Tässä selitys sille, miksi köyhän on mm. vaikeampi laihduttaa tai pysyä hoikkana

Itse olen pohdiskellut myös sellaista että köyhällä ei välttämättä ole varaa syödä monipuolisesti ja terveellisesti.



Huono palkka -> pidempiä päiviä -> ei aikaa eikä energiaa huolehtia itsestä.

laihoja :O



Miten täällä aina paasataan, että lihava=köyhä? Täh??

Itse olen pohdiskellut myös sellaista että köyhällä ei välttämättä ole varaa syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Huono palkka -> pidempiä päiviä -> ei aikaa eikä energiaa huolehtia itsestä.

köyhän ongelmat ovat lisäksi paljon vakavampia ja monitahoisempia kuin tuo selityksesi. Ne ilmenevät monilla elämän osa-alueilla.

ap

Kaikki köyhät ketä tunnen ovat laihoja :O Miten täällä aina paasataan, että lihava=köyhä? Täh??

kaikki köyhät olisivat lihavia. On kuitenkin tosiasia, että köyhyys ja ylipaino-ongelmat korreloivat keskenään isommassa mittakaavassa. Tästä on tilastollista näyttöä.

ap

muiden ihmisten hoikkuus? Ei köyhyys ole ihmisen ainoa ongelma. Toki raha helpottaa elämää mutta ei tuo sitä onnea, niinkuin varmasti tiedetään. Minulla esimerkiksi on ollut paljon ongelmia elämäni aikana, niinkuin monella muullakin ihmisellä. En ole rikas, mutten köyhäkään. Ongelmistani huolimatta jaksan olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnistani ja pitää elämäntapani sen verran terveellisinä, että pysyn hoikkana.

syö halvinta lihaa/jauhelihaa joka ei tod ole rasvatonta filettä vaan päinvastoin eikä myöskään ole varaa hedelmiin eikä varsinkaan kuntosalikorttiin.

Olen puhunut vähän aihetta sivuavasta aiheesta psykologin kanssa. Itselläni on elämässä stressiä ja murhetta monestakin syystä ja voimavaroja ja aikaa ei vaan riitä itsestä huolehtimiseen oikein millään lailla.

laihoja :O Miten täällä aina paasataan, että lihava=köyhä? Täh??

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=uut01…

muiden ihmisten hoikkuus? Ei köyhyys ole ihmisen ainoa ongelma. Toki raha helpottaa elämää mutta ei tuo sitä onnea, niinkuin varmasti tiedetään. Minulla esimerkiksi on ollut paljon ongelmia elämäni aikana, niinkuin monella muullakin ihmisellä. En ole rikas, mutten köyhäkään. Ongelmistani huolimatta jaksan olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnistani ja pitää elämäntapani sen verran terveellisinä, että pysyn hoikkana.

kirjoitat nyt vähän ohi aiheen.

syö halvinta lihaa/jauhelihaa joka ei tod ole rasvatonta filettä vaan päinvastoin eikä myöskään ole varaa hedelmiin eikä varsinkaan kuntosalikorttiin.

Kuntosalikortti, prkl. Vaihtoehtoina joko file tai halvin jauheliha.

Oikeasti tällainen asenne kertoo vaan kypsymättömästä elämänhallinnasta. Kuntosalikortti tai ei mitään... Miten usein muka hyvätuloisissakaan perheissä filettä syödään? Ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Ja liikkumaan pääsee aina, joka päivä, ihan kotiovelta. Kyllä jokaisella köyhällä kengät kuitenkin Suomessa on. Ja jos ei jaksa avata ovea, niin voi vaikka tehdä vatsalihasliikkeitä ja x-hyppyjä siellä omassa kopperossa.

Yllä mainittu teoria on aivan järkeenkäyvä, mutta ei se selitä kaikkea ihmisten saamattomuutta ja haluttomuutta ottaa vastuuta itsestään ja elämänsä suunnasta.

syö halvinta lihaa/jauhelihaa joka ei tod ole rasvatonta filettä vaan päinvastoin eikä myöskään ole varaa hedelmiin eikä varsinkaan kuntosalikorttiin.

Kuntosalikortti, prkl. Vaihtoehtoina joko file tai halvin jauheliha.

