mä olen sitä mieltä, että jos tulee teininä raskaaksi

Opiskelen iltalukiossa ja olen baarissa töissä. Töitä teen siis vain viikonloppuisin tällähetkellä, mutta parempi sekin kun ei tekisi töitä ollenkaan.



Koulua pystyn käydä kotonakin ja välillä koululla. Se vaatii vaan itseltä paljon tehdä niitä tehtäviä kotona, kun ei ole ketään "patistamassa" , mutta sisulla siitä selvitään. Kirjoitin puolet aineista tänä keväänä ja tarkoitus olisi valmistua syksyllä.



Olen huomannut, että kun tekee töitä ja opiskelee, niin jaksaa kotona paljon paremmin kun kaikki päivät ei ole samanlaisia.

Miksi sanotaan, että pitäisi saada elää se hurja nuoruus villinä ja vapaana? Minulla ei ainakaan ollut mitään tuollaista ongelmaa, eikä nyt myöhemminkään ole tullut mieleen, että olisin jäänyt jostain "paitsi".



Lähinnä minua säälittää 30v ensisynnyttäjät jotka ovat niin sitä itseään ja niin tottuneet olemaan "villinä ja vapaana", rutinoitunut omaan elämäänsä jne, että sitten kun se toivottu lapsi syntyy niin he juoksevat tänne itkemään, kuinka ihmeen rankkaa se onkaan ja voitteko uskoa...ne vauvat valvottaakin, sitten ollaan ihan burn out.



Minä ainakin arvostan nuoria vanhempia. Tietysti sekin tapauskohtaista, ei kaikki niistäkään ole "kypsiä", toisaalta samaa sakkia löytyy kyllä vanhemmistakin vanhemmista.

eikä vanhoja kalkkiksia mummoäitejä? Luulisi, että asia olisi tismalleen päinvastoin, koska teiniädithän ne menestyvät elämässä (tämän ketjun mukaan).

Poikkeuksia tietenkin on esim minä itse, ei ole mitään ongelmia ikinä ollut, mutta oikeasti kun miettii vaikkapa omia yläasteaikaisia koulukavereita ja joillakin heillä on lapsi jonka ovat saaneet jo alaikäisenä..Niin nämä tyypit jotka ovat saaneet jo alaikäisenä lapsen niin yleensä heillä on taustalla päihdeongelmia, nuorisorikollisuutta ja ihan jo lapsuudenkodissa ongelmia. Näitä tyyppejähän sinne ensikotiin menee.

Ihmetyttää kyllä itselläkin, et miten tuo yksi äiti on mennyt töihin vauvan ollessa 8vk ja silti hoitaa hänet itse?? Opiskeluja jatkanut suoraan synnäriltä ja mies armeijassa?? Täh..?:)

Terv. 11 eli se teiniäiti lasit nokalla

Enkä kyllä voisi mennä sanomaan että olisin elämäni pilannut!

Opiskella pystyy vallan mainiosti vaikka se lapsi onkin. Asenteesta se vain on kiinni. Jos ei lähärin ammatti kiinnosta niin opiskele muulle alalle töihin.

Vähemmänhän siitä rahaa hetkellisesti saa, mutta kun töitä löytää, on se ammatin hommaaminen kannattanut. Pelkkkää saamattomuutta jos ei opiskella muka pysty lapsen saatuaan.



Minä en kadu lapsen saantia, enkä tule katumaankaan. Lapsi ei ole este elämälle, kyllähän se hidastaa, mutta ei niitä unelmia tarvitse romukoppaan viskata.



Teiniäitikin voi menestyä elämässään jos vain itse haluaa.

"hmetyttää kyllä itselläkin, et miten tuo yksi äiti on mennyt töihin vauvan ollessa 8vk ja silti hoitaa hänet itse?? Opiskeluja jatkanut suoraan synnäriltä ja mies armeijassa?? Täh..?:)"







Se on kuule vaan järjestely kysymys.. :) Ja siis olen opiskellut hitaampaan tahtiin ja tosiaan voin suorittaa osan kursseista kotona verkko-opiskeluna. Töitä teen viikonloppuisin ja silloin mieheni on lapsen kanssa. Eli viikot siis hoidan lasta tällähetkellä yksin.



Mutta siis kaikki on mahdollista, jos vaan itsellä tahtoa ja motivaatiota riittää.. Täytyy kyllä sanoa, että meillä on ollut todella "helppo"vauva, että saattaisin olla toista mieltä jos olisi ollut esim. koliikkia. Mutta ei ollut, joten hommat on hoitunu näin vallan mainiosti :)

tarkoituksenani oli viime syksynä kirjoittaa Ruotsi ja luin kesän ja syksyn ja kirjoitusten piti olla 14.9 ja vauva syntyi 9.9 eli luin kirjoituksiin synnärillä :)



En kuitenkaan päässyt sillon sitä kirjoittamaan, kun jouduttiin oleen sairaalassa vähän pitempää korkeiden bilirubiiniarvojen takia..







