Pidätkö tatuoitua naista WT:nä ja alempikastisena?
Kommentit (204)
Entä jos hän vain pitää tatuoinneista eikä halua korostaa niillä yhtään mitään?
Se on kuulkaas niin, että jos ihmisellä on itsetunto kunnossa eikä alzheimeria suvussa, hänen ei tarvitse "korostaa yksilöllisyyttään" tatuoimalla nahkaansa kiinalaisen ravintolan ruokalistoja tai lastensa nimiä.
Näytäpä yksikin tatuoinnin hommannut mamma, joka syvällä sisimmässään EI HALUA korostaa sillä persoonaansa.
Vaatteilla, meikillä, hiustyylillä jne...
koska molemmat ovat mielestani rasistisia nimityksia, mutta kylla minusta nainen (tai mies) jolla on tatuointeja itsestaan vahan poljan kuvan saa aikaan... Suomessa se on ehka nykyaan jo tavallaan "normaalia", mutta esimerkiksi Keski-Europassa missa itse olen asunut viimeiset 20 vuotta, eivat tatuoinnit edelleenkaan kuulu normaalivaeston varustuksiin...
Mitä enemmän niitä on sitä todennäköisemmin wt.
Nenälävistys + tatuointi yhdessä vievät jo noin 95-prosentin todennäköisyydellä tuohon ryhmään.
esim:
tatuointi+lävistys+tupakointi -> 100 % WT
tatuoinnit, nenärenkaat ja lävistykset on karseita.
niin onko kaikki ei-tatuoidut sitten "ylempää kastia"? EIköhän siihenKIN sakkiin (tatuoimattomiin) kuulu monenlaista väkeä. Ja tästä ketjusta päätellen reippaastikin ennakkoluuloista ja yleistävää.
Minulle tuo termi "white trash" tuo mieleen lähinnä juuri tälläiset yksisilmäiset, yleistävät "minä tiedän parhaiten ja muita totuuksia ei ole" henkilöt. Se kun on vaan niin, että tuollainen ahdasmielisyys on selvä merkki alhaisesta älyllisestä tasosta. Kun ei pysty millään näkemään maailmassa mitään muuta kuin sen oman näkemyksen, saati hyväksymään erilaisuutta.
Tietenkään ei tarvitse pitää lävistyksistä/tatuoinneista ja onhan niitäkin mauttomia ja tyylittömiä. Mutta sinänsä tatuointi/lävistys ei kyllä lokeroi ihmistä mihinkään tiettyyn kastiin.
niin onko kaikki ei-tatuoidut sitten "ylempää kastia"? EIköhän siihenKIN sakkiin (tatuoimattomiin) kuulu monenlaista väkeä.
Toki monella muulla sitten joku toinen asia saa aikaan sen, että vaikuttaa roskaväeltä. Mutta sitä ei tässä kysytty, joten miksi siihen olisi vastattu? ;)
Valitettavasti olen eri mieltä teidän "konservatiivien" kanssa. Olen tatuoitu, on kieliläväri, on ollut huuliläväri josta vastikään luovuin, olen perheellinen, töissä hyvin menestyvä.. Eli teidän mielestä ilmeisesti hyvin "alempikastinen".
Ja voin sanoa että minun tatuointi ovat osa a) minusta kertovia, b) kuvaavat joitain suuria tuntemuksia joita käyn/olen käynyt läpi elämässä ja puen ne kuvannollisiksi kuviksi iholleni, ja c) jotkut ihan tyystin matkalla kuvannaputukseen keksittyjä hetken mielijohteita, ja oma suhtautuminen tatuointeihin on se, että ne kertovat kuvan ottajan taiteellisuudesta. Me like tattoos, ja en tiiä eurooppalaisista, mutta asuttuani puoli vuotta australiassa siellä ainaki tatska oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Me takapajulan eurooppalaiset ollaan semmosia karsastelijoita ja nirppanokkia, kuten tämän viestiketjun alottajasta jo näkyy... Onneksi seassamme on meitä vapaamielisempiäkin.
kenestäkään White Trash-ihmistä tee;-) ulkonäkö on ihan sivuseikka, sydämensivistys ja käyttäytyminen kertoo kuule paljon enemmän.. Itse inhoan sekä tatuointeja että kaikenmaailman itsensä reiíttelyä mutta kelle sopii niin antaa palaa vain. Martina A on kaikesta huolimatta varsin komea nainen!
Kuten isäni toteaa: "sillä on jotain ongelmia itsensä kanssa.."
Hyvin todettu, olen samaa mieltä isäsi kanssa. Se on kurjaa, ja toisaalta jos tatskat ja muut estää sitten itsensä viiltelyn ja muun tuhoamisen niin nehän on hyvä juttu!
yksi tai pari tyylikästä tatuointia on ihan OK, itse en ottaisi mutta en myöskään kummeksu/paheksu.
Mutta hyvin suuret ja näkyvät tatuoinnit ovat minusta outoja ja ne yhdistän kyllä alemman sosiaaliluokan meiningiksi.
En voi sille mitään, se on mielestäni halvan ja hutsahtavan näköistä.
lävistykset naamassa kielivat alhaisesta sosiaaliluokasta. Joskus niitä näkee virkamiehilläkin, mutta edelleen tulee mieleen, että on jotain ongelmia elämässä ja epätasapainossa. Harva ihminen haluaa näyttää rumalta vapaaehtoisesti.
