Lue keskustelun säännöt.
Mieheni osti minulle lahjan johon meillä ei ole varaa- mitä teen?
27.06.2011 |
Hyvää hyvyyttään oli ostanut yllättäen minulle monta sataa maksaneen lahjan, ilman erityisempää syytä. Oli siis ajatellut että toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja yllättää minut tällä lahjalla, en tiennyt siitä mitään ennenkuin mies ojensi paketin. Avasin sen ja järkytyin, sanoin että en voi tätä ottaa, se on liian kallis. Mies vakuutti ettei ole ja että rahamme kuitenkin riittävät jne. uskoin häntä, en tiedä mitä oletin mutta ajattelin kai että on säästänyt rahaa jo pitempään tms.
Nyt sain tietää että mies on käyttänyt lahjaan KAIKKI rahat säästötililtämme. Tavaraa ei voi enää palauttaa, koska paketit on aukaistu ja sitä on käytetty. Täytyy siis myydä se huuto.netissä ja toivoa ettei kamalasti hinnassa häviä.. Miestä tietenkin loukkaa ettei lahja "kelpaa", mutta mitä muutakaan voin tehdä, ne rahat oli kyllä säästetty aivan muuhun.
Kommentit (30)
tuhlata nyt vähäiset rahat vaimon lahjaan..?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä mies tarkkaan tiedä mitä siellä on tms.
Siirrän sinne rahaa sopivasti. Ja sen avulla me ollaan sitten voitu vuosien kuluessa elää tiukat paikat yli, ja parempina aikoina ostella kotiin sisustusta / remppaa / miehelle prätkä, matkustella jne.
JOs se olisi yhteinen tili mies ei tajuaisi mihin ne rahat on tarkoitettu / kerätty, ja ostais vaan sieltä tililtä kun näkisi että siellä on rahaa.
Muistan kerran kun mun mies osti mulle kanssa sikakalliin aterinsarjan, jollaista en edes halunnut/tarvittu. Ihan heräteostoksena vaan.
Meillä oli tiukkaa ja tein opiskelun päälle vielä iltatöitä, ja oli pieniä lapsia (joita en sitten paljon nähnyt).
kyllä silloin korpesi, että hittoako mä raadan yöt ja viikonloput läksyjä lukien ja päivät koulussa ja illat töissä, kun toinen käyttää yhteiset rahamme noin tyhmästi. Silloin se todella harmitti.
Mutta nyt vuosien jälkeen, se sarja on meillä edelleen käytössä ja on ollut ihan ok ostos, eli vaikka silloin kirpaisi niin on sillä käyttöä ollut.
Pidä sinäkin ap se lahja, ei se sitten useamman vuoden jälkeen enää harmita että sen sait, mutta se harmittaa sua aina jos sen myyt nyt.
kyllä te jotenkin pärjäätte!
jos nyt on kyse satasista, niin ettekö saisi sen säästettyä talveen mennessä. Kesän tapahtumista keräätte pulloja, jos teillä on kummallakin lomaa, niin voisiko miehesi ottaa vaikka jonkun viikonlopputyön. Viidensadan tienaamiseen ei nyt ihan valtavasti tarvitse työskennellä.
Mä olen samaa mieltä kuin joku muu. Marttyyrin kanssa on todella raskasta elää.
tiedän sen että mies halusi vain hyvää minulle, ostaa kerrankin jotain erityistä. Lahja on upea, siitä ei ole kysymys. Pidän siitä erittäin paljon ja siinä mies on onnistunut kyllä.
Ymmärrän myös loukkaavani miestä todella paljon myymällä lahjan pois. Mutta miten voin hyvällä mielellä pitää lahjan, jos tiedän että myöhemmin emme ehkä voi ostaa edes kaikkea välttämätöntä kun rahat ovat tiukassa.
Tiedän että jankutan, mutta en todellakaan tiedä mitä pitäisi tehdä.. Kumpikaan vaihtoehto ei tunnu hyvältä..
Toisaalta, sinä joka kerroit miehesi ostaneen sinulle aterinsarjan sanoit ettei se vuosien jälkeen enää harmita. Ehkä olet oikeassa, naurammeko tälle vuosien päästä jos pidän lahjan. Ja jos taas myyn sen pois, kaihertaako se mieltä vielä sittenkin..?
Kyllähän tavaran voisi hankkia uudestaan kun siihen on varaa. Mutta ehkä nyt ei ole kysymys niinkään siitä, vaan miehen eleestä ja ajatuksesta ilahduttaa minua. Sitä kyllä arvostan kovasti.
t.soutava ja huopaava ap
Onhan toi nyt aika erikoista jos on sovittu, että noi rahat säästetään.
