitys asian.
En itse kayta paljon aikaa siella, mutta laitan kommenttia muiden valokuvista ja hyvista paivityksista jotka kolahtaa jollain tasolla.
Se on tutkitustikin masennusta aiheuttavaa, ei ole tervettä verrata itseään muihin ja kilpailla just vaikka tykkäämisistä, kavedreiden määrästä tai mistä vaan. Jätin ne asiat peruskouluun, ja pidänkin siellä. Ei ole ollut ikävä naamakirjaan.
Minä(kin) olen siellä mm. siksi, että ystävinä on liki koko serkuskatraani. Näppärästi pysyy kuulumisista perillä mm. heidän kanssaan. Samoin kuin opiskelukavereiden jne.
Enkä aivan varmasti harrasta tuolla ihmissuhdepelejä tai vertaile itseäni muihin. En myöskään vertaile kavereiden määrää tai määritä itseäni sillä.
Tuohan on _virtuaalinen_ jatke sille _oikealle_ elämälle. Eikä elämän keskeinen sisältö.
Enkä muuten edes peruskoulussa harrastanut noita mainitsemiasi asioita. Eli ei tarvinnut jättää sinne, kun ei niitä koskaan ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, tunnistan että minunkin kaveripiirissäni on sellaisia jotka eivät ensinnäkään itse liiku kovin liukkaasti virtuaalimaailmassa, eikä heitä paljon siellä myöskään huomioida. En minäkään.
Mutta ei se ole mitenkään tietoista eristämistä. Kun kavereita on 200, niin sitähän saisi ihan täyspäiväisesti pitää huolta, että kaikilla on tasapuolisen mukavaa, jos siihen lähtisi?
Minä kommentoin sitä mistä tulee kommentti mieleen, ja peukutan sitä mikä innostaa. Joidenkin statukset ovat yleensä aika kuivia. Minusta on silti kiva pysyä kärryillä heidänkin, noiden ehkä entisten kavereiden tai puolituttujen elämästä.
kommaako mua kukaan... mä kirjoitan mitä itse haluan ja siinä on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossain muualla kun fb:ssä jos fb saa noin isot mittakaavat. Kuka hullu sitä pitää minään mittarina?! Toki jos on elämässään muutenkin selkainen asenne että mittaa omia ja muiden tekemisiä tai arvottaa itseään kavereiden perusteella niin kyllähän fb on silloin varmasti ihan miinakenttä mutta ei se on fb:n vika vaan käyttäjänsä korvien välin.
Kuten jo joku totesi on se vaan yksi sosiaalisen elämän jatke tai kanava pitää yhteyttä. Mulla on kavereina perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, työ-/koulukavereita, tuttuja ja vanhoja kavereita. Kommentoinnit, tykkäämiset ym korreloituu ihan siihen miten läheisiä oikeassa elämässä ollaan. Joskus puolitutulla on joku tosi hauska juttu mitä kommentoin tai tykkään mut usein jätän kommentoimatta ja nauran vain itsekseni, jos kyseessä oli läheinen ihminen kommentoisin varmasti. Mutta kaikki on vaan sosiaalista kanssakäymistä virtuaalisesti ei sen enempää tai vähempää.
Jos se fb on oikeesti niin kamala niin miksi siellä roikutte? Taitaa oikeesti oikean elämänkin ystävyys suhteet olla heikossa jamassa. .
Ehkä olet blokannut seinäsi niin etteivät ystäväsi edes näe sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harvemmin tykkäillään ja kommentoidaan, mutta se ei oikeastaan haittaa. IRL on kavereita, joiden tiedän lukevan ja naureskelevan mun päivityksille ja itse heitän sinne vähän sellaista "elämän kirjoa", ei aina auringonpaistetta tai ihanaa, mutta joskus sitäkin. Olen mm. kertonut suoraan, että nyt olen sitten tänään tosi masentunut tai huonovointinen, jos olen ollut(tämä siksi, että haluan yrittää omalta osaltani vaikuttaa siihen, ettei ihmisille tule kulisseihin perustuvaa FB-kateutta, joka on väistämätön seuraus, jos vain hyvistä asioista kerrotaan). Niitä on harvemmin nähtävien kamujen ja sukulaisten vaikea kommentoida tai etenkään tykätä, kun eivät tiedä muuta kuin sen kommentin verran. IRL-kavereihin taas vaikuttaa siten, että tulee soittoja enemmän "Miten voit? Voinko auttaa? Tehdäänkö jotain kivaa yhdessä?". Ja sitten jos hehkutan jotain mansikka-aikaa, säätä tai jotain "kaikille yhteistä" asiaa, niin silloin ne harvemmin nähdyt tykkää.
