Lue keskustelun säännöt.
Käsite keskiverto on kadonnut lastensuojelusta
16.07.2011 |
Suomalainen lastensuojelu on menettänyt täysin kohtuullisuuden tajun jo puheissaan, ei enää vain toimissaan. Sijaishoitajat nimittelevät sijaislapsia mitä törkeimmillä nimillä nettikirjoittelussa ja nyt myös valtakunnan päälehdessä. Vanhempia nimittely on nyt tietysti koskenut aina, se ei ole mikään uusi asia. Koska julkisuudelta salataan todelliset huostaanoton syyt, on itsestään selvää, että vanhemmat katsotaan toisen luokan kansalaisiksi sen jälkeen, jos perhe joutuu tekemisiin lastensuojelun kanssa.
Kohtuuajattelu on siis vierasta, ei ole enää lapsiyksilöitä, on vain kaksi ryhmää: 1) hyvin kasvatetut ja 2) huonosti kasvatetut lapset. Jälkimmäisiä on sitten sijaishoitajilla oikeus nimitellä vaikka perkeleiksi, kuten toissapäivän Hesarissa tehtiin.
Tosi merkillistä, kun ajatellaan, että parikymmentä vuotta sitten (ennen nykyistä huostahysteriaa) ymmärrettiin yleisesti, että myös hyvin kasvatetut laset käyttäytyvät joskus huonosti, jotkut useammin ja jotkut harvemmin. Joidenkin lasten perusluonteeseen kuuluu uhmata enemmän auktoriteetteja, nykyään sellainen ominaisuus katsotaan diagnoosin arvoiseksi ja huostaanottoperusteeksi - ja syy on vanhempien huonoudessa, totta kai!
Silloin oli myös hyvin pieni ryhmä hyviä ja huonoja vanhempia, mutta ylivoimaisesti suurin ryhmä oli keskiverto tavallisia vanhempia, jotka tekevät enemmän ja vähemmän virheitä, mutta ei kenelläkään olisi ollut otsaa leimata heitä täysin epäkelvoiksi kasvattajiksi, kuten nyt tapahtuu.
Nyt lapsen kuuluu olla nöyrä ja vain nöyrä, jopa teini-iässä, liika uhmakkuus on olevinaan vain vapaan kasvatuksen tulosta, siis äärimmäisen suuri virhe vanhemmilta ja niin ollen myös huostaanoton peruste. Käsittämätöntä!
Lapset ovat joko enkeleitä tai perkeleitä, jota sanaa viimeksi eräs sijaisvanhempi käytti Helsingin Sanomien haastattelussa huonosti käyttäytyvistä huostaanotetuista. Jos ei ole huostaanotettu, vaikka käyttäytyykin huonosti, ei silloin ilmeisesti nimetä perkeleeksi, nimitys koskee vain alimman luokan eli huostaanotettuja lapsia.
Lastensuojelu on pelote, musta uhkaava pilvi kaikille perheille. Eniten pelko koskee tavallisia keskiryhmän vanhempia, jotka olisivat olleet ihan kohtuu hyviä vanhempia vielä aikanaan, mutta nyt lastensuojelu leimaa heidät kyvyttömiksi, epäonnistuneiksi ja vastuuttomiksi kasvattajiksi.
Kohtuuttomat vaatimukset koskevat myös lastensuojelua itseään. Puhutaan korkeasta ammattitaidosta, vaikka on kyse ominaisuuksista, jota ei ikinä voi millään tutkinnolla opiskella. Kyse työhön sopivuudesta on enemmänkin puhetta ihmisten erilaisista luonteenpiirteistä. Alalle sopivat luonteenpiirteet ovat varmaan rehellisyys, suhteellisuuden taju, puolueeton arviointikyky ja inhimillisyys, mutta isolla osalla viranomaisia puuttuvat kaikki em. ominaisuudet.
Silti sosiaalityöntekijöitä pidetään korkeasti koulutettuina alan ammattilaisina, vaikka heillä ei olisi korkeakoulututkintoa, eikä edellä kuvattua alalle sopivuutta. Samoin sijaishoitajat ovat täysin virheettömiä ja täydelisiä, vaikka esim. sijaisvanhempien vaatimuksena on olla vain tavallisia vanhempia. Se onkin muuten ainut kohta, jossa sana tavalinen mainitaan ls:ssa ihmisten yhteydessä, mutta silti sijaisvanhempia ei pidetä tavallisina kasvattajina, kuten ei asiakasvanhempiakaan, koska he ovat kaikki edustavinaan vain toista äärimmäisyyttä. Täysin järjetöntä ja vailla minkäänlaista kohtuutta!