Jos olette kuitenkin budjetoineet loppuvuoden siten, ettei noita rahoja tarvitsisi siihen käyttää, ei tossa tietty mitään katastrofia ole. Asioilla kun on aina tapana lutviutua parhain päin kun tekee jotain niiden eteen.
Itse käytin tulevan vaimon synttäreihin n. tonnin verran rahaa, mutta se oli korvamerkitty ko. tarkoitukseen jo pidemmän aikaa ja meni omista rahoistani. Ei tulisi ikinä mieleenkään käyttää yhteiseltä tililtä lahjaan rahaa, eihän se silloin edes ole sama asia (antaa jotain "omasta" toiselle).
Mutjoo, tsemiä vaan. Itse en kehottaisi myymään tuota esinettä (mikä se sitten onkaan), myöhemmin KUN rahatilanteenne paranee (olette esim. molemmat töissä) harmittaa vain, että menit myymään. Sitten JOS käy jotain odottamattoman hirveää ja maailma kaatuu niskaan niin sitten myyt, siihen saakka vaan pidät tavaran.
Ja opetat miehes käyttämään edes vähän järkeä raha-asioissa. Jos ei ole varaa, silloin ei ostella mitään. Ja jos on, silloin ostetaan lahjoja aina kun tuntuu siltä. Ei tää oo niin vaikeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tarkoitus on ollut säästää koko ajan kun mies on töissä, ja kerryttää sinne tilille vielä lisää näidenkin satasten lisäksi.
En haluaisi olla marttyyri, kuulostanko siltä? En tiedä, jokin vähän halvempi lahja olisi kyllä riittänyt eikä tällaisia olisi tarvinnut miettiä..
ja tarkoitus on ollut säästää koko ajan kun mies on töissä, ja kerryttää sinne tilille vielä lisää näidenkin satasten lisäksi. En haluaisi olla marttyyri, kuulostanko siltä? En tiedä, jokin vähän halvempi lahja olisi kyllä riittänyt eikä tällaisia olisi tarvinnut miettiä..
Et kuulosta marttyyriltä, vaan itsekkäältä. Miehesi oli varmasti niin onnellinen ja ylpeä itsestään, kun osti sinulle arvokkaan toivomasi lahjan. Ja odotti näkevänsä sinunkin puoleltasi onnea. Mutta sitä et voinut hänelle suoda, vaan sun reakstio oli valittaa sen lahjan kalliudesta ja siitä kuinka rahat olisi pitänyt säästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kuulosta marttyyriltä, vaan itsekkäältä. Miehesi oli varmasti niin onnellinen ja ylpeä itsestään, kun osti sinulle arvokkaan toivomasi lahjan. Ja odotti näkevänsä sinunkin puoleltasi onnea. Mutta sitä et voinut hänelle suoda, vaan sun reakstio oli valittaa sen lahjan kalliudesta ja siitä kuinka rahat olisi pitänyt säästää.
Itsekkäältä? Mun mielestä toi kuulostaa vain järkevältä. Onhan se nyt puhdasta _tyhmyyttä_ ostaa lahja jos siihen ei ole varaa. Jos taas on ja ketjun aloittaja on vain "lasi puoliksi tyhjä"-tyyppinen pahan päivän varalle säästäjä, en ymmärrä mistä kenkä puristaa.
Nyt vain pidät lahjan ja iloitset siitä. Samalla kuitenkin kerrot miehellesi, että sovitte yhdessä nyt tästä lähtien että siellä säästötililläne pitää aina olla X määrä rahaa. Sen yli voi sitten ostella lahjoja tms jos siltä tuntuu.
Helppoa, eikö?
kyse on vain satasista, niin pidä lahja. Eri asia, jos mies olisi ostannut jotain tosi kallista. Tuskin taloutenne satasiin kaatuu, jos on kaatuakseen, jos nyt on kuitenkin vielä töitä eikä mitään ole ostettu velaksi.
Myy se sitten, lyttää miehesi ele ja lytisty arkirealismin alle. Sinun valinta.
Miehesi halusi mennä arjen yli ja ilahduttaa sinua, jotta sinulla olisi helpompaa. Miten rajoittunut ihminen voi olla jos ei pysty kunnioittamaan edes toisen yritystä ja rakkaudenosoitusta. Ja joo, olen sitä mieltä että rakkaudenosoitus ja realismi ei välttämättä ole sama asia. Joskus toimii ajattelemttomasti voidakseen todista, että tässä elämässä on välillä sallittua nauttia. Ja toivoa että toinen lähtisi hetkeksi siihen, mukaan. Arjen yläpuolelle.
Mutta go ahead. Myy se tuote, ja laita rahat säästöön.