Kuka oikeasti on niin idiootti että kasvattaa lapsestaan sukupuolineutraalia???

tää taitaa nykymittapuun mukaan olla väärin? Täytyy ens kerralla ostaa pojalle pinkkiä hörhelöä ja tytöille poikien osastolta...onko tää sitä sukupuolineutraalia kasvatusta sitten?

Samoin pukeutumisessa ollaan jätetty ne kaikista karseimmat "cars" ja muut "hahmovaatteet" eli missä on jotain tollasii kuvia tai logoja pois kokonaan.

Onko oikein kieltää pojalta poikien juttuja siksi, että hänestä ei tule poikamaista?

Muuten ymmärrän kyllä joten kuten ajatusmaailmaasi, mutta tuota kieltämistä en ymmärrä. Myös oma poikani on täysin vapaa leikkimään siskojensa kanssa prinsessaa, saa pukea prinsessapuvun päällensä, mutta halutessaan myös Autot-paidan.

Eikö siis nainen saa olla nainen ja mies ei saa olla mies?

Vakikommentti sukupuolineutraalia kasvatusta käsittelevissä keskusteluissa. Siitä tajuaa, että kirjoittaja ei tiedä sukupuolineutraalista kasvatuksesta yhtään mitään.

Oletteko koskaan lukeneet esimerkiksi päiväkodeissa tehtyjä tutkimuksia siitä, että vaikka kuinka lasten annettaisiin leikkiä tietynlaisia leikkejä (joka tän palstan mukaan on niin sukupuolineutraalia, että!), niin silti päiväkodinkin tyypit saattaa tiedostamattaan istuttaa tytöille tyypillistä hoivaavaa, vastuuta kantavaa naisen roolia?

Että ole sinä Pirkko tässä tuon Jussin kanssa ja koita hillitä sen riehumista sillä aikaa kun käyn pihalla.

En ymmärrä miksi täällä sukupuolineutraali kasvatus on silkka kirosana! Kuka tiukoista sukupuolirooleista ja -rajoista hyötyy?

Tässäkin ketjussa jo äiti kertoi kuinka antaa poikansa nyt lakata kynsiä, kunnes myöhemmin poika tajuaa ettei niin kuulu miesten tehdä. Hurraa.

Ap, vastaisitko vielä kahteen kysymykseen. Miten kasvatetaan tyttö? Entäpä miten kasvatetaan poika? Jotain perustavaa laatua olevia erojahan kasvatuksessa täytyy olla jos kerran sukupuolineutraali kasvatus nostaa karvat pystyyn.

kasvatetaan ja sosialisoidaan toimiviksi jäseniksi ympäröivään yhteiskuntaan.

Sukupuolineutraali kasvatus EI tue tätä.

ap

sinun lapsistasi ei TAKUUVARMASTI tule häiriintyneitä mt-potilaita.

niin ei ainakaan minkään JÄRJENVASTAISEN, ääliömäisen sukupuoliasennevamman takia. Mun käy oikeesti sääliks lapsia, joita kasvatetaan näin. Huostaanoton paikka.

ap

Onneksi sinulla ap ei ole sellaista "ääliömäistä asennevammaa".

eivät selvästikään ole oppineet olemaan ylpeitä omasta sukupuolestaan, ja siten siirtävät tätä traumaansa myös jälkikasvulleen..

ja sisarukseni olemme saaneet leikkiä "ristiin" -80, ja -90 luvulla eikä sitä silloin ole sanottu sukupuolineutraaliksi kasvatukseksi.

Outoa olisi minusta, jos lapseni menisi leikkipaikalla juttelemaan toiselle lapselle, joka näyttää tytöltä ja leikkii "tyttöjen" leikkejä, ja ilmaisisi molempien olevan tyttöjä niin toinen lapsi siitä hämmentyen sanoisi, etten minä ole tyttö vaan lapsi.

Pukeutuu sellaisiin vaatteisiin kuin silmää miellyttää. Välillä päällä prinsessamekkoa, välillä Buzz lightyear paita. Välillä tyttö leikkii roboteilla ja autoilla, välillä hoivailee nukkea. Meille on TÄYSIN yhdentekevää millaiset vaatteet tytöllä on tai mitä leikkii, kunhan on tyytyväinen. Halusi viimeksi lelukaupassa välttämättä robotin, joten ostin sen hänelle.

