Oletko saanut jossain aivan järkyttävän huonoa palvelua?

[quote author="Vierailija" time="12.07.2011 klo 10:24"]

Miehellä oli siellä tili, homman piti toimia niin, että kunhan sanon nimen, niin voin ostaa laskuun. Nimeni oli jollain "tämä saa ostaa tälle tilille" -listalla. Ostin tavaroita, jotka remppamies oli minulle listannut. Kassalla ei onnistunut laskullelaitto millään, kuulemma ei voi antaa laskulle, koska tili on miehen nimellä ja hekkkareiden mukaan en ole tilinomistaja.

Soitin miehelle, että mitä nyt tehdään. Remonttimies tuli puolen tunnin kuluttua, meni tavaroitten kera kassalle, kukaan ei edes kysynyt papereita, kunhan sanoi nimen ja sillä selvä.

Menin perässä kassalle ja kysyin, miten tuo mies saattoi papereita näyttämättä laittaa mieheni laskuun yli 600 e arvosta tavaraa, jos minä en voi sitä tehdä. Kuulemma ei ole minun asiani, koska se ei edelleenkään ole minun tilini.

[/quote]

Jos on kyse toisen tilistä, niin ainoastaan valtakirjan avulla muut henkilöt saavat tilille ostaa, näin ainakin meillä.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2012 klo 11:16"]

Mieheni osti lippiksen ko liikkestä, maksoi 50 euroa.

Kotona hän irroitti tarran lipasta, (joku mainostarra tms) ja samalla tarra repi mokkanahkaisesta lipasta pinnan irti. Vietiin lippistä takaisin seuraavana päivänä. Myyjänä oli sellainen ylimeikattu ritsap*llu valkaistussa tekotukassaan. Mies selitti tilanteen, että ottaisi mielellään uuden lippiksen jossa ei olisi ko. tarraa. Myyjä tuhahteli ylimielisesti ja sanoi että "kuule se tarra KUULUU diihen lippikseen". No ei tasan kuulu, kuka normaali ihminen haluaa että lippiksessä on joku epämääräinen tarra. Mieheni sanoi että siinä tapauksessa palauttaa lippiksen. myyjä muljautteli silmiään ja tokaisi että "onkse nyt oikeesti muka niin kauheeta jos siitä lipasta on vähän kulunut mokkaa pois, big deal hei??!" Minä totesin jäätävään sävyyn pikkuneidille että "jos me ostetaan viidenkympin lippis niin kyllä se saa olla ihan priimakuntoinen". Myyjä tuijotti mua, ja sanoi" Hei RAUHOTU! Pitääks mun soittaa vartijat, alatsä riehuu tääl??!" Oltiin mieheni kanssa suu auki siinä, että mitä ihmettä. Kukaan ei korottanut ääntään tms. Ainoa jonka käytös oli aggressiivista oli myyjäneitonen. Minä poistuin liikkeestä lasten kanssa, koska en jaksanut katsella tuota myyjää. Miehelle myyjä oli sanonut että eikö hän voisi vaan ottaa jotain muuta viidellä kympillä liikkeestä, hän ei OSAA tehdä palautusta kassakoneella. Mies sanoi että hän ottaa nyt rahat takas. Myyjä oli inttänyt ja inttänyt kuinka kaikille muillekin se tarra on lipassa kelvannut. Mieheni pyysi toisen myyjän paikalle joka teki palautuksen ja sanoi että eipä hänkään huolisi lippistä josta on mokka kulunut, eikä niiden tarrojen ole tarkoitus olla siinä lipassa. Alkuperäinen myyjä oli pyöritellyt silmiään siinä ja naula arkkuun oli se kun tämä toinen hyvinpalvelelva myyjä oli sanonut mieheni kuullen tälle pikkulikalle että "eihän noita lippiksiä kukaan o vielä voinu palauttaa kun ne on eilen vasta tänne liikkeeseen saatu!"

Mun mielestä huvittavinta oli se vartijoilla uhkailu :) En ole nähnyt daamia liikkeessä töissä, toivottavasti on saanut potkut.

