Mitä ajattelet lapsesta, jonka keskiarvo todistuksessa on 10,0?

Kympin oppilailla 99% hyvä käytös. Sen sijaan huonosti menestyvillä oli huono käytös. Kulkevat usein käsi kädessä. Ei aina, mutta useimmiten.

käytösnumero huono. Kyllä ne häiriköt ovat aina niitä, joille ei koulu maistu muutenkaan, vaan mölisevät tunneilla ja kokeista pelkkää vitosta.

käytösnumero huono. Kyllä ne häiriköt ovat aina niitä, joille ei koulu maistu muutenkaan, vaan mölisevät tunneilla ja kokeista pelkkää vitosta.

minun ylioppilasvuonnani -92 peräti kuusi kuuden (vanhan) laudaturin ylioppilasta, joiden keskiarvo oli välillä 9.7-10.0. Itse pääsin vain 9.9:een, luokkakaverini pääsi täyteen kymppiin. Terveisiä vaan, jos joku tunnistaa.



En siis pidä hyviä keskiarvoja kovinkaan poikkeuksellisena. Ja ihan tavallisia tallaajia mekin olemme, ja ihan täällä Vauvalla olen itse aina välillä käynyt jo useamman vuoden ajan. En ole mikään kammioissa piileskelevä nero, tuskin tuttavista moni arvaisi miten hyvät arvosanat minulla aikanaan oli :-)

ettei opettaja sitä huomaa. Ainakin omalla luokallani peruskoulussa oli tällainen tapaus. Keräsi oikein hovin ympärilleen ja manipuloi muut tekemään paskaisen työn. Käytösnumero oli hyvä, mutta osasi niin hyvin hämätä opettajia, että ei ihme, että olikin.

Näkeehän sen täälläkin. Jos yrittää kertoa, että ei ne kaikki kympin oppilaat ole niin kymppejä aina muissa jutuissa, hyökätään kimppuun, että olet kateellinen. Näin on koulussakin. Jos uskallat mennä opettajalle kertomaan, että luokan priimus ja urheilullinne oppilas kiusaa, sinusta tehdään kateellinen tyyppi ja valehtelija.

Kympin oppilailla 99% hyvä käytös. Sen sijaan huonosti menestyvillä oli huono käytös. Kulkevat usein käsi kädessä. Ei aina, mutta useimmiten.

käynyt vähän eri tavalla arvostelevia kouluja kuin minä. Yläasteella (n. 600 oppilaan koulu) 9 luokan primusten keskiarvot olivat yleensä siinä 9,1 ja 9,5 välissä. Itse olin primus 9,3 keskiarvolla. Lukiossa (n. 200 kirjoitti vuosittain) olin toiseksi paras 9,4 ja parhaalla oli 9,45. Ikinä en ole tavannut ketään, joiden keskiarvo olisi tasan 10.

LAHJAKKUUDESTA. Valitettavasti 10 saa ihan ilman huippulahjakkuuttakin kouluissamme. Vaaditaan vaan hyviä persuslihaksia. Varsinkin tytöt pänttäävät niin hirveästi, että usein lopulta jopa uupuvat, viimeistään opiskelupaikassa, jossa yhtä hyvin pärjätäkseen tarvitaan myös sitä lahjakkuutta. Yksinkertaisesti jatko-opinnoissa ei ole mahdollista enää lukea kokeisiin/tenttiin yhtä hirveästi kuin koulussa voi tehdä. Jos on viikko aikaa lukea 3 tenttikirjaa, niitä ei kerta kaikkiaan pysty lukemaan aineistoa 10:ntä kertaa.



Kympin nuorissa on lahjakkaita joukossa, mutta suurin osa on pänttääjätyttöjä.



Se, että joku ekaluokkalainen saa raksit ensimmäiseen sarakkeeseen ei kerro mitään lapsen älystä ja loistavasta tulevaisuudesta. Hienoa tietysti, että oma mamma on ylpeä, mutta matkassa on vielä monta mutkaa ennen karonkkaa.

Kympin oppilaat kilttejä ja hiljaisia(pojat) tytöt taas reippaita ja hyväkäytöksisiä.



