Katsotko ihmeissäsi jos äiti työntää 4-5-vuotiasta vaunuissa reipasta vauhtia?

Tiedän, että osa lapsista on motorisessa kehityksessä hitaampia, mutta kaikki kolme omaani ovat 4-5 v ikäisinä pyöräilleet jo ilman apupyöriä niin lujaa että saan juosta perässä ja tulee hiki. Kuopus täytti 5 v huhtikuussa ja tänäänkin olemme jo ehtineet 9 km lenkin tehdä, minä juosten ja lapsi pyöräillen.



Jokainen äiti, vaikka mitä muuta väittäisi, käyttää omia lapsiaan vertailukohteena, ja siksi ajatus noin isosta lapsesta rattaissa on minulle hupaisa, ja toiselle on itsestäänselvyys että 5 v lapsi tarvitsee yhä rattaita.



Ei omista lapsistani kukaan olisi rattaisiin suostunutkaan enää noin isona, eikä heitä olisi laitettu rattaisiin, kun tarvetta ei ole (pyöräilevät, ja myös kävelevät reippaasti, enkä ole yh vaan pääsen liikkeelle myös ilman lapsiani).

Kysyin siksi että haluaisin tehdä reippaita kävelylenkkejä kuntoni kohottamiseksi ja minulla ei yleensä ole lapsenvahtia siksi aikaa. Meidän 4½v ei osaa todellakaan ajaa pyörällä edes apupyörillä niin kovaa että mä saisin sykettä kohotettua muutoin kuin pelastamalla sydän kurkussa jatkuvasti lasta pyörineen ajautumasta ojaan tms. Täällä olen usein saanut kuvan että lapsessa tai äidissä pitää olla jotain vikaa jos yli 4v istuu rattaissa. Pienellä paikkakunnalla en haluaisi sellaista leimaa meille kummallekaan. Auttaisiko jos pukeutuisin sporttisesti että ihmiset tajuaisi että olen lenkillä vaikken juoksekaan? Vai arvosteltaisiinko silti lastani huonoista pyöräilytaidoista tai minua laiskuudesta opettaa lasta? Niin, ja kaikenlisäksi lapsesta on hurjan hauskaa olla rattaissa :). Lapset pyöräilylenkit on sitten erikseen. Ap

mutta ei se lapsesi sitä pyöräilyä koskaan opi, jos ei saa harjoitella. Itse sanoin lapselleni 2v5kk iässä että nyt loppui rattaissa työntäminen ja käytetään polkupyörää. Lapsi ajoi kaksi kuukautta apupyörien kanssa, sen jälkeen vähän aikaa potkupyörällä ja 2v8kk iässä ilman apupyöriä. Sen jälkeen tehtiin reippaita pyöräilylenkkejä molemmet omilla pyörillä ajaen.

Ei jos tämän kesän otat tosissa harjouksen kannalta niin loppu kesästä ainkain lapsi ajaa jo selllaista vauhtia että saat todella juosta perässä pysyäksesi.

Lähteekö muiden alle 5 vuotiaat ihan reippaasti lenkille? Omaani olen usein pyytänyt mutta häntä ei kauheasti kiinnosta lähteä vain tullakseen takaisin, vaan kysyy aina että mihin mennään. Jos ei määränpäätä ole, esim. kirjasto, puisto tms. niin ei hän lähde. Vähän tuntuu kurjalta ap:n puolesta jos hänellä ei ole tukiverkkoa että pääsisi ihan yksin tuulettumaan kävelylenkille. Hyvä sekiin jos lapsi viihtyy rattaissa sen ajan.

Liikunnallinen äiti, liikunnallinen 5 v tyttö ja 4 v poika. Joka ilta käymme lenkillä ja lapset tykkää. Olen yksinhuoltaja.

Tai sairas. Mutta ihan sama, en minä sitä miettimään jäisi, ja jos olisit tuttuni, ja kertoisit asiasi, ei siinä mitään kummallista olisi, enkä rupeaisi mitään juoruja tai juttuja keksimään.

Meidän 4 v 2 kk pojalta otettiin apupyörät pois pääsiäisenä. Meno appareilla oli tukalan näköistä mutta kun apupyöristä päästiin niin lapsi oppi 3-4 päivässä ajamaan niin hyvin ja kovaa että jo nyt voin tehdä hänen kanssa lenkkejä!

Ei jos tämän kesän otat tosissa harjouksen kannalta niin loppu kesästä ainkain lapsi ajaa jo selllaista vauhtia että saat todella juosta perässä pysyäksesi.

Eiväthän nämä ole mitenkään toisensa poissulkevia.

kyllä meidän 4 vuotias aika usein istui vielä talvella rattaissa jos halusin mennä nopeasti kauppaan ja takaisin ja lapsi väsynyt. nyt haluaa melkein aina pyöräillä mutta jos väsähtää olen pulassa koska en jaksa kantaa lasta enää pikiä matkoja saati sitten raahata pyörää mukana

pyöräilemään apupyörien kanssa niin hyvin,että pysyy sinun KÄVELYlenkki tahdissa.