[/quote]

Ei taida tämän kirjoittaja tietää, että cap ja snäpäri lippiksissä KUULUU olla se hopeinen tarra - se kertoo että lippis on "aito".  

Liiviliike Sinikaarre Oulu.Hirveä vanha kurppa myyjänä,erittäin epäkohtelias ja ammattitaidoton. Vein rahani muualle.

Hesburgerissa. olen kyllä vaikea asiakas koska joudun ostamaan gluteenittoman aterian.pitkän odottelun jälkeen sain ateriani ja hampurilais sämpylä oli paistettu kivikovaksi.todellakin niin kovaksi etten saanut purastua palaa siitä. menin reklamoimaan kassalle ja vuoropäällikkö nauroi päin naamaa ja sanoi etteivät parempaan pysty.

Ei aikonut tehdä uutta hampurilaista. No vaadin sitä ja toinen työntekijä teki sen ja onnistui loistavasti. Mutta en vieläkään ymmärrä miksi helvetissä se vuoropäällikkö nauroi päin naamaa.

Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Mutta nehän ei tee bisnestä että kai se "mistä mä tietäsin mä oon vaan töissä täällä ja mitä sä mua tuut kysymyksillä häiritsemään"-asenne siellä riittää.

Teininä sain monesti vaateliikkeissä ja urheiluvälineliikkeissä olematonta palvelua. Jos oli jotain kysyttävää, aikuisasiakkaita palveltiin poikkeuksetta ohitseni. Mitäpä siitä että mulla oli lompsassa levisten tai fillarin ostamiseen tarkoitetut rahat, tuskin ne teinit mitään ostaa kunhan kattelevat. Joissain liikkeissä myyjän huomion sen sijaan sai, joskin negatiivisessä mielessä: myyjä käveli koko ajan puolen metrin päässä perässä kyttäämässä etten vaan sullo kalliita farkkuja taskuuni tai jotain. Enkä ole koskaan elämäni aikana varastanut yhtään mitään, olin ihan kiltti kakara. Toivottavasti nuorten kohtelu liikkeissä on muuttunut sittemmin.

[quote author="Vierailija" time="12.07.2011 klo 12:09"]

Olen reissannut ympäri maailmaa, shoppaillut joka puolella ja syönyt mitä erilaisemmissa ravintoloissa ja katukeittiöissä, enkä yhtäkään kertaa muista saaneeni minkäänlaista huonoa palvelua missään! Aina on riittänyt hyvät tavat ja ystävällisyys siihen, että myyjät kohtelevat mukavasti. Ja nyt olen 32-vuotias, eikä edes nuorena kohdeltu epäystävällisesti.

Joku kertoi huonosta palvelusta Virossa, mutta itse siellä asuneena en muista yhtäkään huonoa palvelukokemusta. Toki neuvostoliittolainen palvelukulttuuri on vielä hengissä, eikä kaikille asiakkaille juuri hymyillä, mutta siihen tottuu, eikä siinä ole mitään henkilökohtaista. Ja kun osaa edes vähän paikallista kieltä, niin usein se hymy löytyy tympeämmältäkin myyjältä :)

Uskon vahvasti, että omalla olemuiksella ja käytöksellä on suuri merkitys siinä, miten tulee kohdelluksi asiakaspalvelutilanteissa. En voi uskoa, että minulla on koko elämäni käynyt vain hyvä tuuri myyjien kanssa. Jos itse on kiukkuinen ja naama norsunveellä ja ehkäpä ennakkoluuloisen sulkeutunut ja olemukseltaan tyylitön, niin todennäköisesti myös tulee kohdellusti tympeämmin. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan :)

[/quote]

Juupa juu, ei pidä paikkaansa. Jos asiallisesti käyttäytyy, niin kuuluu saada asiallista palvelua, ja kielitaito täytyy tietysti olla sillä asiakaspalvelijalla, eikö niin?

Asiakas maksaa ja siten on asiakaspalvelijan työnantaja!