Oikeasti tällainen asenne kertoo vaan kypsymättömästä elämänhallinnasta. Kuntosalikortti tai ei mitään... Miten usein muka hyvätuloisissakaan perheissä filettä syödään? Ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Ja liikkumaan pääsee aina, joka päivä, ihan kotiovelta. Kyllä jokaisella köyhällä kengät kuitenkin Suomessa on. Ja jos ei jaksa avata ovea, niin voi vaikka tehdä vatsalihasliikkeitä ja x-hyppyjä siellä omassa kopperossa.

Yllä mainittu teoria on aivan järkeenkäyvä, mutta ei se selitä kaikkea ihmisten saamattomuutta ja haluttomuutta ottaa vastuuta itsestään ja elämänsä suunnasta.

tuohon filen syömiseen. Meillä syödään possunfilettä useinkin ja ollaan ennemmin köyhiä kuin rikkaita :-D

Ostan poistohintaisia ruokia ja jopa sitä filettä, saapa vähillekin rahoille vastinetta.

Yllä mainittu teoria on aivan järkeenkäyvä, mutta ei se selitä kaikkea ihmisten saamattomuutta ja haluttomuutta ottaa vastuuta itsestään ja elämänsä suunnasta.

köyhä saattaa yhtäkkiä katsottuna näyttää saamattomammalta kuin rikas. Sen vaikutuksia ihmisten elämään sietäisi miettiä hiukan pidempäänkin.

syö halvinta lihaa/jauhelihaa joka ei tod ole rasvatonta filettä vaan päinvastoin eikä myöskään ole varaa hedelmiin eikä varsinkaan kuntosalikorttiin.

Kuntosalikortti, prkl. Vaihtoehtoina joko file tai halvin jauheliha. Oikeasti tällainen asenne kertoo vaan kypsymättömästä elämänhallinnasta. Kuntosalikortti tai ei mitään... Miten usein muka hyvätuloisissakaan perheissä filettä syödään? Ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Ja liikkumaan pääsee aina, joka päivä, ihan kotiovelta. Kyllä jokaisella köyhällä kengät kuitenkin Suomessa on. Ja jos ei jaksa avata ovea, niin voi vaikka tehdä vatsalihasliikkeitä ja x-hyppyjä siellä omassa kopperossa. Yllä mainittu teoria on aivan järkeenkäyvä, mutta ei se selitä kaikkea ihmisten saamattomuutta ja haluttomuutta ottaa vastuuta itsestään ja elämänsä suunnasta.

tuohon filen syömiseen. Meillä syödään possunfilettä useinkin ja ollaan ennemmin köyhiä kuin rikkaita :-D Ostan poistohintaisia ruokia ja jopa sitä filettä, saapa vähillekin rahoille vastinetta.

jo se, että etsii kaupasta niitä poistohintaisia tuotteita on suurempi ponnistus kuin se, että menee lihahyllylle ja ottaa sen paketin, joka sattuu silmää miellyttämään. Se, että joutuu katsomaan poistohintaisen tuotteen hintaa, on suurempi ponnistus kuin se, että menee lihahyllylle ja ottaa sen paketin, joka sattuu silmää miellyttämään, maksoi mitä maksoi.

Jo nuo kaksi ponnistusta saattavat hiukkasen syödä henkisiä voimavaroja. Kun noita pieniä ponnistuksia kertyy arjessa paljon ja jatkuvasti, ovat rikas ja köyhä hyvin eriarvoisessa asemassa suhteessa elämän moninaisiin vaatimuksiin.

ihmisen kykyyn pitää itsestään ja terveydestään huolta. Ihminen, joka stressaantuu helposti, ei kykene pitämään itsestään yhtä hyvin huolta kuin sellainen, jolla on psyykkisiä voimavaroja enemmän.



Ihmiset eivät tosiaankaan ole tasa-arvoisia edes stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisen suhteen: stressivaste nimittäin kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Ne, jotka saavat hyvää perusturvaa ja -hoitoa sekä riittävästi läheisyyttä ja vastakaikua lodutuksen tarpeelleen,

kestävät paremmin elämän tuomia stressitekijöitä. Joillakin on vieläpä parempi perimäkin henkisten kykyjen ja neurologisten ominaisuuksien suhteen.