Pelkästään äärimmäisen hyviä ja äärimmäisen huonoja, enkeleitä ja perkeleitä, siihen lastensuojelun valheellinen kultakupla on ihmiset latistanut, niin lapset kuin aikuisetkin. Ketä tämä valhe maailma sitten pystyy auttamaan? Kokonaisuutta ajatellen vain hyvin harvoja lapsia, ikäviä kyllä. Jos selitystä tarjoamassa on joku lastensuojelun "asiantuntija", on syynä vain liian myöhään tehdyt huostaanotot. Valheita valheiden päälle ja syy on aina vanhemmissa. Ihanko totta?
Koska koulut, päiväkodit ja neuvolat on valjastettu luokittelemaan ja huolikartoittamaan lapsia, tavallisen perheen on miltei mahdotonta olla joutumatta jossain vaiheesa tekemisiin lastensuojelun kanssa.
Liian usein riittää se ettei henkilökemiat kohtaa.
Kommentit (174)
Olen hänen kanssaan osittain samaa mieltä. Minunkin mielestäni lasten kasvatuksessa huolikartoitetaan lapsia liikaa.
Olen huomannut esim. että päivä kodissa vasu ym. keskusteluihin etsitään valitetavan usein lapsiin liittyviä huolia. Kun lapset kuitenkin kehittyvät, etenkin leikki-ikäisinä niin nopeaan tahtiin, että se mikä oli tänään huolen aiheena ei sitä välttämättä ole enää ensi viikolla.
Jos tällöin henkilökemiat eivät kohtaa ammattikasvattajan ja vanhemman välillä voi olla vaarana, että kasvattaja löytää virheitä vanhemman toiminnasta enemmän kuin on tarpeen.
Toisaalta vanhempien tulisi myös hyvksyä se, että jos joku ammattilainen on huomannut jonkin huolenaiheen, on hänellä taustallaan yleensä pitkä koulutus ja hänellä on enemmän tietoa kuin vanhemmalla. Ammattikasvattaja on siis useinmiten ihan oikeassa.
Mutta, mutta. Ammattikasvattajienkin tulisi olla tietoisia siitä, että he myös ovat ihmisiä. Juuri tästä syystä heidän pitäisikin olla erityisen varovaisia vanhempien "tuomitsemisessa".
Sosiaalityöntekijöistä en tiedä. En tiedä minkälainen koulutus heillä on.
Ottaen huomioon, että minkälaisten päätösten kanssa he ovat tekemisissä, heillä pitäisi olla noihin päätöksiin liittyvää koulutusta myös takanaan.
Pelkkien lainsäädäntöjen tuntemus ei ole riittävää.
Heidän pitäisi minun mielestäni opiskella myös kasvatusta ja ihmistuntemusta. Joko he sitä opiskelevat? En tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän Suomessa käytännössä ihan kuka vaan pääsee sijaisperheeksi. Siitähän tässäkin kirjoitettiin.
Että jopa mt-potilaat kelpaa tätösille.
että kyse olisi jutusta - vaan mielipidekirjoituksesta.
Mutta aivan sama. Ei ilmeisesti löydy linkkiä.
Jos joku on salannut mt-ongelmansa hänen on siis täytynyt valehdella myös lääkärille. Lääkärintodistus pitää nimittäin olla kun Pride kurssille menee.
HS on roskalehti, joten siinä mielessä se ja sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marssia yksityiselle lääkäriasemalle, käydä verenpainemittauksissa ja ruksata kohtaan sairaudet, että "ei ole".
Ja ei muuten kaikki käy todellakaan mitään Pride-kursseja. Mm. sukulaissijoituksia tehdään ilmankin.
