Miksi jotkut lopettavat lauseita muiden puolesta? Siis alkavat puhua päälle kesken

itselläni ainakin on niin kova puhenopeus ja ajatuksenjuoksu, että kyllästyn todella helposti tavallista 'on säitä pidellyt'-keskustelussa. Yritän sitten pakonomaisesti saada näitä tylsiä keskustelunaiheita loppuun mahdollisimman nopeasti siinä toivossa, että edessä olisi vielä joku edes hitusen kiinnostava keskustelunaihe.



En käsitä miten ihmiset jaksavat jauhaa jostain säästä ja lasten harrastuksista loputtomasti. Itse yritän siirtää keskusteluja vähän abstraktimpiin aiheisiin, mutta aika harvan kanssa se onnistuu. Näistä tuleekin välittömästi hyviä ystäviä.

On vain hyvin, hyvin suomalaista, että puhutaan yksi kerrallaan ja vaikka kuinka verkkaaseen tahtiin. Ja puhutaan vain kuin muka on asiaa. Eikä osata yhtään mitään small talkia eikä koskaan kerrota muka mitään valkeita valheita!



Tämä on sitä suomalaista. Ulkomaalaisilla on erilainen elekielikin. Ei puhetempo. Ja eri rytmi.



Itse olen monikulttuurisesta taustasta ja meillä on kaikki nämä asiat sekaisin. Ja sattuu usein niin, että rytmit supisuomalaisten kanssa oleillessa menee ihan eri tahtiin. Se on kuin yrittäisi tanssia jonkun kanssa joka ei tanssi samaa tanssia kuin itse tai ei ollenkaan osaa tanssia. Silloin vain menee mukaan kelkkaan ja tulee siis päätettyä sen toisen lause. SUURSORRY!

ja jos toinen puhuu hitaammin ja miettii sanojansa, niin papukaijalla ei riitä kärsivällisyys vaan pitää itse päästä taas ääneen...

Olen temperamentiltani nopea ja sopisin varmaan paremmin jonnekin Italiaan kuin Suomeen. Oikeasti itse tarkoitan näillä lauseen päättämisillä osoittaa kiinnostusta aiheeseen ja keskustelukumppaniin!



Lisäksi puhun toisten päälle tai keskeytän usein. Lapsuudenkodissa piti aina puhua (huutaa!) päälle tai väliin, että sai asiansa sanotuksi. Koko ikäni olen pyrkinyt tästä tavasta eroon, mutta kokonaan se ei näytä onnistuvan.



Päällepuhumista en aina edes tajua itse, tosin olen tullut sen huomaamisessa paremmaksi. Minulla vaan on ilmeisesti jokin vaikeus tulkita toisten (hyvin lyhyitäkin) taukoja puheessa väleiksi, joihin voi ihan hyvin avata suunsa. Nykyisin koetan edes pyytää anteeksi tai ilmaista, että taas mokasin tässä. Olen myös varoittanut esim. uusia kollegojani tästä piirteestäni ja pyytänyt tarvittaessa sanomaan, jos alkaa ärsyttää.



Sisälläni kärsin tästä ihan helvetisti. Suunnilleen joka kerran päälle puhuttuani tai keskeytettyäni potkin itseäni henkisesti nilkkaan pöydän alla. Etenkin puhelimessa on tooooosi vaikeaa olla puhumatta päälle, kun ei näe keskustelukumppania. Voitte varmaan arvata, etten oikein pidä puhelimessa puhumisesta.

Olen temperamentiltani nopea ja sopisin varmaan paremmin jonnekin Italiaan kuin Suomeen. Oikeasti itse tarkoitan näillä lauseen päättämisillä osoittaa kiinnostusta aiheeseen ja keskustelukumppaniin!