Lemmikkitalo vastaa,

Jos tuote on vahingoittunut kuljetuksessa ja se on samassa kunnossa kuin rahdin toimittajalta saatu, silloin luonnollisesti se korvataa asikkaalle.

Valitettavasi matkahuolto ei käytännössä korvaa mitään mitä he ovat rikkoneet. Mikä tarkoittaa sitä että tuotteet pitäisi pakat puulaatikkoon tai muuhun lähes pommin kestävään pakkauseen. Mikä on taas taloudellisesti ole mahdollista. Tästä heidän kommenttinsa että tuote huonosti pakkattu ja lähettäjän vika että tuote rikkontunut.

Vierumäen Matkakeitaalla olevalta Tarjoilijattarelta nimeltään Jenny. Tiuskiva asiakaspalvelu olikin juuri sitä, mitä äitienpäivänä kaivattiin! 

Olen melko nuori (21-vuotias) ja se tuntuu olevan monelle peruste huonon palvelun antamiseen. Esimerkiksi bussikuskeille ikäni tuntuu olevan ongelma. Minulla on aina tapana bussiin noustessani tervehtiä kuskia, mutta usein saan vastaukseksi vain ilkeää mulkoilua ja korkeintaan jonkin murahduksen. Sitten kun bussiin astuu joku ikäihminen niin johan kuskin ilme muuttuu ja ollaan niin iloisia ja palvelualttiita että!

Surkein "asiakaspalvelu"kokemukseni on peräisin monen vuoden takaa. Olin noin 13-vuotiaana kaverini kanssa ostamassa lähikaupasta karkkia. Yhtäkkiä myyjä alkoi tivaamaan minulta, olinko kenties varastanut tupakkaa (silloin tupakat olivat vielä hyllyssä kaikkien ulottuvilla toisin kuin nykyään). Vastaisin hätääntyneenä, etten ollut varastanut mitään - enhän ollut ikinä edes maistanut tupakkaa. Myyjä kuitenkin ilmeisesti tajusi syytelleensä minua turhaan ja päästi minut lähtemään alkamatta selvitellä asiaa sen enempää.

Mainittakoon tässä vielä yksi surkea palvelukokemus. Läheisessä kirjastossa on töissä eräs mies, joka vaikuttaa todella elämäänsäkyllästyneeltä ja siltä, että todellakin vihaa työtään. Erään kerran yritin lainata jotakin kirjaa, mutta lainausautomaatti ei jostain syystä toiminut. Menin kyselemään apua tältä miekkoselta, mutta hänellä oli niin kiire naputella tietokonettaan, ettei hän olisi millään viitsinyt auttaa minua. Satuin näkemään, mitä mies tietokoneellaan puuhasi - pasianssihan siinä oli auki ja peli kesken. En tiennyt, olisiko pitänyt nauraa vai valittaa.

Helsingin sairaala Mehiläinen (ei lääkärikeskuksen puoli). Jäin yksikseni osastolle yöksi heti leikkauksen jälkeen ilman kipulääkkeitä tai valvontaa.

Turun bussikuski. Olin tilannut kännykkälipun puhelimeeni ja näytin sitä kuskille. Kuski nappaa puhelimen kädestäni ja alkaa sättimään kuinka minun pitäisi ostaa uusi puhelin, kun ei tälläisellä vanhalla naarmuisella näytölle tee mitään. Intettiin tovi, että päästääkö minua edes sisään sillä lipulla, koska kännykkäni on niin vanha. Lopulta pitkin hampain päästi sisälle, mutta jatkoi vielä seuraavalle asiakkaalle puhelimeni haukkumista. Vaikkei puhelimeni ikä vaikuta tippaakaan tuohon lippuasiaan, niin puhelin oli vuoden vanha ja naarmuja ei todellakaan normaalia enempää. Lähti todella vihaista palautetta hänen pomolleen

Tampereen Tammelan Subway. Ei jumalauta! Asuin vielä vuosi sitten kyseisen pikaruokalan läheisyydessä ja tuli käytyä aina siellä, jos pikaruokaa teki mieli. Kaikki muut käynnit olivat todella miellyttäviä, lähinnä siellä oli nuoria aikuisia (sekä tyttöjä että poikia) töissä, mutta joskus sattui paikalle vittumainen vanhahko ukko. Veikkaisin, että kyseessä on ravintolan omistaja, koska ei tuommoista työntekijää OIKEASTI tarvitse pitää tommosessa työpaikassa, kun vaikka opiskelijahakijoita on paljon.

