mä olen sitä mieltä, että jos tulee teininä raskaaksi

minä vaan sain esikoisen 19 -vuotiaana ja vieläpä olin yh ja koulutkin oli kesken niin ja hyvin on menny! Itse olen lapseni kasvattanu (nyt jo koululainen) ja vaikka raskasta on välillä ollut niin päivääkään en vaihtais pois, lapsi on parasta mitä mulle on tapahtunu. Ja nykyään on ammatti, mies, talo ja enemmänkin lapsia. Ei se elämä siihen lopu, että saa lapsen nuorena.

minusta on hyvä, että osaat ottaa vastuuta ja vaikutat muutenkin ihan järkevältä. AV mammojen jutut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.



Lapsen saaminen on rikkaus.

Tsemppiä elämääsi. :)

Ja minä myös voin sanoa, että en suosittele kenellekään äitiyttä noin nuorena. Vaikka miten tekisi mieli omaa perhettä ja kotia ja sitä kaikkea niin kannatan ehdottomati maailmaan tutustumista!

Minulla kaikki on sujunut hyvin enkä suinkaan väitä, etteikö teineissäkin olisi hyviä äitejä, mutta kannattaa antaa itselleen aikaa nähdä ja kokea.

Isoin asia jota kadun teiniäitiydessä on se, etten ehtinyt opiskella.

Sain lapseni nuorempana kuin sinä, mutta olen ehtinyt opiskella, tehdä töitä jne...

Lapsia kun ei aina voi saada toisin kuin töitä ja opintoja voi saada kasaan niin kauan kun intoa, jaksamusta yms on

Kuulostat järkevältä ihmiseltä ja hienoa ettet taipunut muiden aborttivaatimuksiin. Jos olisin äitisi niin olisin todella ylpeä sinusta.



(Ja haukkujille muistutukseksi, saihan Anni Sinnemäkikin jo 17-vuotiaana lapsen eikä elämä tainnut pilalle mennä)

Täällä siis yksi teiniäiti (tai tuleva sellainen).

Kerkesin onneksi käydä lukion loppuun ennen kuin lapsi syntyy (la heinäkuussa).

Olen 15-vuotiaasta asti ollut kesät ja lomat töissä sekä satunnaisesti iltoja ja viikonloppuja. Kirjoitusten jälkeen menin heti töihin ja olen töissä äitiysloman alkuun saakka. Jos siis mitään ongelmia nyt loppuraskaudessa ei tule.

Jos en saa jatko-opiskelupaikkaa nyt, niin menen äitiysloman jälkeen taas töihin niin kauaksi aikaa kunnes pääsen opiskelemaan paikkaan johon haluan.

En osaa pitää itseäni yhteiskunnan elättinä ja luuserina josta ei koskaan tule mitään, vaikka av-mammojen mukaan automaattisesti olen sellainen, olenhan TEINIÄITI. Kaikenlisäksi yksinhuoltaja.

Niin ja asun eri paikkakunnalla kuin vanhempani joten ihan itse joudun ja haluan hoitaa lapseni. Onhan hän minun lapseni ja itse olen päättänyt hänet pitää.

Voin myöntää, että aborttiaikakin oli tilattu kun raskaaksi tulin, mutta en sinne pystynyt menemään.

Aloin miettimään juuri tuota et mitä JOS olenkin kolmikymppisenä siinä tilanteessa, että lasta ei yrityksistä huolimatta kuulu ja sit tulisin katumaan aborttia. Aloin myös miettimään mitä kaikkea ihanaa elämääni tulee lapsen myötä ja se rakkaus mitä lapsen myötä tulee. Lopulta tajusin, että olen tekemässä aborttia MUIDEN takia en itseni tai lapseni, vaan muiden mielipiteiden takia. Kun tein päätöksen, että jatkan raskautta ja pidän lapsen, olin niin helpottunut että en ikinä ole ollut niin helpottunut kuin silloin.

Oli ihanaa saada "luvan" kanssa rakastaa vatsassani kasvavaa elämän alkua ja suunnitella minun ja lapseni tulevaisuutta. Päivääkään en ole katunut päätöstäni jatkaa raskautta.

Tiedän, että opiskeluvuodet pienen lapsen kanssa tulee olemaan rankkoja henkisesti ja rahallisesti, mutta tiedän että selviämme ja tiedän, että kykenen tasapainoiseen ja riittävän hyvään vanhemmuuteen.

