Mitä ajattelet lapsesta, jonka keskiarvo todistuksessa on 10,0?

Pääsi rimaa hipoen kaupungin surkeimpaan lukioon. Opiskeli hurjasti, sai siirronkin ja lukiosta pääsi keskiarvolla 9,5.



Joten kyllä hyvät arvosanat on kiinni viitsimisestä. Joillekkin se oppiminen on helpompaa, toisille vaikeampaa muttei kellekkään mahdotonta - sukulaisetkin löivät ihan vetoa että meidän tyttö ei tule selviämään lukiosta.. Onneksi selvisi!

Joka sai jokaisesta aineesta 10. Oli siis 9lk. Oli musiikkiluokalla, oli harrastanut kuvaamataitoa aina, oli todella timmissä kunnossa, mukava tyttö. Ainoastaan sosiaalisissa taidoissa oli hieman hiomista, mutta niinpä on munkin pojalla. :D

että itse ainakin vastasin kysymykseen vain sellaisten kohdalta, joiden k.a on tuo 10.0. Tunnen itsekin ihmisiä, joilla on ollut jotain 9.8 kieppeillä, ja he ovat tosi kivoja peruslahjakkaita ihmisiä, joista toiset ovat menestyneet elämässä paremmin, toiset heikommin. Sen lisäksi mun on vähän vaikea "uskoa" tuohon 10.0 keskiarvoon, en ole itse ikinä moiseen törmännyt, mutta olenkin käynyt kouluni pk-seudulla hyvissä kouluissa ja erikoislukiossa. Ajattelen myös, että tuollaisen suorituksen voi tehdä vain jossain pikkukoulussa.



Ihan varmasti on totta, että 95% ns. kympin tytöistä on hyvistä perheistä, ja heillä on asiat hyvin. Mutta itse tiedän henk. koht. perheen, joille ei olisi riittänyt kuin se 10.0 molemmilta tytöiltä, ja nämä saivat huudot, kun keskiarvo oli sen 9.8, toisella kauhistukseksi vain 9.5.

Ihailen ihmisiä, jotka nauttivat kovasta työnteosta ja löytävät motivaation siihen itsestään. tuollainen nuori pääsee pitkälle, vaikkei oli mikään ihmelahjakkuus. Toivon, että kympin oppilas pääsee pian opiskelemaan jotain vaativampaa, mitä ei voi osata täydellisesti. Silloin se innostus ja lahjakkuus vasta palkitaan.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että lapseni on älykäs ja lahjakas, mutta patalaiska...En ymmärrä ollenkaan, kuinka hän saa aina noin hyviä numeroita..!

Yksi ysi peruskoulun päästötodistuksessa ja se oli liikunta.



Olin aina aika laiska. Läksyjä tein harvoin, useimmiten laskin laskut edellisellä välitunnilla tai jätin tekemättä kokonaan. Kokeisiin luin edellisenä iltana 1-2 tuntia. Peruskoulu on oikeasti tosi helppoa. Jos kuuntelee tunnilla ja osallistuu, niin asiat oppii siellä.



Koti oli koulumyönteinen, mutta vanhemmat (opettajia) vastusti liiallista lukemista. Ovat edelleen sitä mieltä lastenlasten kanssa, että ei saa lapsia liikaa painostaa koulun kanssa. Pitää olla muutakin elämää: kavereita, harrastuksia jne. Riittää, että tarpeelliset tekee, hiukan lukee ja tuloksen on riitettävä. Tällä menin omatkin kouluajat. Ei meillä pahemmin patisteltu koulun kanssa.

kotona tarvi tehdä. Kuunteleminen, osallistuminen ja kysely -> asiat oppii tunnilla, niin ei tarvi kotona enää lukea. Minä sain aina kymppejä todistukseen. Kokeista sain 10 tai 10- ja olin tunnilla aktiivinen. Läksyjä en pahemmin tehnyt kuin sen verran, että en jäänyt opettajalle kiinni. Jos piti palauttaa jotain tai tiesin opettajan tarkastavan, niin sen tein. Muuten vedin osaamisen hatusta ja edellisen tunnin pohjalta. Jos tarkastettiin jotain työkirjaa, niin mä pystyi etukäteen tekemättä sanomaan kohtani. Tai lukuläksy oli jäänyt jo edellisestä tunnista mieleen, niin kertaus käytävässä ennen opettajan tuloa riitti.

