Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä: Vauvan kastemekosta ja anopista.
05.05.2011 |
Tiivistettynä otsikkoon siis seuraava:
Meillä on suvussa käytössä ollut kastemekko, joka on tehty varta vasten isosiskolleni hänen ristiäisiinsä. Ei siis ole kovin montaa vuosikymmentä ollut käytössä, mutta käytetty kuitenkin meillä sisaruksilla, kaikilla serkuilla, meidän lapsillamme jne. Helmaan kirjailtu nimi ja kastepäivä jokaisesta kyseisessä kastemekossa kastetusta.
No kun meidän esikoinen syntyi, oli selvää, että myös hänellä käytetään tätä samaa kastemekkoa. Anoppi teki uuden kastemekon, vaikka oli ollut puhetta, että on tämä meidän suvun kastemekko käytössä. Hän ei katsonut sitä hyvällä, että oli turhaan tehnyt tämän mekon ja sitä ei käytettäisi.
Siitä selvittiin kohtalaisen vähällä, mutta kun aloin odottaa toista lastamme, anoppi piti itsestään selvänä, että tällä toisella lapsella käytettäisiin sitä hänen tekemäänsä mekkoa. Minulle oli jälleen kerran selvää, että tämä suvun mekko on käytössä. Ehdotin, että annetaan anopin tekemä mekko miehen sisaren lapselle, jotta hän voi käyttää sitä sitten mahdollisille tuleville lapsilleen.
Tämä ei anopille käynyt, koska mekko oli tehty meille?!? Omituista, koska miehen puolen suvussa ei ole mitään "perintö"kastemekkoa, vaan miehen sisaren tytär on kastettu lainamekossa..
Nyt on vähän "tilanne päällä" anopin kanssa, koska hän ei hyväksy sitä, että hänen tekemä mekkonsa jää käyttämättä.
Tyhmä asia riidellä, tiedän kyllä. Mutta aion silti pitää pääni, vaikka anoppi loukkaantuisi miten. Mitä mieltä siis olette, pitäisikö anopin mieliksi käyttää hänen tekemäänsä kastemekkoa vai voinko ns. hyvillä mielin edelleen käyttää suvussani käytössä ollutta kastemekkoa, vaikka anoppi olisikin siitä vihainen?
*kiitos, että sain avautua =)*
Kommentit (43)
osallistua. Mitä pahaa siinä olisi jos käyttäisi anopin tekemää mekkoa? Sehän on vain mekko loppujen lopuksi. Meilläkin on suvussa kulkeva kastemekko, ei kyllä meinata edes kastaa, kun ei kuuluta kirkkoon, mutta se on isälleni tärkeä, niin päätettiin käyttää =) Seuraavan kohdalla käytetään varmaan toisen suvun puoliskon. Itse ihmiset ja tapahtumahan se tärkein on, ei mekko. Voisitko vielä harkita ja punnita asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olet rauhaa rakentava ja fiksu miniä. menestytä sulle kaikessa. anoppi
Anoppi haluaa osallistua. Mitä pahaa siinä olisi jos käyttäisi anopin tekemää mekkoa? Sehän on vain mekko loppujen lopuksi. Meilläkin on suvussa kulkeva kastemekko, ei kyllä meinata edes kastaa, kun ei kuuluta kirkkoon, mutta se on isälleni tärkeä, niin päätettiin käyttää =) Seuraavan kohdalla käytetään varmaan toisen suvun puoliskon. Itse ihmiset ja tapahtumahan se tärkein on, ei mekko. Voisitko vielä harkita ja punnita asiaa?
että päätöshän on sinun ja miehesi kuitenkin loppujen lopuksi. Tsemppiä valonnalle =)
jo päättäneensä, että hänen sukunsa mekolla mennään, niin turha kai mitään mielipiteitä on kertoa. Siitä huolimatta:
Isoäiti on tehnyt vauvalle kastemekon. Liikuttava ja kaunis ele. Ap haluaa kunnioittaa oman sukunsa perinteitä, mutta ei kai siinä ihan noin joustamaton tarvitsisi olla.