Saatte olla mitä mieltä haluatte, ettehän te minusta ja elämästäni muuta tiedä kuin tämän pienen kirjoituksen, mutta halusin kertoa oman tarinani ja oikaista tätä "absoluuttista totuutta" jota av:lla julistetaan eli teiniäidit ovat sossun elättejä ja tulevat ikuisesti sitä olemaan plus heidän lapsensa ovat häirikköjä. :)

Ihan kaikki ei välttämättä ole aina niin mustavalkoista, onneksi! :)

että jos tulee teininä raskaaksi, on sen verran tyhmä, että elämästä ei kuitenkaan tulisi mitään. Parempi ryhtyä pesimään ja hautomaan, jonkun on ne Siwan kassat synnytettävä.

Joo, kaverini työskentelee siwan kassalla ja opiskelee lääkäriksi..:D

T: mummoäiti



Kirjoitat fiksusti ja olet selvästi ajattellut asioita. Onnea siis tulevaan!



Tämä jäi kirjoituksessasi vaivaamaan: "Niin ja asun eri paikkakunnalla kuin vanhempani joten ihan itse joudun ja haluan hoitaa lapseni. Onhan hän minun lapseni ja itse olen päättänyt hänet pitää."



Muistathan, että on vahvuutta olla myös heikko ja ottaa vastaan apua. Ihan vinkkinä kannattaa järjestää turvaverkot kuitenkin kuntoon, JOS jotain sattuu. Uskon, että pärjäät mainiosti, mutta vauva-arjen rankkuus saattaa yllättää. Siinä vaiheessa kun lapsi on 2 kuukautta huutanut koliikkia, on aika arvokasta edes tunnin oma kävelylenkki. Opiskelukin saattaa venyä, mutta ei se mitään, onhan sulla sitten aikaa olla töissäkin. Tsemppiä!

Tämäkään ei tajua, että se "vaalenapunaiset lasit silmillä" kulkeva tuleva teiniäiti ei ollut ap vaan tuli keskusteluun mukaan vasta vähän myöhemmin (nro 11):

Sanoit minulle, että "mitä kertoo minusta, kun minulla on tuttavapiirissä teiniäitejä, jotka eivät selviä, ovat perhekodeissa tai psykiatrisella osastolla".

Kerron sulle rakas teini: iso osa suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Suurin työkyvyttömyyseläkkeiden syy on mielenterveyden ongelmat.

juuri tuon vuoksi olet täysi pentu, koska et voi tajuta, että monilla menee huonosti. Minä en valikoi ystäviäni mielenterveyden ongelmien vuoksi, sinä luultavasti viihdyt vain pissisten kanssa. Voit maleksia kauppakeskuksissa typerysten seurassa. Tajuamatta, että suurin osa kavereistasi ovat masentuneita tai muuten psyykkisesti sairaita.

Jo tuo nuorten tyttöjen seksipalvelujen kauppaaminen kauppakeskuksissa kertoo ikäluokastasi kaiken.

Tämä on ap:lle

vanhempien äitien tapa nostaa itsensä jalustalle:) Sen huomaa ihan joka paikassa - puistossa ja bussissa ja kaikkialla. Ne oikein mulkoilevat tuomitsevasti nuorta äitiä ja ovat yliomistautuneita äitiyteen, istuvat päivästä toiseen hiekkalaatikolla ja unohtavat kokonaan itsensä.



Mutta...tämä oli rankka yleistys. Onneksi monet äidit ovat ihania ihmiiä iästä riippumatta:) Ja todellista kypsyyttä viestii ainakin se, jos vanhempikin äiti keskustelee nuoremman kanssa, ja kohtelee tätä kuin veroistaan. Se on oikeaa elämänviisautta, ettei automaattisesti tuomitse muita ulkonäön tai iän perusteella.

Ketju on vieläkin olemassa :O En odottanut tätä täällä näkeväni enää :)

Tsemppiä sulle, vaikutat tasapainoiselta ja onnelliselta äidiltä :) Kaikkea hyvää!

jätän sen narikkaan aina odotteleen ja otan sen mukaan sit kun pääsen töistä, jos siis muistan.. kerran hukkasin narikkalapun ja jouduin sit ootteleen niin kauan että muut ihmiset on ottanu omat tavaransa sieltä, ja sit vast sain sen mukaani.. oon pari kertaa kokeillu että pärjäiskö sen rintarepussa menossa mukana, mut sit se haisee viinalle töitten jälkeen niin paljon, kun aina vähän läikkyy.. ja nyt kun se on alkanu laittaa kaikkee suuhun, niin tulee hirveesti hukkia jos se vetää jonkun viinapullon siitä, niin se narikka on parasvaihtoehto.

kyllä elämän voi suunnitellakin

Teiniäitien isättömät lapseko ei miestä kaipaa elämäänsä?