Sama ongelma ja olen pahoillani :(

Suomessakin on valtava ero päällepuhumisessa Itä-Suomen ja vaikkapa Hämeen välillä. Ja kun verrataan muihin kieliin, erot ovat vielä isompia. Englannissa nyt ainakin pidetään suomalaista hidastelua jossain määrin epäkohteliaana, koska jos et lainkaan puhu päälle etkä keskeytä, se tarkoittaa, että et ole kiinnostunut. Lisäksi ihmiset eivät loukkaannu jos heidän puheensa keskeytetään. Sama varmaan monessa muussakin kielessä ja kulttuurissa.

joskus kun olen oikein innoissani tai oikein myötätuntoinen, tulee ihan vahingossa, sitä ei edes huomaa ennen kuin on myöhäistä.

pahoittelut, yritä ymmärtää erilaisuutta ap!!

Olen perheestä, jonka juuret etelässä, elehdimme ja puhumme niin että sylki lentää toistemme suuhun ja meistä se on vain hauskaa. Hämäläisestä varmaan ihan kamalaa ja monista muista suomalaisista.

On vain hyvin, hyvin suomalaista, että puhutaan yksi kerrallaan ja vaikka kuinka verkkaaseen tahtiin. Ja puhutaan vain kuin muka on asiaa. Eikä osata yhtään mitään small talkia eikä koskaan kerrota muka mitään valkeita valheita! Tämä on sitä suomalaista. Ulkomaalaisilla on erilainen elekielikin. Ei puhetempo. Ja eri rytmi. Itse olen monikulttuurisesta taustasta ja meillä on kaikki nämä asiat sekaisin. Ja sattuu usein niin, että rytmit supisuomalaisten kanssa oleillessa menee ihan eri tahtiin. Se on kuin yrittäisi tanssia jonkun kanssa joka ei tanssi samaa tanssia kuin itse tai ei ollenkaan osaa tanssia. Silloin vain menee mukaan kelkkaan ja tulee siis päätettyä sen toisen lause. SUURSORRY!

Tämä on kulttuurista.



Hyväksytkö sen kun italiailainen tulee elehtien puhumaan vilkkaasti ja lauseitasi jatkaen vai onko vaikea vain suomalaiselta hyväksyä?

Se on tapa jota vaikea karistaa.

Viihdyn paremmin sellaisessa seurassa, jossa juttu kulkee vauhdikkaasti ja kaksi minuuttia myöhemmin ollaan ajauduttu ihan eri aiheeseen kuin mistä aloitettiin.



Minusta on kivempaa, jos puheeni saa jonkun niin innostumaan, että on ihan pakko puhua vaikka päälle. Miehen kanssakin puhumme aina niin. Vaikka olen supisuomalainen, niin vilkkaasta suvusta ja mies on Keski-Euroopasta. Jos on kovin verkkaista juttuseuraa, tulee melkein sellainen olo, että muut vaan miettivät omiaan eivätkä kuuntele. Jotkut kai pitävät siitä, että yhden puhuessa muut ovat hiirenhiljaa ja puheenvuoron jälkeen tulee kunnon tauko. :)

Varsinkin kaikenlaisia besserwissereitä ja joka alan asiantuntijoita ärsyttää kun heidän ei anneta lausua suuria viisauksiaan aivan loppuun asti. Puhumalla päälle saadaan suuri guru pian puhimemaan raivosta, ja se on aina yhtä nautinnollista seurattavaa.

se on jonkinlainen lievä poikkavuus... liittyisikö autismin kirjon lieviin piirteisiin tai johonkin. On eri asia olla epäkohtelias lauseen jatkaja (kiirehtiäkseen omaa puhevuoroa) kuin tehdä sitä vähänä pakonomaisesti. En edelleenkään muista termiä, mutta sellainen on olemassa.



Palilalia-knoppailija



p.s. Te jotka pidätte itseänne vain tulisina temperamentiltanne ja halvelksitte suomalaisten vähäeleistä keskustelutapaa; pidättekö esim. somaleista, joilla on kova ääni ja paljon asiaa toistensa puheen päälle?? Vai onko se "juttu" vain Italia?

ei ole kiinni miten hidas tai nopea puhuja on. Niillä kaikki kotona tekee samaa. Hirvee olla heillä kotona kylässä, kaikki puhuu yhtä aikaa. Ihan uskomatonta porukkaa. Meillä lapsetkin huomauttelee isälleen, että lopettas päällepuhumisen...

