Miksi jotkut lopettavat lauseita muiden puolesta? Siis alkavat puhua päälle kesken

ja lääkitys ei ole kohdallaan. Puhut mielestäni silloin tolkuttoman hitaasti enkä kärsi kuunnella loppuun sitä äärettömän hidasta kerrontaa. Niinpä lopettelen lauseet puolestasi =-D En mahda sille mitään, sori!

AINA! Annan sitten kavereiden lörpötellä päälle. Todella tympeää.

Totta kai mahdat, kun pidät suusi kiinni. Päälle puhuminen - vieläpä väärästä asiasta!! - on äärimmäisen noloa.



ap

Totta kai mahdat, kun pidät suusi kiinni. Päälle puhuminen - vieläpä väärästä asiasta!! - on äärimmäisen noloa.

ap

enkä mahda pulssillekaan mitään silloin kun leposyke on 140 arvojen ollessa takapuolellaan. Enkä tärinällekään voi mitään. Yleensä en lopettele lauseita väärin, elän vaan tuhatta ja sataa ja normaali puhenopeus tuntuu silloin todella hitaalta. En kertakaikkiaan kärsi kuunnella sitä hidasta puhetta. Ystävät ja perhe tietävät jo.

Jos he kerran itse tietävät miten aikovat lauseen lopettaa, miksi helvatassa eivät sitten lopeta sitä?

minä kuulun niihin lauseiden lopettajiin ja joka kerta ei edes mene oikein, mutta kun kestää ja kestää ja kestää..

Äänelliset pakkoliikkeet saattavat olla:



* ekolalia - pakonomainen tarve toistaa muiden sanoja;

* palilalia - pakonomainen tarve toistaa omia sanojaan;

* lexilalia - pakonomainen tarve toistaa lukemaansa;

* koprolalia - pakonomainen tarve toistaa hävyttömiä sanoja (pienessä osassa tapauksista).

Mulla on tapana joskus tehdä tuollaista, ihan vahingossa. Jos innoissaan juttelee toisen kanssa ja ajattelee tietävänsä mistä puhutaan niin saattaa möläyttää toisen päälle, ihan vaingossa.



Tylsää, mutta meillä kaikilla on omat vikamme, joita kyllä varmaan useimmat yrittävät myös korjata. Luultavasti syynä voi olla myös puhujan hidas ulosanti ja kenties kiireinen tilanne tms.



Äärimmäisen noloa joo. Jos olet tuollaisen vuoksi halukas lopettamaan kanssakäymisen ko. ihmisen kanssa niin luultavasti teet myös hänelle palveluksen.

Ai miksikö teen? Multa vaan sanat ryöppyy suusta ennen kuin ehdin ajatella mitä olen tekemässä. Liittyy muihinkin tilanteisiin. Omasta mielestäni todella loukkaava tapa, puhua muitten päälle. En halua olla tällainen ja siksipä kovasti harjoittelen "puremaan kieltä" muiden kanssa keskustellessa. Mielestäni, vaikka sen toisen vastaus kestäisi ja kestäisi, on loukkaavaa alkaa puhua päälle.

Jos he kerran itse tietävät miten aikovat lauseen lopettaa, miksi helvatassa eivät sitten lopeta sitä?

Jos noin käy usein, voisiko opetella puhumaan vähän nopeammin? Ei varmasti ole helppoa ja jollekin jopa mahdotonta, mutta samaa vaaditte keskeyttelijöiltä. Keskeyttäminen on ruma tapa, mutta kivaa ei ole sekään jos varaa puheenvuoron kohtuuttoman pitkäksi ajaksi.

Ehkä pari kertaa joku on lopettanut lauseen puolestani kun olen kohtuuttoman pitkään miettinyt jotain sanaa tai kadottanut ajatuksen punaisen langan. Ei haittaa lainkaan.

sellaisia puhujia, jotka jaarittelevat iänikuisuuden asiaa, minkä olisi voinut sanoa yhdellä lauseella. Ne pitkästyttävät ainakin minua, kun minä puhua pälpätän ja kerron asian nopeasti ja lyhyesti.

He ovat hitaita hämäläisiä. Oikein mukavia ihmisiä, enkä haluaisi heitä loukata, mutta oma puhenopeuteni on niin paljon nopeampi, että on pakko sanoa jotain tai putoan keskustelusta kokonaan ja hetken päästä huomaan olevani aivan omissa ajatuksissani, mikä sekin on epäkohteliasta.



Lisäksi minulla oli kerran pomo, joka puhui hitaammin kuin Ahtisaari eikä häntä mitenkään kehdannut keskeyttää. Oli todella pitkiä palavereja siinä firmassa... Ihmiset tekivät ja miettivät omiaan kun toimitusjohtaja jaaritteli strategioista.