Lapseni on välillä erittäin poikamainen ja raju, välillä taas niin neitiä kynsilakkoineen ja prisessajuttuineen.



En käsitä miksi tästä(kin) pitää tehdä ongelmaa. Lähinnä pyrimme siihen ettemme kasvata lasta minkään stereotypian mukaan, eli että sinä alat tanssia balettia koska olet tyttö. Ei, vaan lapsi harrastaa sitä mikä häntä kiinnostaa, oli se sitten tuo baletti tai jääkiekko.



Älkää mammat ottako herneitä nenään joka asiasta, antakaa ihmisten kasvattaa lapsensa just niinkuin haluavat. Suvaitsevaisuutta kehiin, ei se teidän kasvatusmetodi välttämättä ole se ainoa ja oikea.

eivät kerro kenellekään onko lapsi tyttö vai poika ettei vahingossakaan kukaan kohtele lasta sukupuolen mukaan. Pikkusen niinkuin yliymmärryksen menee. Eiköhän nykyaikaiseen normaaliin kasvatukseen kuulu muutenkin että lapsi saa sukupuolesta riippumatta esim. leikkiä mitä tahtoo ja ainakin meillä samat kotihommat kuuluu sekä tytöille että pojille. Tuli vaan mieleen että minkähänlaisia ongelmia pukkaa näille sukupuolineutraaleille lapsille kun kouluun menon aika koittaa, sielläkun kumminkin esim. liikuntatunneilla eriryhmät...entäs uimahallissa käynnit yms? Onkos sitten äiti äiti ja isi isi vai mitenkä? Kun kumminkin sen äidin pitää olla NAINEN että on voinut lapsen saada. En ymmärrä, turhaa huomionhakuista vouhotusta.

tämä kohuttu sukupuolineutraali kasvatus käytännössä tarkoittaa? Ei varmaankaan pelkästään sitä, että lapsi saa valita lelunsa ja leikkinsä vapaasti, ei kai kukaan nykyään muutenkaan KIELLÄ tyttöä leikkimästä autoilla tai poikaa nukeilla?

Pukeutuu sellaisiin vaatteisiin kuin silmää miellyttää. Välillä päällä prinsessamekkoa, välillä Buzz lightyear paita. Välillä tyttö leikkii roboteilla ja autoilla, välillä hoivailee nukkea. Meille on TÄYSIN yhdentekevää millaiset vaatteet tytöllä on tai mitä leikkii, kunhan on tyytyväinen. Halusi viimeksi lelukaupassa välttämättä robotin, joten ostin sen hänelle. Lapseni on välillä erittäin poikamainen ja raju, välillä taas niin neitiä kynsilakkoineen ja prisessajuttuineen. En käsitä miksi tästä(kin) pitää tehdä ongelmaa. Lähinnä pyrimme siihen ettemme kasvata lasta minkään stereotypian mukaan, eli että sinä alat tanssia balettia koska olet tyttö. Ei, vaan lapsi harrastaa sitä mikä häntä kiinnostaa, oli se sitten tuo baletti tai jääkiekko. Älkää mammat ottako herneitä nenään joka asiasta, antakaa ihmisten kasvattaa lapsensa just niinkuin haluavat. Suvaitsevaisuutta kehiin, ei se teidän kasvatusmetodi välttämättä ole se ainoa ja oikea.

toi on vaan tollasta lapsellista protestia kaikkea perinettä ja kasvatusta vastaan ikään kuin ennen olis kaikki tehty huonosti. Eihän suomessa varmaan viimeseen 50 vuoteen ole ollu muutenkaan sellasta että tyttö saa vain barbeja ja poika ei saa koskeakaan huulipunaan. Jos pojalle antaa huulipunan niin se leikkii silläkin että se on jokin taisteluase.



jotkut vaan luulee että täällä ihmiset kasvattas lapsia samal taval ku 1800 luvulla....



Olisin tykännyt jos mun miestä olis kasvatettu enemmän myös keittöhommiin ettei mun tarvis opettaa, mut hyvin se oppii vieläkin.



Musta on kiva kun mies osaa sen sijaan hyvin kaiken teknisen ja autoon liittyvät jutut, koska ne ei mua edes kiinnosta. Varmaan olisin lempannut jos se olis ollut ihan hinari, eikä osais niitä juttuja jolloin ne jäis naisen harteille.

