Rehellisesti, annetaanko teillä luunappeja leikki-ikäisille?
Mieheni kutsuu luunappia napsuksi ja napsu napsahtaakin 4-vuotiaalle - ei nyt joka päivä, mutta usein kuitenkin. Minua lapsi uskoo paremmin.
Kommentit (52)
Lapset nyt jo kouluikäisiä. Olen itse saanut lapsena luunappeja ja muistan ne erittäin nöyryyttävinä hetkinä. Ikinä en sellaista omalle lapselleni haluaisi aiheuttaa.
Meillä ei ikinä, koskaan, milloinkaan anneta kuunappeja leikki-ikäiselle.
Kukaan myönteisesti luunappeihin suhtautuva ei näihin vastaa. Jos ip-tunnisteita ongitaan, niin rävähtää pian sakkotuomio. Tää meidän oikeuslaitos kun on tehnyt jo ennakkopäätöksiä. Joten taitaa gallup olla hiukan vääristynyt..
Näin juuri ( Ruotsissa ) tavallisen, nuorehkon miehen läpsäisevän väsyneen oloista,rattaissa istuvaa, jonkin verran verran kitsevää lastaan naamaan - jolloin lapsi tietenkin alkoi itkeä ja painoi käsiään kasvoillaan surkeana. Lapsi oli max n. 3v. Voitte uskoa, että oli vaikeuksia olla puuttumatta asiaan. Aikuinen, joka satuttaa lastaan, on sairas. Minkäänlainen lapsen - tai muun puolustuskyvyttömän - satuttaminen on täysin anteeksiantamatonta, eikä sitä voi, eikä saa - missään tapauksessa hyväksyä, eikä ymmärtää. Eikä ketään muutakaan saa satuttaa, tietenkään.
vaan päätit avautua asiasta av:lla.
Luunappeja on meillä jaettu tarvittaessa.
Jos näkee livenä. On pari kertaa sakkojakin maksellut, kun on vähän äkkipikainen. Että piiskatkaa niitä lapsianne kotioloissa, niin ei käy kuinkaan.
Mutta todella moni pentu ei paljoa muuta kaipaisikaan, sen verran idiootteja kakaroita on tämä maa pullollaan.
Onneksi silloin kun näiden janipettereiden äidit katselee toiseen suuntaan, kun pentu tekee pahojaan, niitä on tosi helppo vähän tirvasta.
harrasteta laittomuuksia tai satuteta tahallaan lapsia!
Siinä missä äly loppuu, alkaa väkivalta.
annettiin lapselle aina luunappia ja se koski todella. Minusta se oli vielä nöyryyttävää ja lapsen halveksuntaa, koska luunappia käytännössä annetaan tosi usein ja toisten nähden!
On hel...ti jos aikuinen ei saa lasta puheella tottelemaan. Omani jo kasvattaneena tiedän että varmasti saa! Ennenkaikkea johdonmukaisuus kasvatuksessa sekä ystävällisyys, kehuminen ja jutteleminen asioista etukäteen on tärkeää!
Jos pitää ojentaa on se rauhallinen, hitaampi puhe
ja silmiin katsominen.
Annappa kunnon napsu sille ukollesi vaikka halolla:(
siihen loppui ystävyys. Toivottavasti oppi miltä tuntuu, kun isompi napauttaa.
Minä en siedä ruumiillista kuritusta misssään muodossa en edes kasvatuksellisesti. Toisinaan olen nyrkkejäni käytellyt ihan oikeutta jakaessani. Eikä tuo ollut ensikerta, kun runttasin koukulla lärviin roistoa.
Jos puhe, tiukempikin ei mene perille, silloin pitää hakea apua, eikä jaella luunappeja.
ilmankos noista lapsista tulee kurittomia ostarilla hengaajia kun ei pidetä kuria,haistatellaan vanhemmille,ei osata kunnioittaa,senpä takia kun monella on VAPAA KASVATUS,ja kyllä mulla on pokkaa komentaa ja kieltää,mä en halua mitään pellossa kasvavaa lasta tai vanhemmille niskoittelevaa lasta.
Rakkaus on rajojen asettamista ja välittämistä!
ilmankos noista lapsista tulee kurittomia ostarilla hengaajia kun ei pidetä kuria,haistatellaan vanhemmille,ei osata kunnioittaa,senpä takia kun monella on VAPAA KASVATUS,ja kyllä mulla on pokkaa komentaa ja kieltää,mä en halua mitään pellossa kasvavaa lasta tai vanhemmille niskoittelevaa lasta.
Rakkaus on rajojen asettamista ja välittämistä!
ilmankos noista lapsista tulee kurittomia ostarilla hengaajia kun ei pidetä kuria,haistatellaan vanhemmille,ei osata kunnioittaa,senpä takia kun monella on VAPAA KASVATUS,ja kyllä mulla on pokkaa komentaa ja kieltää,mä en halua mitään pellossa kasvavaa lasta tai vanhemmille niskoittelevaa lasta.
Rakkaus on rajojen asettamista ja välittämistä!
no meillä on yksi raja, että toista ei saa satuttaa.
teillä on ilmeisesti toiset rajat?
En edes osaa tehdä luunappia ja vaikka osaisinkin et satuttaisi lastani tarkoituksella. meillä ei myöskään tukisteta.
niskavilloista on ojennettu useasti.
itse olen niitä lapsena saanut ja muistan edelleen miten se sattui.
Lastani ei pahoinpidellä mitenkään, ihmeellistä ettei se olekkaan kaikille yhtä selvä asia!!
Meillä on tosi villi poika, mutta ei. Otan mieluummin syliin ja rauhoitan siinä.
Maailman surullisinta on lapsi, joka suojaa päänsä kun aikuisen käsi nousee.
siihen loppui ystävyys. Toivottavasti oppi miltä tuntuu, kun isompi napauttaa. Minä en siedä ruumiillista kuritusta misssään muodossa en edes kasvatuksellisesti. Toisinaan olen nyrkkejäni käytellyt ihan oikeutta jakaessani. Eikä tuo ollut ensikerta, kun runttasin koukulla lärviin roistoa.
niin miksi itse läiskit muita? Kumma logiikka.
en hyväksy alkuunkaan.