Se vaan on oikeasti rasittavaa kuunnella, kun joku puhuu hitaasti ja jaaritellen jotain ennalta-arvattavaa juttua... Jos kokee, että joutuu usein keskeytetyksi, niin varmaan silloin ongelma on juuri se hidas puhumistyyli ja tylsät/yksioikoiset jutut.

Äänelliset pakkoliikkeet saattavat olla:

* ekolalia - pakonomainen tarve toistaa muiden sanoja;

* palilalia - pakonomainen tarve toistaa omia sanojaan;

* lexilalia - pakonomainen tarve toistaa lukemaansa;

* koprolalia - pakonomainen tarve toistaa hävyttömiä sanoja (pienessä osassa tapauksista).

Toisteli aina omia sanojaan. Myös Matti Vanhasella sama tapa.

Äänelliset pakkoliikkeet saattavat olla:

* ekolalia - pakonomainen tarve toistaa muiden sanoja;

* palilalia - pakonomainen tarve toistaa omia sanojaan;

* lexilalia - pakonomainen tarve toistaa lukemaansa;

* koprolalia - pakonomainen tarve toistaa hävyttömiä sanoja (pienessä osassa tapauksista).

Toisteli aina omia sanojaan. Myös Matti Vanhasella sama tapa.

Siittä tuli hetkessä mun uusi lempidiagnoosini ja knoppitietohelmi.

niin huomistako siinä pitäisi odottaa, että toinen muistaa mikä se sana oli, jota on hakemassa.

varsinkin mieheni kanssa puhuessani. Samat asiat on pakko toistella pakonomaisesti jos meinaa saada viestin perille.

Uskoisin, että osalla ihmisistä päälle puhuminen selittyy vain nopealla temperamentilla - mikä ei tietenkään tee asiasta sen hyväksyttävämpää. Mutta osa ihmisistä varmaankaan ei ole loppujenkaan lopuksi mieltänyt, että toisen sanoma on arvokasta sinänsä ja että he eivät voi tietää toisen puolesta asioita, edes lauseen loppua.



Kuuntelun taito on hyvin vaikea. Usein ihmiset kuunnellessaankin miettivät vain mitä itse sanovat tai milloin tulee minun vuoroni kertoa omat kuulumiset.

Aito kuuntelu on läsnäoloa.

Itse osallistuin ammattikoulutukseen joka käsitteli dialogia. Se oli minulle hyvin antoisa. Ehkä ihan tiivistetyimmillään sen anti oli se, että dialogiksi keskustelun tekee se, että siinä paitsi kuunneellaan läsnäolevasti, myös tartutaan tai jatketaan toisen sanoja siten, että syntyy jotain uutta, jota kumpikaan ei yksin olisi voinut luoda. Dialogi on siis eri asia kuin vuorotellen esitetyt monologit.



Suosittelen kaikille kuuntelemisen taidon opettelua ihan omassa vaikkapa parisuhteessakin. Aktiiviseen kuunteluun kuuluu myös kuullun tarkistaminen jotenkin tyyliin: Ymmärsinkö oikein, että xxxx. Suuri osa ihmissuhdepulmista kilpistyy siihen, että ymmärretään tai tulkitaan toista väärin, omista lähtökohdistaan eikä toisen tarinasta käsin.



Elinikäinen uuntelunopiskelija ja toivottavasti myös jotain itse oppineenakin, diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta

Hän ei tarkoita varmaankaan ihmistä, joka puhuu verkkaisesti tai monimutkaisesti, niin että kuuntelija sen takia koettaa "auttaa", vaan sellaisesta ihmistyypistä, joka höseltää siihen päälle ihan skitson kuuloisena niitä lauseen loppuja.



Minäkin olen nopeasti puhuvaja vilkas karjalainen, ja tiedän muutaman tällaisen ihmisen, jotka tuuppaavat niitä loppujaan päälle. Jos vaikka sanot että "On muuten tajuttoman kosteeta ja lämmintä, on varmaan ukkonen tulossa", niin tämä tyyppi vetää päälle kuin simultaanitulkki jo kohdasta "lämmintä" alkaen. Meni oikein tai ei.



Olen joskus miettinyt ihan samaa, että miksi nämä jotkut tyypit tekee niin... koettavatko olla jotenkin fiksuja, vai näyttää keskusteluosapuolelle tällä omituisella tavalla, että olen tosi kiinnostunut puheistasi ja sinusta... En tiedä. Mutta rasittavaa ja tyhmän kuuloista on. Ja nämä tyypit siis tekevät aina noin, oli puhekumppani kuka hyvänsä.