Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Missä on sellaisia mummuja, jotka ottavat lapsia useammaksi päiväksi kesällä?
27.06.2011 |
Ei ainakaan meillä. Kolme lasta, joista nuorin 5,5 ja saavat mennä yksi kerrallaan kerran kesässä yhdeksi yöksi. Mummu 59v ja huippukunnossa ikäisekseen. Haluaa keskittyä yhteen kuulemma. Hassua tässä on se, että kun mummu aikoinaan oli pienten lasten äiti, heivasi muksut ensin viikoiksi kesäsiirtolaan ja loppulomaksi omalle äidilleen, joka hoiti kaikki lastensa lapset (7 kpl). En oikein ymmärrä.
Katkera äiti, joka kaipaisi joskus aikaa miehensä kanssa kahden ja joka toivoisi, että lapsetkin saisivat mummolakokemuksia.
Kommentit (151)
jos eivät ole itse aikanaan tajunneet olla omille vanhemmilleen mukavia lapsia! Kyllä moni murrosiässä haistatteli vanhempiaan, mutta näiden pitäisi kaikki niellä ja tyytyä osaansa? Kyllä se metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan eli ei itsekkäiden lastensa lapsia halua kukaan hoitaa.
Eli jos on ollut paha murkkuikä ja on tullut haistateltua vanhemmilleen niin se on hyvä syy olla hoitamatta tai muutenkaan olla olematta tekemisissä lastenlapsien kanssa. Enpä ole taas pöllömpää vähään aikaan tältä palstalta lukenut, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin, kuka ne teidän lapset halusi? Vierailija - 27.06.11 02:30 (ID 12933032) Siihen pakettiin kun kuuluu se, että lapsetkin asuvat teillä. Joka yö." Toivottavasti tämän kirjoittaja ei käytä päivähoitopalveluja....sehän tarkoittaisi, että hän itse ei ole tajunnut sitä, että lapsien pitää olla KOKO AJAN omien vanhempien hoitovastuulla, eikä ketään muuta saa hoitajina käyttää, hetkeäkään.....
Kumpikaan ei ole isovanhempien velvollisuus. Mutta omat lapset on itse hoidettava, jos ei kykene heille hoitopaikkaa kustantamaan. Isovanhempien velvollisuus ei ole tarjota parisuhteenhoitopalvelua.
Itselle on vasta esikoinen tulossa, mutta sisaruksen lapsia on molemmat mummot olleet aika nihkeitä ottamaan... mutta onko mummo ainoa vaihtoehto? Sisarusten muksut on meillä yökylässä useamman kerran vuodessa, ja pari kertaa ovat olleet koko viikonlopun (ovat vielä aika pieniä pidemmille vierailuille), vaikka en olekaan mummo vaan täti.
Kaikki eivät vain nauti lastenhoitohommista, ja yhdenkään mummon/kummin/tädin/sedän velvollisuus se kai ei ole, eli toivottavasti lähipiiristänne löytyisi joku lapsille riittävän tuttu joka nauttii lasten seurasta...?
Nyt vielä, kun siihen omaan aarteeseen ei ole päässyt kasvotusten tutustumaan, niin vähän melkein harmittaa ettei jatkossa ole yhtä helppo ottaa noita lapsukaisia tänne kylään ainakaan alussa, mutta eiköhän moinen "harmi" vauva-arjessa jää syrjään - enkä minä kokonaan lakkaa täti olemasta, vaikka yökyläilyt hetkeksi jäisivätkin.
eli soitto heille ja saat kahdenkeskisen yösi. Se toki maksaa, mutta miksi mikään kiva olisi ilmaista?
kylpylälomaa, jotta saa pojan hoitoonsa. Juuri eilen soitteli, että saadaan neljä päivää kylpylässä huoneineen joulun aikaan. Anoppi on kylpylän jäsen ja saa neljä päivää ilamiseksi per vuosi.
Tässä mietin moneksi päivää raaskin luopua silloin 1.5 vuotiaasta pojasta. Kylpylä on anopin naapurissa, joten poikaa näkisin päivisin. Kylpylään ei saa ottaa alle 16-vuotiaita lapsia.
Meillä on aika paljon välimatkaa anoppilaan, joten kovin usein ei nähdä mutta isompana poika varmaan pääsee viikoiksi mummolaan jos haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ainakaan meillä ole "parisuhteenhoidosta", se voi oikein hyvin muutenkin, kiitos vain. Vaan kyse olisi lapsen kokemuksesta, siitä että pääsisi mummolaan, mummon kanssa puuhastelemaan. Yhteisiä kokemuksia ja touhuamista. Se olisi lapsille yksi kiva asia mitä kesältä odottaa. Meillä kun on pieniäkin lapsia, joita en antaisikaan yöhoitoon, niin missään tapauksessa emme kahden olisi miehen kanssa kuitenkaan!
Siis yhteisestä kokemuksesta isovanhempien kanssa on kyse. Sitä ei maksettu ventovieras MLL:n hoitaja voi tarjota.
että isovanhemmat vähän pelkää hoitovastuuta. Monet anopit varsinkin ovat etäisiä miniöidensä kanssa. On tullut sanottua asioita puolin ja toisin. Otettu sanomiset arvosteluna ja sitten loukkaannuttu.