Minulla on poika ja ihanaa että on, mutta koetan saada hänen maailmankuvaansa kehitettyä siihen suuntaan, että hän näkisin ensin ihmisen ja tämän luonteensa ja joskus myöhemmin ihmisne sukupuolen.



En siis ole riistämässä hänen sukupuoltaan, hänestä tulee varmasti hieno mies.

tytär yleensä autoilla,vasaroilla ja ns poikien leluilla. Poika leikkii kaikilla nukeista autoihin :)



Tiedän tosin erään perheen jossa tytöt saavat leikkiä vain "tyttöjen" leluilla ja pojat "poikien leluilla".



Oma appeni rupesi myös räyhäämään 2vuotiaalle pojalleni kun hän laittoi laukun olalleen että"pojat ei tollasilla akkojen veskoilla saa leikkiä, kasvat vielä kieroon" Sanomattakin selvää että pakkasin lapset autoon ja lähdimme kotiin. Mies on asian hoitanut isänsä kanssa ja pitää suunsa supussa nykyään :D

Toki suurimmalla osalla on 100-prosenttisen tyttö- tai poikamaiset sukupuolielimet. Sukupuolisuus vain on paljon muutakin. Se on koko identiteetti. Ei ole naiseutta tykätä lapsista tai miehisyyttä korjailla autoja, ne ovat ihmisyyttä. Ei pitäisi olla kovinkaan suuri ihme ja hämmästys nähdä nainen rekkakuskina tai mies kosmetologina, mutta niinhän se suurimmalle osalle ihmisiä on. Sukupuolineutraalikasvatus tähtää siihen, että kaikki ovat tasa-arvoisia sukupuolestaan riippumatta. Sukupuolielimet eivät pitäisi olla tärkeä asia ennen kuin alkaa hahmottaa omaa seksuaalisuuttaan, jos sittenkään. Tyttö saa olla tyttö ja poika saa olla poika. Vaikka se sitten tarkoittaisi prinsessamaista tyttöä tai prinsessamaista poikaa.

Ap, vastaisitko vielä kahteen kysymykseen. Miten kasvatetaan tyttö? Entäpä miten kasvatetaan poika? Jotain perustavaa laatua olevia erojahan kasvatuksessa täytyy olla jos kerran sukupuolineutraali kasvatus nostaa karvat pystyyn.

Lapset kasvatetaan ja sosialisoidaan toimiviksi jäseniksi ympäröivään yhteiskuntaan.

Sukupuolineutraali kasvatus EI tue tätä.

ap

Et vastannut kysymyksiini.

Miten tyttöjen ja poikien kasvatus eroaa käytännössä? Miten sen pitää erota, että saadaan mainitsemiasi toimivia jäseniä yhteiskuntaan?

Epäilen näet vahvasti, että minut on kasvatettu väärin. Koen silti olevani toimiva yhteiskunnan jäsen.

lapsi saa kasvaa tytöksi tai pojaksi vaan hän on sukupuoleton. Kuitenkin sukupuoli löytyy häneltä niinkin läheltä kuin omasta jalkovälistä. Kielletäänkö senkin olemassaolo? Voiko sukupuolettomassa kasvatuksessa pieni tyttö sanoa haluavansa olla äiti? Vai pitääkö olla kettu tai susi?

Entä jos lapsen identiteetti perustuu osin sukupuoleen? Millainen identiteetti kasvaa jos ei saa olla tyttö tai poika? Missä vaiheessa se tyttöys tai poikuus tuodaan ilmi? Vai jätetäänkö se hamaan tulevaisuuteen ja siihen että kaverit kertoo koulussa?



Ihme taistelua biologiaa vastaan. Kertonee paljon nyky-yhteiskunnasta.

Minulla on poika ja ihanaa että on, mutta koetan saada hänen maailmankuvaansa kehitettyä siihen suuntaan, että hän näkisin ensin ihmisen ja tämän luonteensa ja joskus myöhemmin ihmisne sukupuolen.

