Tuleeko teillä usein rahan takia noloja tilanteita vastaan

olen oppinut varomaan puheitani.

että olen rahaton. Olen opiskelija ja jokainen varmaan tietää että opintotuki on vain 200 euroa.

kilpailumatkalla ja oli kyllä tekemistä näyttää iloista naamaa kun mentiin minimini-budjetilla majoituksen ja ruokien suhteen. En kehdannut edes ostaa mitään tuliaisia, kun kukaan muukaan ei ostanut. Melkein hävetti omat vaatteet, kun muut oli suurinpiirtein risaisissa verkkareissa.

miksi se on noloa et ihmisillä on eri verran rahaa käytössään? Eikös se ole ihan luonnollista?

Minäkin olen opiskelija, ja vaikka mies käykin töissä, niin rahat on tiukassa. Joskus teen ruokaostokset kolmelle lapselle + vanhemmille kun rahaa on vain muutama euro, joten täytyy todellakin laskea tarkasti mitä ostaa! Onneksi opiskelijanaolo ei ole pysyvää :)

Onneksi pyörin ympäristössä jossa rahalla ei ole väliä, ihmiset ovat tärkeitä, ei se raha jota käytetään.

Minulla on ystäviä jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja sitten myös niitä joilla on millä mällätä. Kaikki tilanteet sopeutetaan hienovaraisesti niiden mukaan joilla ei ole rahaa.

että olen rahaton. Olen opiskelija ja jokainen varmaan tietää että opintotuki on vain 200 euroa.

miksi se on noloa et ihmisillä on eri verran rahaa käytössään? Eikös se ole ihan luonnollista?

sellaiselle, jolla itsellään ei ole moiseen varaa. moni pitää ihan tavalista kertomistakin kehuskelluna.

kaverini naureskelleen ostamalleni lahjalle. Oli liian halpa. Itse oli käyttänyt ainakin muutaman markan enemmän omaani... Ja mä tosiaan käytin kaiken omistamani rahan.

T:opiskeliäiti myös

tuntuisi kyllä tosi ikävältä jos muhun suhtauduttaisiin jotenkin erityistapauksena jolta pitäisi salailla normaaleja asioita sen vuoksi et olen "köyhä".

miksi se on noloa et ihmisillä on eri verran rahaa käytössään? Eikös se ole ihan luonnollista?

sellaiselle, jolla itsellään ei ole moiseen varaa. moni pitää ihan tavalista kertomistakin kehuskelluna.

Onneksi pyörin ympäristössä jossa rahalla ei ole väliä, ihmiset ovat tärkeitä, ei se raha jota käytetään.

Minulla on ystäviä jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja sitten myös niitä joilla on millä mällätä. Kaikki tilanteet sopeutetaan hienovaraisesti niiden mukaan joilla ei ole rahaa.

Kunnon ravintolan sijaan mäkkäri ja Thaimaan loman sijaan Tallinnan risteily?

Onneksi pyörin ympäristössä jossa rahalla ei ole väliä, ihmiset ovat tärkeitä, ei se raha jota käytetään. Minulla on ystäviä jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja sitten myös niitä joilla on millä mällätä. Kaikki tilanteet sopeutetaan hienovaraisesti niiden mukaan joilla ei ole rahaa.

Kunnon ravintolan sijaan mäkkäri ja Thaimaan loman sijaan Tallinnan risteily?

Jokaisen perhe tekee niitä matkoja joihin on varaa mutta kun menemme ulos syömään, minä voin esimerkiksi tarjota sille rahattomalle tekemättä siitä numeroa. Tai voin lainata rahaa.

Kavereiden kansa olemme tehneet viikonloppumatkoja ja kaikilla on rahankäyttö aika samanlaista.

että olen rahaton. Olen opiskelija ja jokainen varmaan tietää että opintotuki on vain 200 euroa.

Ota lainaa tai mene töihin. Valtionko se pitäisi elättää sinunkin itsesi kehittämisen? Ihme vinkujia, nämä nykyiset opiskelijat.

Onneksi mun ystävät kehtaa. tuntuisi kyllä tosi ikävältä jos muhun suhtauduttaisiin jotenkin erityistapauksena jolta pitäisi salailla normaaleja asioita sen vuoksi et olen "köyhä".

miksi se on noloa et ihmisillä on eri verran rahaa käytössään? Eikös se ole ihan luonnollista?

sellaiselle, jolla itsellään ei ole moiseen varaa. moni pitää ihan tavalista kertomistakin kehuskelluna.

Oletko varma että kehtaa? Eikä se ole erityistapaukseen suhtautumista jos miettii sanomisiaan. Jos ns. köyhä kaveri istuu auton kyydissä, niin en kehtaisi sanoa sellaista mitä sanoisin vaikka varakkaalle ystävälle. En esimerkikis ääneen haaveilisi vielä paremmasta autosta tai kysyisi mitä lisävarusteita hän ottaisi autoon tai valittaisi rattilämmittimestä. Se olisi moukkamaista jos toisella eii ole varaa ostaa eds autoa. Mutta sellaiselle jolla on varaa, voi puhua näistäkin asioista. Eli itse olen sitä mieltä että se on kohteliasta.

Harmittaako kun et itse opiskellut ja nyt aika ajoi ohitse?

että olen rahaton. Olen opiskelija ja jokainen varmaan tietää että opintotuki on vain 200 euroa.

Ota lainaa tai mene töihin. Valtionko se pitäisi elättää sinunkin itsesi kehittämisen? Ihme vinkujia, nämä nykyiset opiskelijat.

tilanteissa, jossa kaverit haluaisivat mennä lounastamaan tai pahempaa, syömään kunnolla johonkin hienoon ravintolaan x. Vaikka varaa olisi vielä siihen, että sinne menee, niin ei todellakaan sellaisia siistejä vaatteita, ettei joutuisi häpeämään.



Samoin työpaikalla en voi käyttää henkilöstöruokalaa, kun olen ihan eri asemassa kun muut toimistossa. Sitten ihmetellään kun syön aina keskeneni kahvihuoneessa, enkä pysty suoraankaan sanomaan, että muiden palkat ovat ihan eri maailmasta kuin omani.

jossa on ihmisiä eri ammatteissa ja työpaikoissa. Toisilla on rahaa enemmän kuin toisilla.



Kun valitsen meille ruokapaikkaa, yritän ehdottaa sellaisia, joissa on kohtuullinen hintataso ettei kenenkään tarvitsisi kieltäytyä rahapulan takia.

Harmittaako kun et itse opiskellut ja nyt aika ajoi ohitse?

Siihen aikaan laina tai työ oli normijuttu, koska opintoraha oli korkeakouluopiskelijalle muistaakseni 340 markkaa eli alta 60 euroa. Aika oli puukko ja kivi eli 80-luvun loppu. Ja hyvin hommat hoitui, kun tekee eikä vingu.

Mulla on aina eväät mukana, koska ei todella ole laittaa yli 100 eur kuukaudessa lounaaseen. Yleensä olen selvinnyt kun sanon että olen vain tottunut syömään eväitä.

Mutta välillä on tilanteita että on pakko lähteä lounaalle muiden mukana, silloin harmittaa miten ison osan se kuukausibudjetista vie.