HS on roskalehti, joten siinä mielessä se ja sama.
että kyseessä oli mielipidekirjoitus, jos puhutaan jutusta. Ihan ok lehti, joskin myötäilee yleensä vähän liikaa vallanpitäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en yhtään ihmettele että tässäkin ektjussa kirjoittaneiltä on lapsia huostaanotettu. Alkaa todellisuuden taju jo hämärtyä.
meille tuli 6-vuotias tyttö(laitoksessa koko ikänsä kasvanut) vuosi sitten. Tytöllä vaikeat kiintymyssuhdehäiriöt, kuljetaan terapiassa 2 kertaa viikossa, tytöllä myös päivittäistä lääkitystä vaativa perussairaus. Tytöstä saa korotettua vammaistukea. Kouluun ei pysty vielä menemään, lykätään ainakin vuodella.
Molemmat vanhemmat käydään töissä, tyttö lääkärin suosituksesta päiväkotiin kuntoutukseen. Perheessä myös biologisia lapsia ja minä olen päiväkodissa töissä. Saadaan tytöstä 300 euroa+lapsilisät kuussa. ja nämä menee kyllä ihan vaatteisiin, ruokaan jne. Ei tässä rikastumaan pääse.
Monta kertaa olen miettinyt miten paljon helpommalla oltaisiin päästy kun ei koskaan olisi tyttöä otettu. Omat lapset kärsii tilanteesta kun kotona yksi raivoava vieras. Ja me ajateltiin toimivamme lapsen parhaaksi, tarjoamalla hänelle koti jossa kasvaa aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sinä siltä lapselta odotit? Etkö saanut mitään ohjausta/valmennusta? Harkitsitko lainkaan?
ap:lta ja kaltaisiltaan, että kun se sijoitettujen lasten kasvattaminen on kerran niin maan helppoa ja siitä vaan rahavirrat vuolaana virtaa, niin
MIKSI ETTE ITSE ONNISTU SIINÄ?
Mä tunnen jokusen sijaisperheessä kasvaneen lapsen, ja kyllä heistä jokainen on tyytyväinen siihen, että pääsi sieltä omasta perhehelvetistään pois. Yhtäkään vääryydellä ja viekkaudella vietyä en tiedä tai tunne.
Ja tiedän myös äitejä, jotka ovat vapaaehtoisesti antaneet lapsensa huostaan ja lisäksi pari sijaisperhettä, joissa lapset voivat nykyään hyvin.
Tietääkö ap. että kolme neljästä lapsen huostaanotosta tehdään ihan oikeasti yhteistyössä vanhempien kanssa? Ja yleensä ne sijoitukset, joissa vanhemmat ovat yhteistyökoykyisiä ja -halusia sujuvat parhaiten, ja lapsen toipuminen on mahdollista.
Sinun tyylisi kirjoittaa on ap. tullut täällä jo varsin tutuksi, ja tekee sinusta varsin luotaantyöntävän vaikutelman. En yhtään ihmettele jos sinulta on lapset otettu huostaan. MT-ongelmat huokuvat kirjoituksistasi. En usko, että sinulla on koskaan kykyä nähdä omaa osuuttasi lastesi ongelmissa.
Mutta en halua, en pidä ajatusesta. Lasten kasvatus kyllä onnistuu, se ei ole mitään ihmeen rakettitedettä. Sinä et tiedä minusta mitään, joten älä hauku. Älä haku tai minä haukun sinua. Minulta ei ole lapsia huostattu, eikä sillä uhkailtu. Minulla ei ole todettu minkäänsortin MT-ongelmaa, onko sinulla? Sinä et pidä ajatuksesta että lastensuojelua kritisoidaan, lastensuojelussa tapahtuu mielivaltaa ja törkeitä ylilyöntejä, huostia tapahtuu vääristä, tekaistuista syistä ym. ym. Se on tullut selväksi.
Sinä se vain haukut tuntemattomia kun et parempaan pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä teidän mielestä olisi minun motiivi esimerkiksi päiväkodissa liioitella lapsen ongelmia. Pääsen paljon helpommalla jos vaan hoidan lapset enkä kiinnitä mihinkään ongelmaan huomiota.
teen sen vain ja ainoastaan siksi että olen huolissani lapsesta. Ei minulla ole mitään motivaatiota puuttua kenenkään kasvatustaitoihin ym.