T. se äiti, joka opiskelee, käy töissä ja hoitaa vauvaa :D

Sinä, joka vingut siitä,että ihmiset katselee maailmaa "ruusunpunaisten lasien" läpi, oletko koskaan miettinyt että mitä haittaa siitä muka on.?? Ei aina tarvitse olla negatiivinen ja ajatella että perseelleen menee kaikki.. Minä olen aina ajatellut positiivisesti, vaikka asiat olis menny kuina perseelleen sillä jos on negatiivinen, siinä kuluttaa energiaa turhaan ja saa vain pahan mielen itselleen. Olen myös huomannut, että jos ajattelee positiivisesti ja asennoituu sillä tavoin että hommat onnistuu, niin sitten ne myös onnistuu. Jos taas ajattelee, että perseelleen menee, niin sitten se myös menee. Ja onko se sulta pois, jos joku on positiivinen ja ajattelee elämästä hyvää.?? Itseäni on sanottu teiniäidiksi vaikka olen jo 23-vuotias. vauvani on nyt 8kk ja jatkoin opiskeluja suoraan synnäriltä. Menin myös töihin vauvan ollessa 8 viikkoa. Mieheni meni tammikuussa armeijaan ja olen silti opiskellut ja käynyt töissä ja hoitanut ihan itse vauvani ja voin kertoa, että ei ole yhtään rankkaa. Jos joku aisia menee päin P:tä, niin siitä selvitään ja jatketaan elämää.. Miksi pitäis jäädä märehtimään paska-juttuja. Tsemppiä kaikille teiniäideille, mummoäideille ja äideille siitä välistä. Muoistakaa, että elämä on laiffii :)

Jotenkin tuntuu siltä, että sinulla on bipolaarinen mielialahäiriö, koska yhtäällä kerrot yhtä ja toisaalla toista. On aika hankala hoitaa vauva itse, jos mies sitä hoitaa...

tarkoituksenani oli viime syksynä kirjoittaa Ruotsi ja luin kesän ja syksyn ja kirjoitusten piti olla 14.9 ja vauva syntyi 9.9 eli luin kirjoituksiin synnärillä :) En kuitenkaan päässyt sillon sitä kirjoittamaan, kun jouduttiin oleen sairaalassa vähän pitempää korkeiden bilirubiiniarvojen takia.. T. se äiti, joka opiskelee, käy töissä ja hoitaa vauvaa :D

eli olisit ihan hyvin päässyt sieltä kirjoituksiin mukaan. Ilmoitusasia. Olisit saanut kirjoittaa sairaalassa jopa, joten vähän on nyt tekosyyn mallia ilmassa.

No kyllä mä koen sen sillä tavalla että itse sen hoidan, koska olen viikot yksin kotona ja viikonloppuisin teen yötyötä, joten mieheni periaatteessa vain nukkuu lapsen kanssa. Että näin.

eli olisit ihan hyvin päässyt sieltä kirjoituksiin mukaan. Ilmoitusasia. Olisit saanut kirjoittaa sairaalassa jopa, joten vähän on nyt tekosyyn mallia ilmassa.

No ehkäpä mä halusin olla sen lapsen kanssa sairaalassa, koska se on kuitenkin se tärkein asia mun elämässä. ja Joo olisin saanut kirjoittaa siellä, mutta en sitten kirjoittanut.. Kirjoitin sen tänä keväänä ja se lähti E:nä , jos kiinnostaa..



ihmettelen, että miksi ihmisten tarvii nyt ruveta nussiin pilkkua ja että onko se nyt joltain pois jos en kirjoittanutkaan sitä sillon syksyllä.?? O.o

että jos tulee teininä raskaaksi, on sen verran tyhmä, että elämästä ei kuitenkaan tulisi mitään. Parempi ryhtyä pesimään ja hautomaan, jonkun on ne Siwan kassat synnytettävä.

Ite täytin tuossa maaliskuussa 19 ja laskettuaika ois ens viikon torstaina. Kerkesin saaha opinnot siihen vaiheeseen jo maaliskuun lopulla, että toukokuun lopulla saan paperitki käteen ja nyt on tässä ollu huhtikuu opiskelutonta aikaa. Tarkotuksena ois lähtee mahdollisesti ens vuonna syksyllä ammattikorkeeseen tai sitten opiskelen toisen ammatin.



Ja monenlaista kokemusta on elämän varrella jo ollut...



Äitini sano joskus, kun olin nuorempi, että kannattaa eka opiskella ja sitten lapset tehdä. Mut nyt on kovasti kannustanu ja sanonu, että näin nuorena, kun lapset tekee, niin jaksaa paremmin niitten kanssa telmiä.