En siis ole riistämässä hänen sukupuoltaan, hänestä tulee varmasti hieno mies.

tai sit umpikieroutunut, häiriintynyt hintti. Kuten esim. juoppo veljeni joka kasvoi ilman isää ja miehen kuvaa. Itsekin myöntää etsivänsä isäänsä näistä vanhemmistä panoistaan...ällöä ja siihen päälle vielä masennus ja alkoholismi.

eivät kerro kenellekään onko lapsi tyttö vai poika ettei vahingossakaan kukaan kohtele lasta sukupuolen mukaan. Pikkusen niinkuin yliymmärryksen menee. Eiköhän nykyaikaiseen normaaliin kasvatukseen kuulu muutenkin että lapsi saa sukupuolesta riippumatta esim. leikkiä mitä tahtoo ja ainakin meillä samat kotihommat kuuluu sekä tytöille että pojille. Tuli vaan mieleen että minkähänlaisia ongelmia pukkaa näille sukupuolineutraaleille lapsille kun kouluun menon aika koittaa, sielläkun kumminkin esim. liikuntatunneilla eriryhmät...entäs uimahallissa käynnit yms? Onkos sitten äiti äiti ja isi isi vai mitenkä? Kun kumminkin sen äidin pitää olla NAINEN että on voinut lapsen saada. En ymmärrä, turhaa huomionhakuista vouhotusta.

Tota minäkin ihmettelen, annetaan nimeksi sellainen joku hieno, mistä ei voi päätellä, onko tyttö tai poika. Lapselle ei itsellekään kerrota, kumpaa sukupuolta on, mitäs kun se lapsi kysyy, että miks toisilla on pimppi ja toisilla pippeli? Valehdellaanko sille jotain, vai häh? Eihän äiti ja isäkään, voi olla äiti ja isä, koska sehän määrittää jo heti heidän sukupuolensakin. Kutsuuko lapset aikuisiakin kaikkia vaan sediksi, tai tädeiksi? Koska jos lapsi on "sukupuoleton", eihän vanhemmat voi opettaa, että muilla olisi tietty sukupuoli

Kiusataanko näitä lapsia koulussa, kun eivät tiedä edes itse, mikä on poika ja mikä tyttö? tai kumpi on itse...

Omalla pojallani on nukke, käsilaukku, kaulakoruja yms. ihan, koska on itse ne halunnut. mutta kyllä se silti on vaan pärissyt enemmän noiden autojen perään jo ennenku oppi kävelemään, tai puhumaan. ja autoillapåa tuo tuntuu enemmän leikkivän, vaikka en siis ole pakottanut.

Ja muutenkin, noista leikeistä, musta on ihan normaalia, että jos mennään kylään, leikitään niiden leluilla, ja toisinpäin. Jos kyläpaikassa sattuu olemaan barbeja, niin sitten niillä leikitään, jos haluaa, pakottaa ei tietenkä voi. Mutta ei omia leluja tietenkä mukaan.

Mun lapsuudessa äiti opetti minulle kaikkia kotitöitä ja edellytti niissä auttamista. Veljelleni opasti oman huoneen siivoamisessa ja yleensä auttoi mukana eli ei edes sitäkään edellyttänyt veljeni tekevän omatoimisesti. Kun veli pelasi tietokoneella ja minä tein läksyjä, arvatkaa kumman äiti pyysi auttamaan ruoanlaitossa?



Veljeni harrasti jalkapalloa, minä pianonsoittoa ja balettia. Lahjaksi saimme aina selkeitä tyttöjen ja poikien leluja. Usein minä olin kateellinen veljen leluista ihan vaan koska ne olivat erilaisia ja olin kai vähän ärsyttävällä tavalla sellainen sisko joka halusi aina kaiken mitä toisella oli. Omia poikien leluja en olisi kuitenkaan saanut vaikka olisin pyytänytkin. Lautapeleissä tapeltiin aina siitä, kuka saa olla sininen nappula.



Mummo opetti minulle pöydän juhlavaa kattamista ja antoi joululahjaksi pöytähopeita vähitellen koko sarjan kun olin ala-asteikäinen. Pappa taas opetti veljelleni puutöitä, kalastusta ja mekaniikkaa. Olin kateellinen siitäkin, että pappa antoi paljon enemmän huomiota veljelleni.



Tällaiset ovat asioita joita en halua tehdä omille lapsilleni. En kutsu sitä sukupuolineutraaliksi kasvatukseksi. Se nyt kuitenkin on ihan vaan sana, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita, ihan niin kuin vaikkapa "lapsentahtinen". Ei koko ideaa tarvitse haukkua vain siksi ettei ymmärrä mistä on kyse tai vaikka aiheessa ei olisikaan mitään uutta tai mullistavaa omasta mielestä.