No, ensinnäkään tämmä ukko ei hymyillyt koskaan. Kun sanoin haluamani kasvikset, hän puuskahti, että "sano kuule mitä sä ET halua". Teki mieli lähteä menemään, koska eihän minun siinä tarvitse olla anteeksipyytelevä, että sori kun haluan vain salaatin-tomaatin-ja-molemmat-kurkut. Sitten kun sanoin totuttuun tapaan kaksi kastiketta, niin äijä alkoi vittuilemaan, kuinka vain yksi kastike on sallittu ja kaksi kastiketta on epäterveellistä. Ööh, mitä vittua???? Onko ravintolatyöntekijän homma alkaa kritisoimaan asiakkaan ostoksia? 
Kaikkea en jaksa naputella, mutta siis kyseisen äijän kanssa asioidessa oli palvelu aina samanlaista. Ja vieressä aivan ihania harjoittelijatyttöjä. Joskus käännyttiin ovelta, kun huomattiin, että kyseinen ukko oli töissä. 

[quote author="Vierailija" time="14.07.2011 klo 22:20"]Hän oli juuri täyttänyt 18v. ja asui vielä pienellä kotipaikkakunnallamme.

Isämme oli sitten pyytänyt, että käypäs ostamassa hälle muutama olut, kun kerran voit.

Sisko oli mennyt kylän Ärrälle seuranaan kaveri, joka oli vielä 17v. eli alaikäinen.

No, pienen kylän Ärrä on lauantai-iltaisin täynnä veikkaajia jne.

Siskon vuoro tuli, ja oli ojentanut oluset myyjälle. Myyjä oli alkanut todella kovalla äänellä tivaamaan, että mihin sinä näitä kaljoja viet, en myy kun kuitenkin ostat tuolle alaikäiselle. Sisko oli mennyt ihan hämilleen, oli vaan poistunut paikalta, ilman olusia.

Mulla otti niin päähän, kun sisko tuosta kertoi että laitoin itse palautetta. Tämän pienen paikkakunnan Ärrän oma (?) sääntö oli kuulema, etteivät myy täysikäiselle mitään alkoholia, jos jossain näkyykään alaikäinen kaveri. No joo, ymmärrän pointin, mutta en sitä että myyjä alkaa kovaan ääneen syyttämään asiakasta.

Vastasivat muuten palautteeseen, mutta puolustelivat vaan käyttäytymistään, ei mitään pahoitteluja tms.

Kyllä se nuorikin on asiakas!

[/quote]

Itse en ole koskaan myynyt olutta tai tupakkaa jos kaveri on alaikäinen. Menee luvat. Toisaalta olen aina sanonut, että minulle henk koht. Ei ole väliä kuka ne polttaa tai juo, mutta laki sanoo näin joten en myy.

Törkein on vaasan elisashopitin miesmyyjä jolta otin 2v sopparilla liittymän ja mokkulan. Mokkula ei koko 2v aikana toiminut, sopimusta ei saanut purkaa. Myyjä käski vetää tikun vaikka vessanpytystä alas koska ongelma ei ollut hänen. Hain sitten dna:lta tikun ja liittymän erikseen ja maksoin turhaan saunalahdelle puoli vuotta liittymästä.

up

Kävimme eilen Vantaan Bauhaussissa ja aivan järkyttävää asiakaspalvelua maaliosaston keski-ikäiseltä Leena-nimiseltä naiselta.