Vitosen ja kutosen oppilaat taas koulukiusaajia ja häiriköitä. Puhuin juuri chatissa tästä ja kaikki samaa mieltä. Hyvin menestyvät oppilaat ovat usein käytöksiltäänkin hyviä ja ne häiriköt/koulun läksiksi lyövät niitä kiusaajia. Ei tietenkään aina. Itse täysin keskikastia, en ole koskaan kiusannut.

käynyt vähän eri tavalla arvostelevia kouluja kuin minä. Yläasteella (n. 600 oppilaan koulu) 9 luokan primusten keskiarvot olivat yleensä siinä 9,1 ja 9,5 välissä. Itse olin primus 9,3 keskiarvolla. Lukiossa (n. 200 kirjoitti vuosittain) olin toiseksi paras 9,4 ja parhaalla oli 9,45. Ikinä en ole tavannut ketään, joiden keskiarvo olisi tasan 10.

ja itse palstammam on totta kai kympin oppilas ja suurin osa palstamammoista on johtotehtävissä ja kuukausipalkka 30 000 euroa kuussa.

käynyt vähän eri tavalla arvostelevia kouluja kuin minä. Yläasteella (n. 600 oppilaan koulu) 9 luokan primusten keskiarvot olivat yleensä siinä 9,1 ja 9,5 välissä. Itse olin primus 9,3 keskiarvolla. Lukiossa (n. 200 kirjoitti vuosittain) olin toiseksi paras 9,4 ja parhaalla oli 9,45. Ikinä en ole tavannut ketään, joiden keskiarvo olisi tasan 10.

LAHJAKKUUDESTA. Valitettavasti 10 saa ihan ilman huippulahjakkuuttakin kouluissamme. Vaaditaan vaan hyviä persuslihaksia. Varsinkin tytöt pänttäävät niin hirveästi, että usein lopulta jopa uupuvat, viimeistään opiskelupaikassa, jossa yhtä hyvin pärjätäkseen tarvitaan myös sitä lahjakkuutta. Yksinkertaisesti jatko-opinnoissa ei ole mahdollista enää lukea kokeisiin/tenttiin yhtä hirveästi kuin koulussa voi tehdä. Jos on viikko aikaa lukea 3 tenttikirjaa, niitä ei kerta kaikkiaan pysty lukemaan aineistoa 10:ntä kertaa.

Kympin nuorissa on lahjakkaita joukossa, mutta suurin osa on pänttääjätyttöjä.

Se, että joku ekaluokkalainen saa raksit ensimmäiseen sarakkeeseen ei kerro mitään lapsen älystä ja loistavasta tulevaisuudesta. Hienoa tietysti, että oma mamma on ylpeä, mutta matkassa on vielä monta mutkaa ennen karonkkaa.

kympin tyttöjä. Hyvin monelle koulu ollut aina helppoa ja ei ole tarvinnut päntätä. Ei minunkaan. Kympit tulivat helpolla, eipä ole tarvinnut stressata koskaan tai päntätä.

Toinen, mikä herättää ihmisissä raivoa on väite, että sillä kympin oppilaalla saattaa mennä huonosti. Olet kateellinen ja katkera jos väität, että luokan kympin tyttö viiltelee itseään ja laihduttaa itsensä hengiltä. Heti luetellaan kymmenen esimerkkiä vitosen oppilaista, jotka on häirikköjä ja palstamamman kympin tyttö voi huonosti ja piste.

Se kympin tyttö ansaitsisi apua ihan samalla tavalla kuin se vitosen tyttökin. Siksi säälin varsnkin näitä tyttöjä, jotka ovat niitä kymppisuoran tyttöjä.

Kympin oppilaat kilttejä ja hiljaisia(pojat) tytöt taas reippaita ja hyväkäytöksisiä.

Vitosen ja kutosen oppilaat taas koulukiusaajia ja häiriköitä. Puhuin juuri chatissa tästä ja kaikki samaa mieltä. Hyvin menestyvät oppilaat ovat usein käytöksiltäänkin hyviä ja ne häiriköt/koulun läksiksi lyövät niitä kiusaajia. Ei tietenkään aina. Itse täysin keskikastia, en ole koskaan kiusannut.

ja lasketaanko vain lukuaineet.



Ysillä oli kaksi, joilla kaikki aineet kymppejä. Pääsivät samaan aikaan ysiltä. Niitä, joilla lukuaineet kympit esim. ala-asteella, tunnen ainakin 10. Yläasteella päättötorkkaan tiedän muutaman, joilla kaikki aineet kympit ja muutaman, joilla lukuaineet kympit. Lukiosta en tiedä yhtään.





Terv. itse ka 7,7 lukiossa



ps. Ja arvostan älykkäitä ja lahjakkaita ihmisiä, en kadehdi kuten moni ketjussa

Ei vitosen oppilaitakaan tarvitse sääliä, jos heillä on vain elämässään jollain tapaa selvät sävelet (esim. ajatus siitä, mitä työtä haluavat tehdä), mutta ei kyllä kympin tyttöjäkään. Itselleni ei kympeistä ole ikinä ollut mitään haittaa, päin vastoin. Sääliä en koulumenestyksen takia ole tarvinnut, enkä kaivannut, enkä kyllä saanutkaan..