Olette nyt samaa sukua, isoäiti ja sinä. Vaikka olet jo päättänyt käyttää sinun sukusi mekkoa, niin sanon, että minusta voisitte käyttää uutta, isoäidin tekemää. Siitä voisi alkaa teidän suvussanne (mies + sinä ja teidän läheisenne) uusi perinne. Lisäksi isoäidille tulisi hyvä mieli, jos sillä nyt on sinulle jotain merkitystä.
Ymmärrän kyllä että tuo on hyvin loukkaavaa että isoäidin itse vaivalla lapsenlapselleen tekemä kastemekko ei kelpaa.
Mitä mieltä mies on? Yleensä heiltä ei kysytä mitään.
Meilläkin oli vanha perintömekko, jossa on kastettu jo 4 sukupolvea. Tuo ei kelvannut veljen vaimolle. Heidän suvussaan oli mekko, joka oli paljon nuorempi, edes häntä itseään ei siinä ollut kastettu. Se oli kuitenkin HÄNEN suvustaan ja siksi arvokkaampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän suvussa on 70 vuotta vanha kastemekko. Esikoisen synnyttyä anoppi tarjosi pukua, jolla miehen pikkusisko on kastettu. Tästä käytiin parikin keskustelua, mutta aika helposti anoppi ymmärsi, että ko puvusta tuolkoon miehen pikkusiskon lapsien kastepuku ja meidän lapset kastetaan puvussa, jossa on kastettu mm minun äitini ja minut.
Jos kummassakin suvussa on aito perintökolttu (puku, jossa vauvan vanhempi on kastettu), kannattaa mielestäni vuorotella (jos lapsia tulee enemmän).
Tietysti käytätte perintömekkoa myös uudella lapsella.
Miksi anoppi ylipäätään meni tekemäänmekon kun teisi, että teillä sukumekko.
Pidät vain pääsi ja käytät samamekkoa kuin sisaruksella. Miehesi pistäköön äitisä aisoihin.
Ihme ehdotuksia täälläkin, et käytettäis eri mekkoa kuin toisella. Toinen tärkeässä sukumekossa ja toinen sitten vain anopin hutaisemassa.
Sitten tuolle yhdelle vastaajalle, jos ette meinaa kastaa lapsianne, miten voitte isäsi mieliksi käyttää sukumekkoa?
Ja toiselle vastaajalle, jos ei päästä yhteisymmärrykseen lapsen kastamisesta/uskonnosta lapsi seuraa suomessa aina äitiä. Eli jos haluat pitää tuplaristiäiset lapsillesi, niin pidä- et tarvi siihen miehesi suostumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jo päättäneensä, että hänen sukunsa mekolla mennään, niin turha kai mitään mielipiteitä on kertoa. Siitä huolimatta: Isoäiti on tehnyt vauvalle kastemekon. Liikuttava ja kaunis ele. Ap haluaa kunnioittaa oman sukunsa perinteitä, mutta ei kai siinä ihan noin joustamaton tarvitsisi olla. Olette nyt samaa sukua, isoäiti ja sinä. Vaikka olet jo päättänyt käyttää sinun sukusi mekkoa, niin sanon, että minusta voisitte käyttää uutta, isoäidin tekemää. Siitä voisi alkaa teidän suvussanne (mies + sinä ja teidän läheisenne) uusi perinne. Lisäksi isoäidille tulisi hyvä mieli, jos sillä nyt on sinulle jotain merkitystä.
Ihan tyhmä idea.
Anoppi on myös typerä kun tuollaista menee tekemään ja anoppi sivuutetaan tietysti tässä asiassa. Miksi ihminen voi sillä perusteella tulla pyörittämään perheen elämää, että sattuu olemaan anoppi?
Annat kerran periksi, saat aina olla antamassa periksi ja kas, kohta se anoppi pyrittää teidän elämää.
eikö sillä anopilla ole muuta elämää?