kyllä se on suorittamista jos kaikista aineista saa kymppejä koska en tunne yhtään opettajaa joka antaisi kympin vain kokeen perusteella. Kun siellä tunnillakin pitää olla aktiivinen ja kiinnostunut ja ainakin ne läksyt tehtynä tai sitten ovat arvosteluperusteet muuttuneet sitten minun kouluaikojeni? Ja ymmärrän erittäin hyvin että koulu voi olla helppoa kuten se minullekin oli. Parhaita oppilaita ikäryhmässäni (omassa koulussa) olen aina ollut ilman mitään ponnisteluja. En kuitenkaan kymppiä voinut aina saada kun oli paljon poissaoloja tai kiinnostus tunneilla oli nolla. Ja se läksyjen tekemättömyys ei varmaankaan myöskään miellyttänyt opettajia.. :)

nämä ikävät, luuserimaiset "kympin tytöt" lukisi kaikki illat. Helpompaa on keksiä, että ne on sekaisin ja lukee iho hilseillen alkavasta psorista kaikki illat kuin myöntää, että jotkut vaan nyt sattuu olemaan lahjakkaampia noissa kouluasioissa kuin toiset.



Itse olin erinomainen oppilas koulussa ja niin oli kaikki parhaat kaverinikin. Meillä oli peruskoulusta keskiarvot 9,5 pinnassa kaikilla, lukiosta kirjoitettiin huippupaperit ja nyt 35-vuotiaina ollaan koulutusta vastaavissa tehtävissä, perheellisiä, tasapainoisia ja asiat kaikin puolin kunnossa. Tottakai jokaisella on jotain ikävää ollut: poikakaveri jättänyt, lapsettomuutta jne., mutta hyvä koulumenestys ja kotitausta on meitä auttanut paljon. Ja ennen kaikkea asenne asioihin: positiivinen, sosiaalinen ja yritteliäs. Teini-iässä oltiin ihan normaaleja teinejä. Kokeiltiin alkoholia, tungettiin ravintoloihin alaikäisenä, läksyjä ei pahemmin tehty ja tärkeintä oli kavereiden kanssa hengailu illat kaupungilla. Silti koulu oli meille tärkeä ja asenne paikallaan, vaikka elettiin normaalia nuoruutta.

Joutui lukiossa mielisairaalaan.

Että kympin lapset olisivat kaikki pakotettuja, ankaran kodin kasvatteja. Kyllä jopa murkkuikäisellä voi olla ihan aitoa kiinnostusta tietoa, sen hankkimista, maailmaa ja tulevaisuuttaan kohtaan nin paljon, että tekee koulunsa hyvin.



Itselläni oli yläasteaikana juuri näin ja muistan hyvin, että tuo oletus oli vahvana kavereiden kalloissa. Moni yllättyi kun tuli ekaa kertaa meille käymään, "ai teillä on näin rentoa kotona!".



Mutta ilmeisesti jotkut eivät koskaan sitten tajua, että intohimo oppimista ja kouluttautumista kohtaan voi syntyä jostain muustakin kuin pakosta.

Tyttäreni ei ole kaukana siitä, olemme sopineet, että keskiarvo ei mene alle 9.5. Ei se menekkään. En tajua äitejä, jotka ajattelevat, että 8.2 on tarpeeksi. Huoh!

Niin, opettaja siis kiertää luokassa tarkistaen kaikkien läksyt. Olen minäkin monesti yrittänyt jutella hänen kanssaan, mutta koska tyttöni hieman itserakas onkin, ei hän äänenkäyttöänsä pidä muille haittana vaikka opettajakin tästä todella paljon huomauttelee. Saa nähdä miten käy kun siirrytään ylä-asteelle ja lukioon ja yritettäisiin saada lääkärin/psykologin paperit niinkuin tyttöni haluaisi tehdä. Mutta nyt mennään urheilun ehdoilla, koska se on se mitä hän tällähetkellä haluaa tehdä (:

oma keskiarvoni oli todella pitkään 9,9. Lukion päästötodistuksessa myös. Olen ihan tavallinen, elämässä aika hyvin pärjännyt nainen.