Itse en tykkää enkä kommentoi "Fb teeskentelijöitä", joilla päivitykset on älyttömän omahyväisiä "Tänään korjasin kiinanmuuria, säilöin 200kg itse kerättyä mustikkaa ja olin kaikkein paras äiti" tai sellaisia, joissa on tarkoituksena saada muita kateelliseksi ja uskon sen oleva ainoa syy laittaa asia esille "Sain rakkaalta mieheltä hääpäivälahjaksi Pariisinmatkan ja kuumailmapallolennon" silloin kun tilanne on oikeasti vaikka se, että mies hyvittelee vaikkapa pettämistä tai muuta sikailua. Eniten tykkäilen sellaisia "aitoja" päivityksiä, en välttämättä sellaisia, joiden koen olevan lähinnä "lähipiirille", esim. serkkuni moottoripyöräjuttuja, koska en tiedä niistä mitään IRL.
Älkää loukkaantuko jostain Facesta, se toimii kuten sosiaalinen elämä muutenkin ja voit olla aina varma, että joku ei tykkää. Et kai sinäkään aina kaikista ja kaikesta tykkää?
Siis täällä oppii kyllä aina jotakin uutta!
Minulla ei ole koskaan edes käynyt mielessä, että joku kokee fb:nkin jonkinlaisena kilpailuna. Onku joku ihan oikeasti kateellinen siitä, että jollakin on enemmän fb-kavereita? Käykö joku ihan oikeasti vahtaamassa kommenttien ja tykkäysten määriä?
Siis anteeksi nyt ja ei hyvää päivää!
On minullakin varmaan paljon päivityksiä, joita kukaan ei peukuta tai kommentoi. Enkä minä jaksa aina tykätä tai kommentoida kaikkien päivityksiä, vaikka kivoja olisivatkin. Mutta so what? Eipä ole koskaan tullut mieleeni alkaa siitä skitsoilemaan tai itkemään omaa huonommuuttani. Siis kuinka huono itsetunto täytyy olla ihmisellä joka on jumiutunut laskemaan tykkäyksiä ja vetämään niistä jotakin "minut on hyljätty ja kukaan ei minusta tykkää"- johtopäätöksiä. Anna mun kaikki kestää!
jossain muualla kun fb:ssä jos fb saa noin isot mittakaavat. Kuka hullu sitä pitää minään mittarina?! Toki jos on elämässään muutenkin selkainen asenne että mittaa omia ja muiden tekemisiä tai arvottaa itseään kavereiden perusteella niin kyllähän fb on silloin varmasti ihan miinakenttä mutta ei se on fb:n vika vaan käyttäjänsä korvien välin.
Kuten jo joku totesi on se vaan yksi sosiaalisen elämän jatke tai kanava pitää yhteyttä. Mulla on kavereina perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, työ-/koulukavereita, tuttuja ja vanhoja kavereita. Kommentoinnit, tykkäämiset ym korreloituu ihan siihen miten läheisiä oikeassa elämässä ollaan. Joskus puolitutulla on joku tosi hauska juttu mitä kommentoin tai tykkään mut usein jätän kommentoimatta ja nauran vain itsekseni, jos kyseessä oli läheinen ihminen kommentoisin varmasti. Mutta kaikki on vaan sosiaalista kanssakäymistä virtuaalisesti ei sen enempää tai vähempää.
Jos se fb on oikeesti niin kamala niin miksi siellä roikutte? Taitaa oikeesti oikean elämänkin ystävyys suhteet olla heikossa jamassa. .
En itsekään ole facebookissa mikään aktiivi-päivittelijä ja mutta olen toisinaan mielenkiinnolla seurannut näitä facebookin-piirileikkejä :) Oma mieheni kerran tuskaili että aina kun hän laittaa (itselleen ainakin) mielenkiintoisen päivityksen niin mitään ei tapahdu, ei reaktioita. Sitten joku kirjoittaa juurikin tyyliin: Matikkaa ja olutta!!!Jea!!! ja peukkuja vallan sataa taivaasta ja kommentteihin hukkuu :D Mielestäni se on aikast huvittavaa.
Ja toinen mielenkiintoinen asia myös tietty on nämä muutamat tyypit joita varmaan jokaisella on kaverilistoilla, jotka tekevät pitkiä "milenkiintoisia" päivityksiä elämästään ja ovat sitten itse ainoita jotka niihin kommentoi. Olen kyllä sitä mieltä että useimmiten näiden ihmisten kohdalla kyse on siitä että statukset ovat juurikin semmoista piilo-itsekehua ja "kattokaa kaikki miten vatun mielenkiintoinen elämä mulla on", että kukaan ei vaan oikeasti halua tai jaksa niihin kommentoida.