Uskoisin lapsuuden ja nuoruuden elämänkokemusten muovaavan ihmistä siten, että aikuisuudessa kyky itsestään huolehtimiseen ja voimavarat siihen ovat näihin kokemuksiin vahvasti sidoksissa. Muutokset elintavoissa ja tottumuksissa ovat työläitä, eikä niihin aina riitä voimia, vaikka tietoa olisikin. KUkapa ei haluaisi ottaa elämästään vastuuta - kaikista vain ei siihen ole, ainakaan yksin ilman tukea.

ja kuvaa tuota problematiikkaa ja sen moniulotteisuutta erinomaisesti. Kun kokonaisuudesta nostetaan esille yksi osa, vaikka sitten kuntoilemattomuus, niin on helppo esittää ratkaisuja ja ihmetellä, että miten toinen ihminen ei toimi näin. Kuitenkin sille toiselle ihmiselle kyse on vain yhdestä palasesta, ja jos elämä on pelkkää taistelua, huolta ja negatiivisuutta, niin siinä vaiheessa on vaikea löytää motivaatiota vaikkapa kunnon kohotukseen, kun siitäkään ei aluksi tule iloa, vaan kunto kohoaa vain pahan olon kautta.



Se taas, että voisiko näitä valintatilanteita ja esimerkiksi ruuan suhteen tehtäviä päätöksiä ohjata ja helpottaa, on toinen kysymys. Terveellisesti ja edullisesti voi olla mahdollista syödä, näin esimerkkinä, mutta se vaihe, kun opettelee tekemään näitä ruokia ja yrittää etsiä eri reseptejä, voi olla liian pitkä ja vaivalloinen, ja jossain vaiheessa on helpompi vain luovuttaa ja käyttää se energia johonkin muuhun.

Siitä vaan halvat lenkkarit jalkaan ja pihalle juoksemaan räntäsateeseen tai siihen neliön matolle kattokruunua huitomaan haaraliikkein, ei maksa mitään.

Varakkaat ostavat tyylikkäät salivaatteet ja huippuvaimentavat ja tukevat kengät, pääsevät sisätiloihin tekemään kokonaisvaltaista lihastreeniä räätälöidyin kunto-ohjelman mukaan.

Ja kyllä, varakkaat ostavat oikeasti vähärasvaista naudan paistijauhelihaa köyhien sika-nauta jauhelihan sijaan.

Voi että ottaakin päähän rikkaat kokoomusrouvat jotka tukka hulmuten ajelevat shaufföörin kuljettamina ehkä vielä luksuskuntosalille personal treinerinsä paapottavaksi, uimaan ja saunaan. Sitten kehtaavat verrata ponnistuksiaan köyhän rumissa lötkövaatteissa suorittamaan nöyryytykseen kyykky-perushyppyihin omassa kammarissa kun naapurit saatana nuijii harjanvarrella kattoon että olkaa hiljaa siellä!

ihmisen kykyyn pitää itsestään ja terveydestään huolta. Ihminen, joka stressaantuu helposti, ei kykene pitämään itsestään yhtä hyvin huolta kuin sellainen, jolla on psyykkisiä voimavaroja enemmän. Ihmiset eivät tosiaankaan ole tasa-arvoisia edes stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisen suhteen: stressivaste nimittäin kehittyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Ne, jotka saavat hyvää perusturvaa ja -hoitoa sekä riittävästi läheisyyttä ja vastakaikua lodutuksen tarpeelleen, kestävät paremmin elämän tuomia stressitekijöitä. Joillakin on vieläpä parempi perimäkin henkisten kykyjen ja neurologisten ominaisuuksien suhteen. Uskoisin lapsuuden ja nuoruuden elämänkokemusten muovaavan ihmistä siten, että aikuisuudessa kyky itsestään huolehtimiseen ja voimavarat siihen ovat näihin kokemuksiin vahvasti sidoksissa. Muutokset elintavoissa ja tottumuksissa ovat työläitä, eikä niihin aina riitä voimia, vaikka tietoa olisikin. KUkapa ei haluaisi ottaa elämästään vastuuta - kaikista vain ei siihen ole, ainakaan yksin ilman tukea.

palstavastausten aatelia.

ap

päivästä toiseen, rahan laskemista ja miettimistä että riittääkö rahat ruokaan, häpeän kokemista omasta tilanteesta jne.

Köyhyyteen ajautuminen on usein monien sattumien summa, aina ei ole kyse omista valinnoista.



Mitä syvemmälle ajautuu köyhyyteen niin sitä vaikeampi sieltä on nousta pois.

asema ihmisellä on yhteisössään (sosiaalis-taloudellinen asema), sitä stressaantuneemmaksi hän kokee itsensä. Kukin voi miettiä omaa toimintaansa stressaantuneena: kuinka paljon jaksaa kiinnittää huomiota valintoihinsa ja siihen, mikä on järkevää?