Mitä mieltä: Vauvan kastemekosta ja anopista.
Tiivistettynä otsikkoon siis seuraava:
Meillä on suvussa käytössä ollut kastemekko, joka on tehty varta vasten isosiskolleni hänen ristiäisiinsä. Ei siis ole kovin montaa vuosikymmentä ollut käytössä, mutta käytetty kuitenkin meillä sisaruksilla, kaikilla serkuilla, meidän lapsillamme jne. Helmaan kirjailtu nimi ja kastepäivä jokaisesta kyseisessä kastemekossa kastetusta.
No kun meidän esikoinen syntyi, oli selvää, että myös hänellä käytetään tätä samaa kastemekkoa. Anoppi teki uuden kastemekon, vaikka oli ollut puhetta, että on tämä meidän suvun kastemekko käytössä. Hän ei katsonut sitä hyvällä, että oli turhaan tehnyt tämän mekon ja sitä ei käytettäisi.
Siitä selvittiin kohtalaisen vähällä, mutta kun aloin odottaa toista lastamme, anoppi piti itsestään selvänä, että tällä toisella lapsella käytettäisiin sitä hänen tekemäänsä mekkoa. Minulle oli jälleen kerran selvää, että tämä suvun mekko on käytössä. Ehdotin, että annetaan anopin tekemä mekko miehen sisaren lapselle, jotta hän voi käyttää sitä sitten mahdollisille tuleville lapsilleen.
Tämä ei anopille käynyt, koska mekko oli tehty meille?!? Omituista, koska miehen puolen suvussa ei ole mitään "perintö"kastemekkoa, vaan miehen sisaren tytär on kastettu lainamekossa..
Nyt on vähän "tilanne päällä" anopin kanssa, koska hän ei hyväksy sitä, että hänen tekemä mekkonsa jää käyttämättä.
Tyhmä asia riidellä, tiedän kyllä. Mutta aion silti pitää pääni, vaikka anoppi loukkaantuisi miten. Mitä mieltä siis olette, pitäisikö anopin mieliksi käyttää hänen tekemäänsä kastemekkoa vai voinko ns. hyvillä mielin edelleen käyttää suvussani käytössä ollutta kastemekkoa, vaikka anoppi olisikin siitä vihainen?
*kiitos, että sain avautua =)*
Kommentit (43)
esim. kastemalja tai -liina? Tai maljakko, johon laitetaan kastepöydän kimppu, tai kynttilänjalka? Minusta tuo itse mekkoasia on itsestään selvä. Tietenkin se perinnemekko! Eri asia olisi jos molemmilta puolin tulisi perinnemekko, silloin tilanne olisi pulmallisempi. Mutta kun on kerran vain yksi, niin anoppi on kyllä täysi törppö jos ei asiaa ymmärrä!! Ja minusta sekin tuntuisi hullulta, että sisarukset kastettaisiin eri mekossa. Meillä on minun hääpuvustani tehty mekko, joka on palvellut jo viidellä lapsellamme. Esikoisemme kummitäti ompeli sen kastelahjaksi, eli se periytyy hänen kauttaan. Olen joskus miettinyt, että entä jos esikoisemme ei koskaan saakaan lapsia, tai jos joku lapsistamme ei omilla lapsillaan haluaisi pukua käyttää. Mutta se on sitten sen ajan murhe, ja takuulla en mitään sukuriitaa siitä rupeaisi vääntämään. :-D Nielisin pettymykseni ja keskittyisin olennaiseen, eli uuteen ihanaan ihmistaimeen.
periytyy kummitädin kautta?
Mitä jos miniä ei koe sitä tärkeänä ha haluaa oman sukunsa mekon sitten?
Mutta et sitten vaivautunut lukemaan viestini loppuun. Nimenomaan kerroin miten toimisin jos jollain lapsenlapsellamme mekkoa ei käytettäisi. Sisälukutaitoa?
esim. kastemalja tai -liina? Tai maljakko, johon laitetaan kastepöydän kimppu, tai kynttilänjalka?
Minusta tuo itse mekkoasia on itsestään selvä. Tietenkin se perinnemekko! Eri asia olisi jos molemmilta puolin tulisi perinnemekko, silloin tilanne olisi pulmallisempi. Mutta kun on kerran vain yksi, niin anoppi on kyllä täysi törppö jos ei asiaa ymmärrä!! Ja minusta sekin tuntuisi hullulta, että sisarukset kastettaisiin eri mekossa.
Meillä on minun hääpuvustani tehty mekko, joka on palvellut jo viidellä lapsellamme. Esikoisemme kummitäti ompeli sen kastelahjaksi, eli se periytyy hänen kauttaan. Olen joskus miettinyt, että entä jos esikoisemme ei koskaan saakaan lapsia, tai jos joku lapsistamme ei omilla lapsillaan haluaisi pukua käyttää. Mutta se on sitten sen ajan murhe, ja takuulla en mitään sukuriitaa siitä rupeaisi vääntämään. :-D Nielisin pettymykseni ja keskittyisin olennaiseen, eli uuteen ihanaan ihmistaimeen.