Oletko yh-äiti? Millaista elämää se on? terv.kotiäiti joka elää avoliitossa

rinnalleen jonkun.



Eli aamulla lapset kouluun ja itse töihin, iltapäivällä kotiin ja ruokailu, sitten alkaakin lasten kuskaaminen harrastuksiin, iltatoimet ja sitten usein töiden tekoa kotona iltaisin.



Sen lisäksi on tietenkin pihanhoito, talvella lumityöt, kiinteistönhuoltotyöt, autosta pitää pitää huolta ja aika monista lasten asioista tehdä päätöksiä, kun isää joko ei kiinnosta tai ei ole aikaa kysyä.



Mutta ei tämä mitään epätoivoista ole, talo on kohta maksettu ja lapset kasvavat, hankin sen kunnon parisuhteen sitten kun lapset ovat lukioikäisiä.

Oikein hyvää elämää.

Viikolla olemme kotona tyttäreni kanssa,touhuamme omia juttujamme,samaa luultavasti mitä sinäkin. Kotityöt eivät ole minulle taakka,tykkään kotihommista.Tytär menee joka toinen vloppu pe-ti isälleen naapuriin ja minulla on silloin omaa aikaa. Kyllä jaksaa taas panostaa arkee aina tuon mini loman jälkeen. Ja saa itsellekkin omaa aikaa:) Musta tää on hyvä järjestely! Työt kun aloitan niin sama homma jatkuu,lapsi tarhassa ja minä töissä,illat touhutaan pihalla ja tai kotona. Kotihommia teen pienempiä aina siinä sivussa ja viikkosiivoukset hoidan kun lapsi on isällään :) Isä ottaa lasta puistoon ja luokseen kyllään myös viikolla!

aamulla aamutoimet, lapset lähtevät kouluun (alakouluikäisiä), minä töihin. Koulusta lapset menevät joko harrastuksiin tai kotiin, minä tulen pian perästä. Tehdään ruokaa, siivotaan, laitetaan puutarhaa, kuskaan harrastuksiin, kyläillään, meillä kyläillään - normaalia lapsiperheen arkea.



Joskus ottaa päähän kun mökille lähtiessä joutuu huolehtimaan kaikesta yksin: laittamaan talon siihen kuntoon että pystyy lähtemään, raahaamaan kaikki kamat autoon ja mökillä taas autosta pois. Joskus mökillä mietin, että olisi kiva, että joku toinen tekisikin välillä ruuan tai vaikka toisi kahvikupin käteen kun istun laiturilla ja luen.



Tai että joskus ei tarvitsisi lähteä koiran kanssa iltalenkille vaan voisi jäädä kirjan kanssa sohvalle kun se toinen lähtee.



Tai kun miettii ja pohtii lapsiin liittyviä isompia juttuja niin olisi kiva jos pystyisi toisen kanssa niitä pohtimaan ja jakamaan. Lasten isää ei kiinnosta.



Mutta ihan hemmetin tyytyväinen olen elämääni ja olen onnellinen :)

Hyvä palkka takaa vähintäänkin kohtuullisen elintason ilman toistakin työssäkäyvää, mihinkään ei tarvitse kysyä toisen mielipidettä, sain ostaa sellaisen asunnon ja auton kuin itse halusin ym.



Ei tarvitse pohtia tai aikatauluttaa lomia tai muita menoja, kukaan ei makaa piereskelemässä sohvallani, koirani saa nukkua sängyssäni, sunnuntaihesari on kokonaan mun jne.



En vaihtaisi mieheen -seksi hoituu exän kanssa yhteisymmärryksessä (nykyinen vaimonsa tuskin tietää?). Ainoa miinuspuoli on isän vähäinen läsnäolo lastensa elämässä, mutta se ei ole mun vaan hänen valintansa.

Ei oo mitään exiä tai exän lapsia.T:kotiäiti=ap