Toinen, mikä herättää ihmisissä raivoa on väite, että sillä kympin oppilaalla saattaa mennä huonosti. Olet kateellinen ja katkera jos väität, että luokan kympin tyttö viiltelee itseään ja laihduttaa itsensä hengiltä. Heti luetellaan kymmenen esimerkkiä vitosen oppilaista, jotka on häirikköjä ja palstamamman kympin tyttö voi huonosti ja piste.

Se kympin tyttö ansaitsisi apua ihan samalla tavalla kuin se vitosen tyttökin. Siksi säälin varsnkin näitä tyttöjä, jotka ovat niitä kymppisuoran tyttöjä.

Kympin oppilaat kilttejä ja hiljaisia(pojat) tytöt taas reippaita ja hyväkäytöksisiä.

Vitosen ja kutosen oppilaat taas koulukiusaajia ja häiriköitä. Puhuin juuri chatissa tästä ja kaikki samaa mieltä. Hyvin menestyvät oppilaat ovat usein käytöksiltäänkin hyviä ja ne häiriköt/koulun läksiksi lyövät niitä kiusaajia. Ei tietenkään aina. Itse täysin keskikastia, en ole koskaan kiusannut.

En päntännyt, ja olen aina ollut iloinen ja reipas. Palstamamma tietty yrittää kateuksissaan keksiä kaikenmoista, jotta saisi rypeä kateudessaan oikein kunnolla. Joillekin koulu on helppoa ja se on hieno juttu.

ihmiseen jotka siis minun kouluvuosinani samoja kouluja kävivät ei sattunut yhtään lähellekään 10 oppilasta. Minua vuotta nuorempi serkkuni olisi ehkä ollut tyypillinen täyden 10 oppilas. Lukuaineet helppoja, matemaattisesti lahjakas (myös matematiikan yliopisto-opinnot olivat hänelle helppoja), erittäin hyvä viulisti ja pianisti, liikunnallinen, näppärä käsistään yms. joka kirjoitti e:n jo voimassa ollessa, mutta ennen ainereaaleja 5 ällää ja yhden eximian. Silti hänkään ei noista samoista kouluista saanut keskiarvoa yli 9,5:n.

Itse en missään nimessä 10 kandidaatti ollutkaan. Liikunnassa intoa enemmän kuin taitoa, peukalo keskellä kämmentä ja hyvin epämusikaalinen ja kieletkin vähän vaikeita (lievä lukihäiriö), mutta erinomainen muisti ja matemaattinen lahjakkuus kantoivat noinkin pitkälle.

101

No aivan varmasti! Ei kai kukaan voi olla parempi kuin sinä!

Minä kyllä halveksin niitä kutosen ja seiskan tyttöjä. Bilettivät, eivätkä välittäneet koulusta. Antoivat varmaan panna kaikkien jätkien itseään ja polttivat tupakkaa. Hähhää, minä olen nyt pomotehtävissä ja enää nämä pimut ei ryttyile minulle.

älyä, lahjakkuutta että halua panostaa omaan tulevaisuuteen!

ja eniten viiltelyä on huostaanotetuilla nuorilla, joilla kotiolot huonot ja koulu ei suje. Heillä myös syömishäiriöitä. Hyvin usein koulussa menestyvä tyttö/poika saa kotoa tukea ja kokee koulun mielekkääksi. On aika uskomatonta, että hyvästä koulumenestyksestä pitää repiä jo kauhujuttuja kateuksissaan. Hyvä koulumenestys takaa lapselle ja nuorelle onnea ja menestystä. Ja siitä saa kehua ja pitääkin kehua. Kaikkien lapset eivät ole yhtä lahjakkaita ja se pitää hyväksyä.

Olen ollut aina kiltti kympin tyttö koulussa, suorittaja, kontrollinhaluinen ja vaativa itselleni. Peruskoulussa olin aina luokkani paras, lähes kaikki aineet kymppejä, tosin se liikunnan klassinen kahdeksikko.



Lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 9,8, ja L:n paperit tuli. Lukiosta sitten suoraan sisään yliopistoon arvostettuun tiedekuntaan. Siinä sitten sairastuin anoreksiaan, kunnes jossain vaiheessa itsetuntoni rakentui uudelleen ja aloin taas syödä. Valmistuin hyvässä ajassa. Nyt olen onnellisesti työelämässä ja kolmen tytön äiti.



Varmaan melko tavallinen tarina. Nuoruus oli vaikeaa aikaa, mutta niin se on monelle muullekin. En koe olleeni missään vaiheessa onneton ihminen. Nykyisin osaan ottaa rennommin, enkä ole enää niin vaativa itselleni tai muille. Kelpuutan tyttärilleni jopa kahdeksikot todistukseen, tosin hehän eivät sellaisia tuo :D.