Tarkoitus oli ostaa Bauhaussista ostetun valmisvajan seinään ulkomaalia/suoja-ainetta. Katsoimme ensiksi purkkeja itse ja yritimme lukea, mikä soveltuisi minne. Koska emme tieneet, mitä seinään kuuluu ostaa erehdyimme kysymään myyjältä, joka seisoi maaliosaston asiakaspalvelupisteessä ja jolla ei ollut yhtään asiakasta. Hän tiuski, ei vastannut asiallisiin kysymyksiimme (mikä aine sopii ulkokäyttöön, onko siinä homesuojaa ym.), vaan antoi yhden tölkin meille. Sanoimme, että väri pitäisi olla ruskeaa ja hän tiuski, että tämä voidaan sävyttää. Näytin hänelle mallipuusta, mitä väriä toivomme, hän heitti pöydälle esitteen, missä oli kaksikymmentä eri ruskean sävyä. Yritin ystävällisesti kysyä, mikä näistä hänen mielestään voisi olla oikea väri, mutta hän ei halunnut vastata, vaan seisoi ihan hiljaa (ja ilme oli niin kypsynyt). Näytin sitten yhtä väriä ja kysyin, voisiko se olla tämä. Nainen lähti samantien sävyttämään maalipurkkia ja kysyi häneltä, voisitko ystävällisesti sanoa, onko tuo väri (se valitsemani) lähinnä sitä puun väriä. Nainen ei vastannut mitään ja kysyin uudestaan. Menin siihen viereen ja kysyin, kuulitko mitä sanoin ja ei vastausta. Aloin suuttumaan ja kysyin mieheltäni, kysynkö nyt epäselvästi asiasta vai miksi myyjä ei voi vastata. Tämän jälkeen huusin, että antaa sen maalipurkin olla, jos et voi sanoa, onko ruskeansävy oikea. Nainen meni vihaisena hakemaan kyseisen maalikartan näytepalapuut, missä näki, miltä väri näyttää luonnossa (eikä paperilla), vertasi sitä meidän näyttämään puuhun ja sanoi, on se lähellä. Tämän jälkeen antoi maalipurkin ja lähti takaisin asiakaspalvelutiskille seisomaan tekemättä yhtään mitään (asenne ei siis voinut johtua siitä, että hänellä oli kiire tai asiakkaita olisi ollut jonossa). Koko tämä "asiakaspalvelutilanne" kesti korkeintaan 5 minuuttia. Ihmeteltiin miehen kanssa, mikä ongelma hänellä oli ja päiviteltiin, ettei ole moista lapsellista ja tylyä palvelua saatu mistään.

Onneksi ennen kassaa katsoin vielä maalipurkkia ja se oli pelkkä sävytetty kuultopinnoite eli se ei ollut ulkokäyttöön, siinä ei ollut homesuojaa, sateen kestävyyttä ym. Maalipurkki jäi sinne ja oli kyllä viimeinen kerta, kun asioidaan kyseisen myyjä. Muut Bauhaussin myyjät ovat olleet tähän asti ihan asiallisia.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:46"][quote author="Vierailija" time="14.07.2011 klo 22:20"]Hän oli juuri täyttänyt 18v. ja asui vielä pienellä kotipaikkakunnallamme.

Isämme oli sitten pyytänyt, että käypäs ostamassa hälle muutama olut, kun kerran voit.

Sisko oli mennyt kylän Ärrälle seuranaan kaveri, joka oli vielä 17v. eli alaikäinen.

No, pienen kylän Ärrä on lauantai-iltaisin täynnä veikkaajia jne.

Siskon vuoro tuli, ja oli ojentanut oluset myyjälle. Myyjä oli alkanut todella kovalla äänellä tivaamaan, että mihin sinä näitä kaljoja viet, en myy kun kuitenkin ostat tuolle alaikäiselle. Sisko oli mennyt ihan hämilleen, oli vaan poistunut paikalta, ilman olusia.