Ja en oo ongelmanuori. Miehen kanssa ollaan absolutisteja. Ja miehen kanssa yritettiin melkein vuos ennen ku tulin raskaaks. Että täysin toivottu lapsi tulossa! Ja itellä tuttavapiirissä paljon hyviä nuoria äitejä. Kyllähän sitä moni kammoksuu, että "sehän on itekki vielä lapsi" yms, mut sellaset toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Ite sitä paremmin tietää, mihin on valmis ja mihin ei. Yleensä ne, jotka kammoksuu on justiinsa semmosia, jotka on vähän katkeria, vanhempana lapsia tehneitä rouvia.



Hyvä me tulevat ja olevat teiniäidit!

että jos tulee teininä raskaaksi, on sen verran tyhmä, että elämästä ei kuitenkaan tulisi mitään. Parempi ryhtyä pesimään ja hautomaan, jonkun on ne Siwan kassat synnytettävä.

Albert Einsteinin äiti oli taloudenhoitaja.

teinejä ollaan 12-15 v :D tietty ihmiset ovat erilaisia...



itse en ole koskaan pelännyt, että tulisin raskaaksi alaikäisenä, äitini on aina tukenut minua ja sanonut, että jos tulen raskaaksi niin aborttia ei tarvitse tehdä jos en itse sitä halua, hän kyllä auttaa..

Jos anoppini olisi tehnyt noin, miestäni ei olisi olemassa eikä meidän lapsiammekaan. Anoppini sai mieheni 17-vuotiaana ja ihan vaan jollekin poikaystävälle, joka lähti lätkimään. Kamala ajatus, että anoppi olisi abortoinut mieheni, joka on yksi parhaita ihmisiä jonka tiedän.

Ton sun sääntösi mukaan kyllä mutkin olisi abortoitu, vaikka olenkin syntynyt avioliitossa. Äitini oli 19v kun synnyin.

Ite täytin tuossa maaliskuussa 19 ja laskettuaika ois ens viikon torstaina. Kerkesin saaha opinnot siihen vaiheeseen jo maaliskuun lopulla, että toukokuun lopulla saan paperitki käteen ja nyt on tässä ollu huhtikuu opiskelutonta aikaa. Tarkotuksena ois lähtee mahdollisesti ens vuonna syksyllä ammattikorkeeseen tai sitten opiskelen toisen ammatin. Ja monenlaista kokemusta on elämän varrella jo ollut... Äitini sano joskus, kun olin nuorempi, että kannattaa eka opiskella ja sitten lapset tehdä. Mut nyt on kovasti kannustanu ja sanonu, että näin nuorena, kun lapset tekee, niin jaksaa paremmin niitten kanssa telmiä. Ja en oo ongelmanuori. Miehen kanssa ollaan absolutisteja. Ja miehen kanssa yritettiin melkein vuos ennen ku tulin raskaaks. Että täysin toivottu lapsi tulossa! Ja itellä tuttavapiirissä paljon hyviä nuoria äitejä. Kyllähän sitä moni kammoksuu, että "sehän on itekki vielä lapsi" yms, mut sellaset toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Ite sitä paremmin tietää, mihin on valmis ja mihin ei. Yleensä ne, jotka kammoksuu on justiinsa semmosia, jotka on vähän katkeria, vanhempana lapsia tehneitä rouvia. Hyvä me tulevat ja olevat teiniäidit!

Sinä ymmärrät, että isoäidit eivät enää jaksa vanhoina katkerina rouvina telmiä lasten kanssa, joten et vie lapsia heille hoitoon. Näin isoäidit ja -isät saavat täysillä nauttia omasta elämästään ilman että heillä on mitään velvollisuuksia sinua tai lastasi kohtaan. Korkeintaan voivat lähetellä postikortteja etelänlomiltaan.

Hienoa, että aiot säästää lapsesi katkerilta vanhuksilta ja heidän yökyläilyseuraltaan!

muiden hoidettaviksi, lisääntykööt vapaasti.



Jos oma teini hommaa lapsen, en aio sitä hoitaa.

ja olen sen selväksi tehnyt jo vuosia.

Kuinka moni haluaa edes jättää lapsensa yksin sairaalaan?

Vierailija - 23.04.11 02:30 (ID 12540251)

eli olisit ihan hyvin päässyt sieltä kirjoituksiin mukaan. Ilmoitusasia. Olisit saanut kirjoittaa sairaalassa jopa, joten vähän on nyt tekosyyn mallia ilmassa.

ja äiti olisi esim. viereisessä huoneessa tehnyt ne yo-kokeet. Hoitajat olisivat katsoneet lapsen perään joka tapauksessa.

Ja jos tuo kirjoittaja olisi lähtenyt sieltä sairaalasta muutamaksi tunniksi pois, niin ei se valohoidossa oleva lapsi olisi sitä edes tiennyt.

Mutta kun kaikki pitää tehdä vaikeimman kautta, sitä se teiniäitiys on!

Olisivatko nuo abortit sitten olleet niin paha asia? En usko. Etpä olisi sitten täällä sitä miettimässä...