Voisin tietenkin ajatella että eläköön jokaisen lapsen ihan missä vaan ja millaisissa oloissa vaan, ei se minulta ole pois. palkka tulisi silti. Mutta en pystyisi hyvällä omalla tunnolla näin tekemään. Uskokaan vaan että jokainen esitetty huolenaihe on tarkkaan mietitty ja olisi helpompi jättää siitä mainitsematta.
tämä oli vaan kommentti siihen kuinka helppoa on toimia sijaisvanhempana ja kuinka rahaa tulee ikkunoista ja ovista.
Kannattaa välillä tutstua myös siihen toisene puoleen.
ja ap vaikuttaa kyllä kirjoituksissaan todellisuudesta vieraantuneelta tai vähänjärkiseltä. Minä huakun sinua jos sinä haukut minua-tyylsiet kommentit eivät vaikuta kovin aikuismaisilta.
varmasti ylilyöntejä tai virheitä sattuu kaikille mutta ei nyt sentään ihan tuossa mittakaavassa kuin tässä on haluttu esittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Mainitut henkilökemiat.
2. Yksinkertaisesti ammattitaidottomuus. Ollaan esimerkiksi nuoria, kokemattomia, liian virkaintoisia tms. Tai vaikka vaan väärällä alalla.
Meidän kuopuksesta esimerkiksi tuli samana talvena täysin kahdenlaista palautetta: Toinen paikka kehui sosiaalisia taitoja, muita taitoja ja totesi, että on tasapainoinen lapsi (Hoitaja kokenut vanhempi eskariope, joka käynyt ajantasaisissa koulutuksissa) ja toinen paikka väitti, että lapsi on epäsosiaalinen, ei keskity tarpeeksi, on liian ujo jne. (hoitaja lapseton nuori, joka päättämässä opintoja ja erittäin virkaintoinen ja "hyväksyy" vain ihan tietynlaiset ns. reippaat lapset).
mutta siksihän huolikartoitus on juuri olemassa, että havainnollistuisi selkeästi se, että mustan ja valkoisen väliin mahtuu HUOLEN HARMAA VYÖHYKE.
on käsittämättömän pelottava ase osaamattomissa käsissä!
Valtaosa Suomen sosiaalityöntekijöistä on nykyään epäpäteviä, erityisesti isoissa kaupungeissa.
Ei mikään PRIDE kurssi ole sijariksi pääsyn vaatimuksena. Lääkärintodistuksen saa lääkäristä eikä siitä selviä kuin pahimmat mt-ongelmat. Entäs rikoskrekisteri? Jos on omisuusrikoksia, väkivaltarikoksia, huumerikoksia ym. ei ne selviä. Sossuilla on tiedossa vain ehkä pedofilia muttei muuta. Eikö pedofiliamerkintäkin poistu rikosreksiteristä tietyn ajan kuluessa?
käydä Pride koulutus. Myös sukulaisten.
ap:lta ja kaltaisiltaan, että kun se sijoitettujen lasten kasvattaminen on kerran niin maan helppoa ja siitä vaan rahavirrat vuolaana virtaa, niin
MIKSI ETTE ITSE ONNISTU SIINÄ?
Mä tunnen jokusen sijaisperheessä kasvaneen lapsen, ja kyllä heistä jokainen on tyytyväinen siihen, että pääsi sieltä omasta perhehelvetistään pois. Yhtäkään vääryydellä ja viekkaudella vietyä en tiedä tai tunne.
Ja tiedän myös äitejä, jotka ovat vapaaehtoisesti antaneet lapsensa huostaan ja lisäksi pari sijaisperhettä, joissa lapset voivat nykyään hyvin.
Tietääkö ap. että kolme neljästä lapsen huostaanotosta tehdään ihan oikeasti yhteistyössä vanhempien kanssa? Ja yleensä ne sijoitukset, joissa vanhemmat ovat yhteistyökoykyisiä ja -halusia sujuvat parhaiten, ja lapsen toipuminen on mahdollista.
Sinun tyylisi kirjoittaa on ap. tullut täällä jo varsin tutuksi, ja tekee sinusta varsin luotaantyöntävän vaikutelman. En yhtään ihmettele jos sinulta on lapset otettu huostaan. MT-ongelmat huokuvat kirjoituksistasi. En usko, että sinulla on koskaan kykyä nähdä omaa osuuttasi lastesi ongelmissa.