Mulla otti niin päähän, kun sisko tuosta kertoi että laitoin itse palautetta. Tämän pienen paikkakunnan Ärrän oma (?) sääntö oli kuulema, etteivät myy täysikäiselle mitään alkoholia, jos jossain näkyykään alaikäinen kaveri. No joo, ymmärrän pointin, mutta en sitä että myyjä alkaa kovaan ääneen syyttämään asiakasta.

Vastasivat muuten palautteeseen, mutta puolustelivat vaan käyttäytymistään, ei mitään pahoitteluja tms.

Kyllä se nuorikin on asiakas!

[/quote]

Itse en ole koskaan myynyt olutta tai tupakkaa jos kaveri on alaikäinen. Menee luvat. Toisaalta olen aina sanonut, että minulle henk koht. Ei ole väliä kuka ne polttaa tai juo, mutta laki sanoo näin joten en myy.

[/quote]

No höpö höpö, ei mene luvat. Laki sanoo, että ei saa myydä, jos on selkeä epäilys siitä, että alkoholia välitetään alaikäiselle. Selkeä epäilys voi olla perusteltu esimerkiksi, jos ostaja ostaa kolme lavaa kaljaa ja kaksi alaikäistä notkuu oven takana kurkkimassa. Sen sijaan myyjällä ei ole oikeutta kieltäytyä myymästä alkoholia vain sillä perusteella, että mukana on alaikäinen. Jos ostaja ostaa esimerkiksi kaksi olutta, ei sinulla myyjänä ole velvollisuutta tarkistaa kaikkien henkkareita.

Etsimme uutta ravintolaa jossa syödä. Löysimme sitten "ravintolan". Kun astuimme sisään lasten kanssa, vähän vaikutti yhdessä nurkassa baarimaiselta ja muutenkin. oli edes salaattipöytä, tosi niukka, ei ollut tarjolla leipää tai mehua.

ruoka oli tyydyttävä, myyjä erittäin tyly, ei edes voinut luutata meille tulevaa pöytää. Huhhuh, kirjotin arvlstelun sivuille!

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 10:10"]

Peroba-sisustusliike Fredalla. Ostimme ystävämme kanssa sieltä varsin kalliin syntymäpäivälahjan toiselle ystävälle.  Minä en toista kertaa viittäkymppiä Perobaan tuhlaa. 

[/quote]

Muuhun kantaa ottamatta, mutta tuota kyllä ihmettelen suuresti ? Mistä lähtien viisikymppiä on ollut varsin kallis ? Yleensä menee vähintään tuplasti tuo, ja sen miellän edulliseksi lahjaksi, varsin kalliin oletin siis olevan vähintään kolminumeroinen ja alkavan kutosella.

Me rakennettiin aikoinaan talo, kun oltiin kovin nuoria. Oltiin ostamassa koko talon sähkölaitteita; eli keittiöön kaikki, pesukone, televisio jne. Käytiin Turussa Latvalla, siellä oli ihana palvelu. Haluttiin kuitenkin hieman vertailla ja mentiin läheiseen Konemyyntiin. Siellä ei meitä huomioitu mitenkään, lopulta vastentahtoinen myyjä laahautui paikalle. Myyntityö oli luokkaa: täs on luxus ja täs tavallinen, kumpi laitetaan. Kauppias ei puolella sanalla kertonut niitten eroja.. Harmikseni olin liian nuori ja kiltti reagoidakseni asiaan. Eikä edes tajuttu lähteä kesken pois vaan kierrettiin ne kaikki osiot läpi.

Lopuksi ilmeisesti tajusi olleensa todella tyly, koska pyysi anteeksi ja sanoi ettei ottanut meitä tosissaan. Voivoi, olis kannattanut olla kohtelias, kauppoja ei tullut silloin, enkä jälkeenkään ole huonoja rahojani vienyt siihen puljuun. Enkä vie.

Kun päästiin ulos niin itkin, mua ei ole koskaan ennen eikä jälkeen kohdeltu niin alentuvasti. Mentiin seuraavana päivänä takaisin sinne Latvalle ja tehtiin kaupat sen hienon ja asiallisen myyjän kanssa.