Moni suomalainen puhuu kohtuuttoman hitaasti ja jaaritellen. Keskustelu ei monissa muissa kulttuureissa tarkoita monologia (varsinkaan sellaista, joka ei etene mihinkään ja jaarittelee tolkuttomasti). On epäkohteliasta varata puheenvuoro itselleen tolkuttoman pitkäksi aikaa ja sitten närkästyä, jos joku muukin haluaa puhua. Lisäksi monet käsittävät asian niin päin, että on epäkohteliasta olla kommentoimatta puhujaa aktiivisesti (=olettavat, ettei kuunnella ollenkaan tai ettei aihe kiinnosta).

Moni suomalainen puhuu kohtuuttoman hitaasti ja jaaritellen. Keskustelu ei monissa muissa kulttuureissa tarkoita monologia (varsinkaan sellaista, joka ei etene mihinkään ja jaarittelee tolkuttomasti). On epäkohteliasta varata puheenvuoro itselleen tolkuttoman pitkäksi aikaa ja sitten närkästyä, jos joku muukin haluaa puhua. Lisäksi monet käsittävät asian niin päin, että on epäkohteliasta olla kommentoimatta puhujaa aktiivisesti (=olettavat, ettei kuunnella ollenkaan tai ettei aihe kiinnosta).

Olen temperamentiltani nopea ja sopisin varmaan paremmin jonnekin Italiaan kuin Suomeen. Oikeasti itse tarkoitan näillä lauseen päättämisillä osoittaa kiinnostusta aiheeseen ja keskustelukumppaniin!

Sama ongelma ja olen pahoillani :(

ja sujuvakielinen, joka ei haluaisi lopettaa toisten lauseita, mutta ei mahda sille mitään. Tosin olen sitä tietoisesti yrittänyt vähentää. Ehkä joskus siinä onnistunkin.

mikä ei.



Jos henkilö A sanoo esim. 'Tulin eilen Turkista ja...' ja tähän väliin henkilö B huudahtaa 'Ai miten ihanaa, oliko hyvät säät, meillä on aina ollut Turkissa hyvät säät', ei se minusta ole kovin epäkohteliasta. Päinvastoin.



Jos taas A on sanomassa jotain henkilökohtaista, esim. 'Pojallani todettiin add ja nyt...' Tähän B sanoo 'Haitanneeko tuo mitään, minä tulin eilen Turkista, ja kyllä oli hyvät säät'. Tämä on minusta vähän epäkohteliasta.



Eli jos jutun aihe ei täysin muutu, ei päällepuhuminen haittaa, koska toinen voi jatkaa omaa juttuaan sitten siihen päälle. Toisaalta tutussa porukassa voi mielestäni palata jo aiemmin kuopattuihinkin aiheisiin, joten aiheen vaihtuminenkaan ei ole loppujen lopuksi kovin paha juttu, varsinkin jos päällepuhujalla on jotain hauskaa sanottavaa, joka liittyy aiempaan aiheeseen vain löyhästi.

Jos puhut niin saatanan hitaasti ettei muuta jaksa kuunnella. Vaihtoehtona on se että esitetään kuuntelevamme, kun sun jutu ei kiinnosta yhtän.

epäkohteliasta. Varsinkin uusien ihmisten seurassa puren kieleeni mutta kun mun mielestä kaikki puhuu niin hitaasti.



Ystävieni kanssa puhutaan kaikki päällekkäin eikä haittaa yhtään. Voiudaan puhua samaa tai jopa eri asiaa päällekkäin ja kaikki kuulee kyllä mitä toinen sanoo... etelä-suomesta ollaan.