Myöskin uskonnolliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset statukset ovat hankalia kommentoida ja peukuttaa, monet eivät halua tapella noista asioista mihin tämä yleensä johtaakin koska aina löytyy niitä jotka ovat erimieltä ja ihan kiihkoilijoitakin.
Varmasti joukkoon mahtuu myös ihmisiä joita moni tuntuu ihan kuin pakoilevan, mutta itseltä ei ainakaan sinällään "sääliä" heru. Yleensä asianosainen on joko epämiellyttävä ihminen tai statukset ovat oikeasti saatanan tylsiä tai inhottavaa itsekehua :D
Kyllä minäkin peukuttelen ja kommentoin jos koen aiheen kiinnostavaksi tai olen yleisesti samaa mieltä ja haluan tuoda sen esille.
Ei facebook kenenkään maailmaa kaada (eihän?)
Ihan oikeasti, FB on vaan yksi (typerä) nettisivusto. Älkää ottako sitä noin vakavasti. Menkää vaikka metsään juoksemaan tai ihan sinne oikealle hiekkalaatikolle. Älkää kuitenkaan nyt herranjumala raportoiko siitä statuksessanne ja suuttuko, jos kukaan ei tykkää. Peace.
Kun minä aloitin facebookkailun, ei mitään tykkäämisiä edes ollut olemassa. Ne tulivat vasta myöhemmin. Päivitä sellaisia asioita, jotka ovat minusta tärkeitä, hauskoja, kivoja jne. En mitenkään erityisesti odota, että jonkun pitäisi niistä tykätä tai kommentoida. Yleensä toki tykätään ja kommentoidaan, mutta aina ei, enkä siitä mitenkään masennu.
En ole myöskään huomannut mitään hiekkalaatikkoleikkejä, enkä ainakaan itse niitä harrasta. Minulla on n.200 ystävää, enkä varmasti ehdi huomata kaikkien merkkipäiviä ja naimisiinmenoja, päivityksistä nyt puhumattakaan, eikä siitä kenenkään kannata loukkaantua. En myöskään ehdi seurata, tykätäänkö jonkun päivityksistä yleensä vai ei. Että tuskin siellä ketään tarkoituksella eristetään.
Niin kuin täällä on niin hyvin sanottukin, FB ei ole sosiaalisen elämän korvike vaan kiva lisä siihen. Jos päivityksestäsi ei tykätä, ei se automaattisesti tarkoita sitä, ettei sinusta tykättäisi!
..kuulostaa kyllä tutulta, valitettavasti. Mua ei ole koskaan kiusattu koulussa/työelämässä, enkä itse ole koskaan kiusannut ketään. Nyt 30-vuotiaana kolmen lapsen äitinä olen tullut syrjityksi ja "kiusatuksi" juuri tuolla fb:ssa. Ensin ajattelin että on vaan sattumaa, ettei kukaan tähän kiusaajaryhmään kuuluvasta kuudesta naisesta ole tykännyt tai kommentoinut juttujani ja kuviani, eivät ole huomanneet tai olleet koneella tms. Sitten tajusin että ei, kyllä he ovat koneella ja huomaavat kyllä toistensa jutut, vain minä jäin porukan ulkopuolelle. Sitten ilmaantui vihjailevat (minuun kohdistuvat) päivitykset, joihin muu porukka kommentoi ja tykkäili toistensa kommenteista.. (oikeesti!!) Jos julkaisin kuvan vauvastani, ei kukaan tykännyt tai kommentoinut, toisen ryhmän jäsenen lapsesta kommentteja ja sydämiä "oi mikä hurmuri!" yms. saman päivän aikana. Yhteisiä tapaamisia ja juttuja päivittelevät ja hehkuttavat kilpaa, on tarkoituskin siis että minä näen ne ja tajuan mikä on homman nimi.. Kaikki 30v+ naisia siis, perhekerhotuttuja, osa ollut ihan ystäviäkin tässä vuosien varrella.
Kuulostaa ehkä paranoidilta, mutta tämä on totta. En jätä fb:ta vielä, siellä on paljon oikeita ystäviä ja sukulaisia joihin on kiva yhteyttä pitää näinkin, vaikka soitellaan ja nähdään paljon muutenkin. Ehkä sitten poistan nämä tietyt tyypit kaverilistalta tai jotain. Kerran päivässä tuolla tulee käytyä, kerran-pari viikossa jotain sinne päivitän. Saa nähdä jatketaanko perhekerhoilua enää syksyllä, tuskinpa vaan.
josta pidin tosi paljon. Sen päivityksistäkin ihan hengästyy ja elämä on hirveen kiiltokuvamaista enkä todellakaan saanut moista käsitykstä niin mukavasta tytöstä joskus muinoin.
Mutta pääasiahan on että tietää oman elämänsä olevan kunnossa, niin ei tarvi vertailla muihin.