Vaikka auttelet ja työnnät sellaisella pyörään kiinnitettävällä kepillä aluksi.

Vai vieläkö meinaat 6 vuotiasta rattaissa istuttaa?

Niin mäkin kuntoilin kuopuksen kanssa. Hän istui n. 4,5-vuotiaaksi rattaissa ja minä työnsin vauhdikkaasti, varsinkin ylämäkiä. Paino putosi joitakin kiloja ja peppu pyöristyi kauniiksi ja kiinteäksi. Hyvää liikuntaa kertakaikkiaan.

meidän lasta ei kiinnosta pyörällä ajaminen yhtään, ei apupyörien kanssa eikä ilman. Jättää heti pyörän tien reunaan ja rupeaa tonkimaan jotain kiviä. Olen testannut hänen kanssa lenkkeilyä ja siitä ei tule yhtään mitään. Muuten hän osaa kyllä hiihtää, luistella, potkia palloa... Mytta fillarointi on ehdoton EI!

Mittasin juuri meidän 4,5vuotiaan ja pituutta oli 101cm. Ihan hyvin mahtuu rattaisiin. Pari kuukautta sitten oltiin Pariisissa ja oli itsestään selvää että otetaan hänelle rattaat mukaan sillä tiedossa oli paljon kävelyä ja paljon enemmän ehditään näkemään jos kävellään aikuisten eikä lapsien voimien mukaan. Hölmöähän se olisi mennä istumaan hotelliin siksi että lapsi ei jaksa kävellä. Toki lapsi kävelikin paljon, mutta jos oli aikuisellakin jalat aivan poikki iltaisin niin saati sitten olisi lapsella joka olisi ottanut puolet enemmän askelia. Jotain järkeä päähän aikuisillekin.

Vähän sama kuin joku tulisi sanomaan että et varmasti kyllä mene bussilla kun kyllähän sen matkan pystyy kävelemäänkin. Kyse ei ole aina siitä onko matka käveltävissä, vaan myös ajasta ja voimista. Sitten vielä särähti korvaan kun joku puhui taas että "Kyllä meidän lapset siinä iässä...". Joo, kun ei ole kyse teidän sporttisista lapsista vaan joistain toisista lapsista joiden motorinen kehitys ei ehkä vielä ole samalla tasolla ja voimatkaan ei riitä samaan,

Meidän 2½ vuotias on tasan samanpituinen, joten kyllä varmaan on sitten meitä katsottu kieroon eilen Linnanmäellä, kun poika istui rattaissa ;D Mä ihmettelen ylipäätään miksi tällaista pitää pohtia, mua ei kiinnosta vaikka joku kuljettaisi miestään rattaissa, jos se helpottaa arkea, niin siitä vaan.

hyvinkäyttäytyvänä ainakin yrittäisin olla katsomatta, mutta kyllä väistämättä ihmettelisin, että mikähän sairaus tai vamma tuolla lapsella on, kun ei voi kävellä.

isompi tahtoo istahtaa. Tosi jäntevä lapsi on ja pyöräilee ja luistelee yms. Heh, miten lapsi siitä rattaassa hetken työntämisestä muuttuisi joksikin vätykseksi. Molemmat ei sovi yhtä aikaa, toinen kävelee. Nopeammin kyllä pääsee jos isompi kävelee, mutta välillä esim. kaupassa isompi änkäytyy tylsistyessään istumaan rattaaseen. En todellakaan välitä mitä muut ajattelevat. Pahempi on, jos lapset riekkuvat kaupassa ja muualla. Se oikeasti jo hävettää.

isompi tahtoo istahtaa. Tosi jäntevä lapsi on ja pyöräilee ja luistelee yms. Heh, miten lapsi siitä rattaassa hetken työntämisestä muuttuisi joksikin vätykseksi. Molemmat ei sovi yhtä aikaa, toinen kävelee. Nopeammin kyllä pääsee jos isompi kävelee, mutta välillä esim. kaupassa isompi änkäytyy tylsistyessään istumaan rattaaseen. En todellakaan välitä mitä muut ajattelevat. Pahempi on, jos lapset riekkuvat kaupassa ja muualla. Se oikeasti jo hävettää.

On poika aikamoinen huithapeli, tahdon, että lapseni on rauhallisesti muiden joukossa. Kävellen tämä onnistuu. Lisäksi joka tiellä ja kaupan edustoissa on paljon aikuisia pyöräilijöitä (Oulu), joten on todellakin ihan turvallisuusasia, etten lasta ota pyöräilemään muun liikenteen joukkoon.

Astmalapsi.

Jos rattaissa pitää istua, ei ole lääkitys kohdallaan.