Meillä ei aikoinaan ollut puhetta siitä, että minulla on kastemekko, joka oli tehty äitini morsiuspuvusta ja sekä minut että sisarukseni on siinä kastettu. Niinpä anoppini esikoista odottaessani neuloi ensimmäiselle lapsenlapselleen kauniin kastemekon. Kerroin kuitenkin anopille, että meillä on jo kastemekko, jota aiomme käyttää. Lisäksi anopin villalangasta (joskin ohuesta) neuloma mekko tuntui kuumalta kesäisiin ristiäisiin. Anoppi ei ollut millänsäkään, vaan totesi, että hän voi viedä kastemekon myyjäisiin. Asiasta ei puhuttu sen koommin. 18 vuotta myöhemmin anopin kuoltua kastemekko löytyi hänen tavaroidensa joukosta :( Vaikka kysessää on "vain" mekko, niin nyt en siitä enää luovu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen serkuista vanhin.
Kaikki sisareni ja serkkuni ovat käyttäneet kastemekkoani. Serkkujen lapsetkin ovat tuota käyttäneet.
Kaikkien nimet ja syntymäajat ovat kirjattuna siihen.
Sovimme, että seuraavaa sukupolvea ei enää siihen kirjat paitsi minun lapseni lapset.
Mekkoa on jo käyttänyt 26 vauvaa :)
Kannattaa kysyä ihan suoraan sitä. Ja Ehkä anoppi ymmärtäisi jos selittäisi asiaa myös sen lapsen näkökulmasta: ehkä joskus ihmettelee miksi kaikki muut (jopa oma sisarus) on kastettu tuossa sukumekossa ja vain hänet anopin tekemässä! Varmaahan ei ole, että anopin tyttären tmv. muunkaan lapsia mekossa koskaan tullaan kastamaan.
Minä en sekunttiakaan miettisi kumpi mekko laitetaan, valinta olisi itsestään selvä. Tosin JOS kyseessä olisi vanha suvussa kulkenut mekko, niin silloin ehkä valitsisin toisin, jos ns. kaksi vanhaa sukumekkoa olisi vastaikkan. Mutta en tässä tapauksessa jossa vastassa on sukumekko ja anopin kumma päähänpisto (jolla ei edes sitä esikoista ole kastettu).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan pakko osallistua keskusteluun iki ihanasta anopista :) Mä niin tiedän ton tunteen meillä oli ihan sama tappelu esikoisen ristiäisiä ennen.
Meillä oli tarjolla minun suvun mekko ja mieheni mekko. Pähkäiltiin sitten siipan kanssa ensin kaksin että mitä tehdään kunnes rakkaat äitimme paukkasivat taloon ja kiikuttivat kumpikin kastemekkoa asenteella tätä käytetään.
Olimme kuitenkin miehen kanssa jo sopineet että eräs ystäväni tekee uuden mekon lapselle ettei mummojen tarvitse tapella mitä käytetään.
Asiasta ilmoitettiin kummankin anopille asiallisesti ja niin että varmasti kumpikin tiesivät tilanteen...
No mutta kuinkas sattuikaan että anoppi oli ruokakaupassa käydessään nähnyt kastemekon (ilmeisesti siinä kaupassa kastemekot on siinä banaanien vieressä)ja ostanut sen kun minulle ei kelpaa ikinä mikään vanha. Ja suuttui ihan mahdottomasti kun joutui palauttamaan ostamansa mekon koska ystäväni oli jo tehnyt meille mekon.
Ristiäisissä sitten anoppi pokkana haukkui ystäväni tekemää mekkoa kauheaksi kaavuksi ja oli sitä mieltä että "kyllä minun olisi pitänyt saada ostaa vaan se mekko" ja lapsen nimikään ei oikein hänelle sopinut...
Ja tietäisittepä mitä kaikkea muuta olen anopin mielestä tehnyt väärin...