Kuten isäni toteaa: "sillä on jotain ongelmia itsensä kanssa.."Hyvin todettu, olen samaa mieltä isäsi kanssa. Se on kurjaa, ja toisaalta jos tatskat ja muut estää sitten itsensä viiltelyn ja muun tuhoamisen niin nehän on hyvä juttu!
tatuointi on jonkinlaista itsensä piinaamista, joka sitten paremmalla tavalla korvaa itselle tehdyn kivun kuin esim. viiltely? =D
olette te hassuja. Tunnen itse sekä "alemman" ja "ylemmän" "kastin" ihmisiä joita on tatuoitu. Lävistyksiä olen nähnyt monillakin hyvin sivistyneillä henkilöillä. Toki ensivaikutelma saattaa olla erilainen, eli kyllähän nämä kertovat sellaisesta rennosta asenteesta elämään.
lävistykset naamassa kielivat alhaisesta sosiaaliluokasta. Joskus niitä näkee virkamiehilläkin, mutta edelleen tulee mieleen, että on jotain ongelmia elämässä ja epätasapainossa. Harva ihminen haluaa näyttää rumalta vapaaehtoisesti.
luulisin että useimmat haluavat nimenomaan näyttää paremmilta tatuoinnin/lävistyksen avulla.
Oma tatuointini on otettu siksi, että se on käytännöllisempi kuin sairaudestani kertova tunnus (jota en pysty allergian vuoksi pitämään).
Se on yksinkertainen, ja kertoo vain siitä mikä sen tarkoitus onkin; sairaudestani. Oikeastaan en usko että se muuttaa sosiaalista statustani mihinkään suuntaan. Ei ainakaan niin, että se vaikuttaisi siihen mitä ihmiset minusta ajattelevat. Se ei ole otsassani, joten ihmiset yleensä ehtivät tutustua minuun muuten, kuin että ensimmäisenä katsoisivat tatuointiani.
Pelkästään se että on tatuoitu ei ole mikään arvostelun kysymys. Juuri mennellä viikolla katselin kurssilla yhtä naista jolla oli sirot sääret ja nilkat ja suhteellisen iso mutta todella siro tatuointi nilkassa. Minusta se oli todella esteettinen.
Toisaalta näkee ihmisiä joita on tatuitu sen oloisesti ettei ole mietitty paikkaa eikä kuvaa. Ja tulee vähän ihmettelevä olo ihmisestä joka on ottanut vartaloonsa pysyvän kuvaan joko ilman harkintaa tai ilman mitään esteettisyyden tajua. Tyylillä yksi läiskäle hartiassa, toinen lapaluussa, kolmas nilkassa, neljäs hauiksessa... Siten että ovat nimenomaan iholle läiskäistyjä kuvia, ei malliltaan ja olemukseltaan sitä kehonkohtaa myötäileviä eikä mitenkään sovitettu lähellä oleviin muihin tatuointeihin.
Mitä Australiaan tulee, niin eivätköhän kaikki tiedä, mistä sikäläinen valkoinen asujamisto on peräisin - Englannista karkotetuista rikollisista ;0) Niin että tatuoinnit sopivat kyllä kertomaan vaikka esi-isistä!
Valitettavasti olen eri mieltä teidän "konservatiivien" kanssa. Olen tatuoitu, on kieliläväri, on ollut huuliläväri josta vastikään luovuin, olen perheellinen, töissä hyvin menestyvä.. Eli teidän mielestä ilmeisesti hyvin "alempikastinen".
Ja voin sanoa että minun tatuointi ovat osa a) minusta kertovia, b) kuvaavat joitain suuria tuntemuksia joita käyn/olen käynyt läpi elämässä ja puen ne kuvannollisiksi kuviksi iholleni, ja c) jotkut ihan tyystin matkalla kuvannaputukseen keksittyjä hetken mielijohteita, ja oma suhtautuminen tatuointeihin on se, että ne kertovat kuvan ottajan taiteellisuudesta. Me like tattoos, ja en tiiä eurooppalaisista, mutta asuttuani puoli vuotta australiassa siellä ainaki tatska oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Me takapajulan eurooppalaiset ollaan semmosia karsastelijoita ja nirppanokkia, kuten tämän viestiketjun alottajasta jo näkyy... Onneksi seassamme on meitä vapaamielisempiäkin.
kyllähän sinne Australiaan karkotettiin tosiaan kriminaaleja mutta oletus että koko valkoinen väestö nyt olisi näiden jälkeläisiä on tietty virheellinen.
Perinteisestihän tatuointeja on ollut linnakundeilla ja merimiehillä ja lävistyksiä alkuasukkailla jossain pöpelikössä. Erikoisuuden tavoittelu tällä tavoin on myöskin kokenut inflaation kun niitä nyt saattaa siellä Jakomäessä vähän itse kullakin olla.
mutta kaikki riippuu niistä tatuoinneista. Ruma tatuointi rumentaa ihmistä todella paljon.
että täällä myös wt-taustaiset voivat hyvin opiskella yliopistossakin.
Tunnen minäkin tatuoituja akateemisia, heillä perhetausta kaikilla duunariväkeä tms.