Lastenlasten hoitoon ei uskalleta ottaa osaa. Sanoisin että tässä kohti on peiliin katsomisen paikka äideillä ja isillä.
Pikkulapset voivat ikävöidä tutussakin yökylässä. Vaipanvaihdot ja pyllyn pyyhkimiset voi tuntua työläältä. Isompien lasten kanssa seurustelu on jo helpompaa, kun ei tarvitse niin paljoa perushoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhempien itsekkyys näkynyt jo siinäkin, että on vaivauduttu tekemään vain se yksi lapsi, joka sitten kärsii myös siitä, että omilla lapsilla ei ole näitä setiä ja tätejä tai serkkuja....
Mutta eihän siinä mitään, niillä mennään mitä on annettu. Mutta turha on tosiaan lasten tai lastenlasten perään kysellä silloinkaan, kun meidän/niiden apua ehkä joskus tarvitsisi. Jos kerran periaate on se, että apua ei anneta vaan keskitytään itseen, niin ei sitä apua anneta toiseenkaan suuntaan.
Enemmän kysyisinkin, että jos omat lapsenlapset eivät kiinnosta, niin mikä hel**ti tässä elämässä sitten kiinnostaa?? Säälin sellaisia isovanhempia, jotka eivät aktiivisesti halua olla lastenlastensa kanssa.
Meillä anoppi oli hirveän innostunut raskauden aikana.. Nyt ei edes kysy lapsen kuulumisia eikä mitään muutakaan. Kun toinen lapsemme syntyi, niin hän oli mukamas innostunut. Selitti kaikille, että hänelle syntyi toinen lapsenlapsi. Paskat nämä lapset häntä edes kiinnostaa. Hoitoon hän lupaa aina ottaa, mutta kun päivä lähenee niin sitten tulee kaikkia ongelmia, miksi hän ei voi ottaa. Ei me jakseta enää edes pyytää.
Koomisinta oli se kun olin kuopuksen kanssa sairaalassa ja minun äitini ja anoppini olivat samaa aikaa siellä, niin mieheni antoi esikoisemme tämän anopin syliin, mutta ei hän halunnu mennä vaan kurotti mun äidin syliin. Siinä vähän ajateltavaa sille mummille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
systerinkin 3 lasta olivat hijattain 5 päivää ja yötä hänen luonaan, ukki ei enää elossa, mummi nyt 62. Myös appivanhempani pitivät meidän poikaa mökillään 5 päivää ja yötä, pienimmäistä ei vielä annettu mukaan (1,5 v) muutenkin katsovat tarpeen tullen/ottavat hoitoon/yökylään.
kaikki poikani sekä vielä yhden vieraan lapsen juhannuspäivästä alkaen. Tänään kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
osa mummoista ja muista on vain sellaisia, etteivät jaksa pikkulasten seuraa. Ehkä ne pitää enemmän isommista lapsista. Mutta tietysti sitten äiti kieltää lastaan myöhemmin menemästä mummolaan, koska on vielä katkera siitä, ettei aiemmin voinut hoitaa lapsiaan mummolassa.
todella hyvin, mutta ei ole ollut vielä yökylässä eikä tule koskaan olemaan useampaa päivää.
itse olemma lapsemme halunneet ja itse niistä kannetaan vastuu.
en ymmärrä miksi lapsesta täytyy saada lomaa, se kuuluu perheeseen ihan niinkuin sinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...eivät kai mummot/papat ole sen enempää tai vähempää itsekkäitä ihmisiä kuin me pienten lasten vanhemmatkaan. Aivan kuten tästäkin ketjusta näkee, meitä on moneen junaan...ja aika moni on jäänyt asemallekin sen verran typeriä kommenteja ovat muutamat laukoneet. Minusta isovanhemmilta ei voi eikä pidä vaatia yhtikäs mitään. Piste. Ei heillä ole mitään velvollisuutta tehdä lastensa tai lastenlastensa eteen mitään. Enemmän kysyisinkin, että jos omat lapsenlapset eivät kiinnosta, niin mikä hel**ti tässä elämässä sitten kiinnostaa?? Säälin sellaisia isovanhempia, jotka eivät aktiivisesti halua olla lastenlastensa kanssa. Toki on sanottava, että monet meistä nykyvanhemmista kyllä käyttävät myös isovanhempia hyväksikin, jos nämä eivät itse osaa kertoa, mitä haluavat (mutta se on vähän toinen juttu). Mutta toisaalta: eihän osaa meistä vanhemmistakaan omat lapset niin paljon kiinnosta...joten miten sitten osaa isovanhemmista ne lapsenlapset kiinnostaisivat?
Siis nimenomaan omista! Luulisi, että edes kesällä vanhemmat haluaisivat olla lastensa kanssa, tehdä kaikkea hauskaa, elää tätä päivää. Vielä mitä, mummolaan kesäksi halutaan lapset saada, että olisi omaa aikaa ja lapsilla "ihana mummosuhde".