Minulla oli lukion päästötodistuksen keskiarvo 9.9 + kirjoitin kuusi laudaturia, enkä ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään poikkeuksellisena. Opin helposti ja muistini oli erittäin hyvä, mutta nyt iän myötä olen huomannut uusien asioiden omaksumisen olevan vaikeampaa. Elän ja elin myös kouluikäisenä ihan tavallista elämää.

Lapseni ovat vasta pikkukoululaisia, mutta hyvin näyttävät pärjäävän koulussa. En kuitenkaan missään tapauksessa oleta heistä tulevan kympin oppilaita. Ei sitä omassa kodissanikaan oletettu, eikä sisaruksistani kenelläkään muulla ollut yhtä hyvää koulumenestystä.

Meidän koulussa, mutta ei minun luokalla, oli tyttö, jolla kymppi kaikesta muusta paitsi liikunnasta. Kirjoitti kuusi laudaturia, eli entiseen aikaan. Vähän tylsä tapaus.

Omalla pojalla on aika hyvä todistus, vaikka ei paljon pänttää; mutta ei kaikki kymppejä. Muistaa lukemansa kerralla ja on hyvä hoksaamaan; kielellinen sekä matemaattinen lahjakkuus oli nähtävissä jo pienenä. Meillä minä olen matikassa lahjakas ja mies kielissä, vähän päinvastoin kuin monesti. Tuntuu, että poika on perinyt molemmilta suvuilta juuri ne lahjakkuusgeenit. 

Itse olin tuo lapsi. Kaikista 10,0. Osittain lahjakkuutta, osittain työtä ja suorittamista. Lukion päättötodistuksessa oli kaksi ysiä. Olishan sitä voinut paremmin...

... tai sit olis voinut relata ja olla huoleton, kun muutenkin sujui niin hyvin. Kannustusta ja kiitosta olisin kaivannut.

Yläasteella mulla keskiarvo oli jotakin 8.5, lukiossa se sitten nousi lopulta 9.7:ään. Kun koulukiusaaminen lukioon siirryttäessä loppui niin sen välttelyyn ei enää kulunut energiaa.

En ollut hikipinko enkä käyttänyt koko elämääni läksyjen lukemiseen. Katsoin töllöä ja lueskelin paljon muuta, suureksi osaksi scifi - kirjoja englanniksi. Mulla oli muuten yksi kahdeksikko päästötodistuksessa ja se englannin kielen kohdalla. En pitänyt kieliopista enkä opettajan tavasta opettaa vain ylioppilaskirjoitusta varten. Älliä tuli se mikä siihen aikaan oli mahdollista saada.

Ei mua koskaan piiskattu opiskelemaan. Itse halusin oppia ja olin kiinnostunut asioista. Opiskeluun kannustettiin, ei pakotettu.

Kuka ääliö näitä vanhoja koko ajan nostelee?

[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 01:09"]

Yläasteella mulla keskiarvo oli jotakin 8.5, lukiossa se sitten nousi lopulta 9.7:ään. Kun koulukiusaaminen lukioon siirryttäessä loppui niin sen välttelyyn ei enää kulunut energiaa.

En ollut hikipinko enkä käyttänyt koko elämääni läksyjen lukemiseen. Katsoin töllöä ja lueskelin paljon muuta, suureksi osaksi scifi - kirjoja englanniksi. Mulla oli muuten yksi kahdeksikko päästötodistuksessa ja se englannin kielen kohdalla. En pitänyt kieliopista enkä opettajan tavasta opettaa vain ylioppilaskirjoitusta varten. Älliä tuli se mikä siihen aikaan oli mahdollista saada.

Ei mua koskaan piiskattu opiskelemaan. Itse halusin oppia ja olin kiinnostunut asioista. Opiskeluun kannustettiin, ei pakotettu.

Kuka ääliö näitä vanhoja koko ajan nostelee?

[/quote]

On se parempi nostaa vanha kuin tehdä uusi.

Mulla oli 11,0. Lukiossa se nousi sitten 12,5:een. Siis äo.

Kirjoitin 25 ällää. Kas näin:

LLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLL

[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 02:10"]

Mulla oli 11,0. Lukiossa se nousi sitten 12,5:een. Siis äo.

Kirjoitin 25 ällää. Kas näin:

LLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLL

[/quote]

Joo ja ylioppilaslakki tarkoittaa että lunta ulkohuusin katolla. Näin suomenruotsalaisella alueella avauduttiin ilmaisten anti-intellektualismia.