Joten onnea kastemekko taisteluun :)
kun tuli "kompromissi" mieleeni... Olin tuo numero viisi.
Kastatte (tietenkin) siinä sukumekossa, mutta vaihdatte sen sitten jossain vaiheessa kasteen jälkeen siihen anopin tekemään mekkoon. Jos sitten vauva nukkuu eikä mekkoa voi vaihtaa niin se on sitten voivoi.
Meillä on kaksi edellisen liiton lasta kastettu entisen miehen sukumekossa, nyt uuden liiton lapsi kastettiin isänsä suvun mekossa. Olisin aivan varmasti kieltäytynyt tästä isän suvun mekosta jos itsellä olisi se mekko jossa kaksi vanhempaa lasta kastettiin. Aivan sama mitä anoppi tai kukaan olisi asiaan sanonut. Onneksi tosin oma anoppini ei ole noin hölmö..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt lähdetään siitä, että vanhemmat päättävät mitä lapselleen pukevat, ei anoppi, sisko tai naapurin kaikkitietävä superäiti.
En ymmärrä miten tuo asia voi olla anopille epäselvä, mutta ehkä noin hankaliakin yksilöitä on olemassa. Otan osaa!
Tsemppiä anoppitaisteluun, marttyrien kanssa on niin kiva olla tekemisissä...
(ilmeisesti siinä kaupassa kastemekot on siinä banaanien vieressä)
Mutta kyseessä on vain vaate, joka on lapsen päällä tunnin pari.
Joten vähän turhaan tehdään kauhea numero mokomasta, minun mielestäni.
Meillä molemmin puolin vanhat perintömekot. Joten päätettiin sitten että esikoinen isänsä menkossa ja kakkonen minun. Ja jokatoinen tyylillä ollaan katettu sitten kaikki (7) lasta.
ja välit menivät lähes poikki kastemekkoepisodin takia. Oma äitini oli vaihdattanut oikean väriset nauhat kastemekkoon ompelijalla, mekko oli pesetetty ja silitetty. Miehen suvun mekko tuli ruttuisena ja oksennuksisena viime hetkellä laatikkoon rutattuna. Lisäksi miehen suvun mekko oli niin hauras ettei sitä olisi edes tavallisessa pesulassa uskaltanut pesettää. Olisi pitänyt museovirastosta selvittää oikea käsittely. Väsyneinä, ei-terveen esikoislapsen vanhempina päätimme ottaa valmiiksi laitetun mekon tyttärellemme.
Appivanhemmat aivan raivostuivat, kun heidän yli 100-vuotias mekkonsa ei kelvannut (meidän suvun mekko vain 70-vuotias). He eivät missään vaiheessa vaivautuneet edes kertomaan kuinka todella todella tärkeää heille olisi ollut käyttää heidän suvun mekkoaan.
Tälläkin hetkellä välit ovat heihin huonot ja edelleen nyt lähes 10 vuotta myöhemmin he jaksavat vetää esiin tuon kastemekkoloukkauksen säännöllisin väliajoin.
Tsemppiä ap:lle. Uskon että anoppi teki mekon vain koetellakseen voimiaan.
Ehkä hän haluaisi käyttää oman äitinsä itse tekemää kastemekkoa omalla lapsellaan?
Minusta ap on tyypilliseen tapaan hirveän itsekäs. Tuolla tavalla sysäät anopin kauemmas perheestänne ja helposti käy niin, että sieltä suunnalta ei sitten tule lastenhoitoapua tai muutakaan tukea.
Mieti, oletko valmis ottamaan anopista vihollisen itsellesi.
toi tullessaan kerran kaupasta ostetun kastemekon, olin että mitä hittoa. Kai minä nyt itse haluaisin valita kastemekon lapselleni. Meillä oli myös äitini tekemä mekko vaihtoehtona jos se löytyisi, ja onneksi löytyi. Siitä meinasi tulla episodi, mutta taisi anoppi tajuta että oli vähän hölmö ostaessaan mekon ominpäin.