Kyllä se suhde mummoon kukoistaa ihan hyvin, vaikka lapsi ei 18 vuoteen olisi yötäkään isoäidin huomassa. Normaali kyläily päivällä riittää, ei se yhteinen yö tee ihmissuhteesta yhtään syvempää ja parempaa.
eivät ota hoitoon yöksi ihan käytännön syistä (esikoinen vasta kolme, välimatka pitkä) mutta näkevät mielellään lapsenlapsiaan ja olen siitä tosi onnellinen. Minun suvussani lapset eivät ole ensisijaisesti mikään rasite, vaan ilo, ja muutenkin pidämme huolta läheisistä ihmisistä.
En minä halua lapsistani eroon. Edes tuo kahdenkeskinen aika miehen kanssa ei ole motiivini, vaikka mukava plussa olisikin. Minulla on ihania muistoja isovanhemmiltani, leppoisia kesäpäiviä, ihania talvilomia. Paljon läheisempi suhde minulle syntyi isäni vanhempiin, jotka usein minua luokseen ottivat kuin äitini vanhempiin joilla käytiin vain päiväkylässä. Samaa läheistä suhdetta, kiireetöntä yhdessäoloa isovanhempien kanssa toivoisin omille lapsillenikin. Kyllä meille sitä yhdessäoloaikaa jäisi slti vuoden mittaan enemmän kuin paljon. Turhaan silti tätä toivon, niin meneviä ovat vanhemmamme :( Lasten hoitoonkaan en edes enää kysy, onneksi on sisaruksia ja tuttavaperheitä joiden kanssa hoitokin tarvittaessa järjestyy.
[i
Siis nimenomaan omista! Luulisi, että edes kesällä vanhemmat haluaisivat olla lastensa kanssa, tehdä kaikkea hauskaa, elää tätä päivää. Vielä mitä, mummolaan kesäksi halutaan lapset saada, että olisi omaa aikaa ja lapsilla "ihana mummosuhde". Kyllä se suhde mummoon kukoistaa ihan hyvin, vaikka lapsi ei 18 vuoteen olisi yötäkään isoäidin huomassa. Normaali kyläily päivällä riittää, ei se yhteinen yö tee ihmissuhteesta yhtään syvempää ja parempaa.
--------------------------------------------
Täh?? Ihanko tosissasi olet tuota mieltä?? Nyt sinulta hukkuu metsä puilta aivan totaalisesti! Hyvänen aika sentään, eihän kyse ole siitä, että lapsista "halutaan eroon". Kysyn toisin päin: miksi lapset EIVÄT voisi olla vuodessa vaikkapa 5 yötä mummolassa kylässä? Ihan muuten vaan, ilman sen kummempaa numeroa? Vanhemmat voivat tehdä mitä huvittavat, mutta vanhempien tekemiset eivät tässä ole se juttu vaan isovanhempien ja lapsenlasten aika. Miksi sitä ei heillä voisi olla, jos molemmat siitä tykkäävät? Miksi sinun vanhempana tulee välttämättä olla mukana vieressä? En ymmärrä, en yhtään.
En minä halua lapsistani eroon. Edes tuo kahdenkeskinen aika miehen kanssa ei ole motiivini, vaikka mukava plussa olisikin. Minulla on ihania muistoja isovanhemmiltani, leppoisia kesäpäiviä, ihania talvilomia. Paljon läheisempi suhde minulle syntyi isäni vanhempiin, jotka usein minua luokseen ottivat kuin äitini vanhempiin joilla käytiin vain päiväkylässä. Samaa läheistä suhdetta, kiireetöntä yhdessäoloa isovanhempien kanssa toivoisin omille lapsillenikin. Kyllä meille sitä yhdessäoloaikaa jäisi slti vuoden mittaan enemmän kuin paljon. Turhaan silti tätä toivon, niin meneviä ovat vanhemmamme :( Lasten hoitoonkaan en edes enää kysy, onneksi on sisaruksia ja tuttavaperheitä joiden kanssa hoitokin tarvittaessa järjestyy.
AIvan. Tässä on jotkut kirjoittajat käsittäneet asian joko tahallaan tai tyhmyyttään totaalisen väärin!
Anoppi siis ei ole ottanut vieläkään 2v. lastamme kauemmaksi aikaa hoitoon (kerran oli pari tuntia). Harmi kun oma äitini on kuollut, olisi varmasti tykännyt hoitaa. Anoppi 56v. hyväkuntoinen, mutta NIIIN ihmeellinen monissa asioissa.
Monenlaista mummoa varmaan on. Itse ottaisin pojanlapset luokseni, mutta ei niitä minulle annetta. Menevät aina lasten äidin äidin luokse, jos ovat mummolaan menossa. Sitten saan kylään, jos kutsun koko perheen syömään tms.
Alue: Aihe vapaa
se murkkuikäisen raivo on usein jatkunut parikymmentä vuotta eli siihen asti, kunnes huomataan, että lastenhoito ei olekaan hauskaa ja kivaa ja halutaan ilmaista apua! Silloin tulevat ne vanhemmat mieleen...