Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tyylini on klassinen. Tapasin puutarhakutsuilla
11.04.2011 |
rakennusalanyrittäjän, lukeneen kunnon duunarin, ulkoisesti lähinnä hevarin.
Huomasin, että hän alkoi käyttäytymään provosoivasti, ikäänkuin häntä olisi alkanut ärsyttämään käytöstapani, siro liikehdintäni ja huoliteltu ulkomuotoni. Hän olisi varmaankin halunnut minun heti siirtyvän kauemmaksi hänen pöydästään.
Mutta mutta, minullapa on monenlaista elämänkokemusta;) Nain sivistyneen miehen, joten helposti minuakin pidetään läpikotaisin samanlaisena mieheni kanssa. Hämäävää, varsinkin kun kertoilin aluksi ystävälleni viimeisimmästä edustustilaisuudesta, jossa olin ollut mieheni avecina. Mutta sitten pääsin tilanteen tasalle, vaihdoin puhetyyliäni ja jutunaiheet olivat yhtä karskeja, ironisia ja humoristisia kuin hevarilla. Hevari hämmästyi silmät pyöreiksi ja suu auki, mutta pian hänen kasvoilleen nousikin jo hymynkare. Melkein kilpailtiin, että mitähän vielä. Olin vinkannut miestäni hakemaan joksikin aikaa seuraa muualta, kun minä jäin juttelemaan tämän hevarimiehen kanssa.
Ei mitään ilkeää tai kehenkään kohdistuvaa, vaan esim netistä olimme lukeneet samoista aihepiireistä. Minä lähdin täysillä mukaan ja lopulta kävikin niin, että hän keskusteli monentyyppisistä asioista kanssani. Kivaa oli ja yllätyksellistä lähinnä, koska olimme ihmisinä osittain aika samanlaisia erilaisesta ulkomuodoistamme ja sukupuolistamme riippumatta. Olen taustaltani myös poikamainen tyttö ja tulen miesten kanssa siksi hyvin juttuun.
Hän joutui muuttamaan ennakkokäsityksensä minusta, vaikka ei sitä ääneen sanonutkaan, mikä osoitti hänelläkin olenan tiettyä tilannetajua. Minun ennakkokäsitykseni hänestä taas ei muuttunut. Ilokseni tosin totesin, että hän lukee aika paljon. Tutustuttiin paremmin ja kun seuraavan kerran tuttavapiirimme vie meidät yhteiseen tilaisuuteen, niin pyörähdän taas jakkupuvussani paikalle:)
Kommentit (140)
minua hymyilyttää aina puutarhajuhlissa koska en käytä klassisia alusvaatteita klassisten vaatteideni alla. Lisäksi minulla oli juuri tuossa tilanteessa klassinen pepputappi teipattuna klassiseen anukseeni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puutarhajuhlatarinallaan sanoa.
Taidankin tästä mennä klassisesti pukeutuneena sirosti liikehtien lähikauppaan yllättämään paikalliset hevarimiehet säkenöivällä persoonallani sekä suvaitsevaisuudellani.
Enkä aio suvaita tavallisten 167 cm pitkien ja 66 kg painavien perheenäitien ennakkoluuloisuutta!
Erotatte varmaankin hänet minusta, jos jatkossa jätän kertomatta, että se en ole minä. Muuten nääs on vaarana, että tämä ketju jatkaa tulessa ekalla sivulla. Ja sekös minua harmittaisi!!!
ap
niin aina löytyy joku joka ei tykkää sun vaatteista, kävelytyylistä, jostain ilmeestä tai mistä milloinkin. Kaikkia ei vaan voi miellyttää ja jotkut vaan on sellaisia, että hakee toisesta aina jotain negatiivista.
Erotatte varmaankin hänet minusta, jos jatkossa jätän kertomatta, että se en ole minä. Muuten nääs on vaarana, että tämä ketju jatkaa tulessa ekalla sivulla. Ja sekös minua harmittaisi!!!
ap
olemme kaikki toki jo ymmärtäneet, että avasit tämän keskustelun nimenomaan sen takia, että haluat huomion kiinnittyvän sinuun, ei tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sosiaalinen ja suhtaudun kaikkiin uusiin tuttavuuksiin ennakkoluulottomasti ulkonäköön katsomatta. Siksi minusta on niin outoa, että itsestäni vedetään kaikenlaisia johtopäätöksiä ulkonäön perusteella. Tapanani ei myöskään ole jaotella ihmisiä mihinkään luokkiin koulutuksen, asuinpaikan, ihonvärin tms. perusteella. Mielestäni ihmisestä kertoo eniten se, miten hän kohtelee muita. 35
Täysin samaa mieltä.
Ennakkoluuloja ja stereotypioita ihmisillähän on vaikka muille jakaa. Aikoinaan uutisoitiin en nyt yhtään muista nimeä kirjasta, jonka kirjoittaja käsitteli siinä stereotypioita lihavia kohtaan. Hän oli itse ylipainoinen ja siitä kirja.
Samainen ihminen sitten sujuvasti jossain haastattelussa viittasi, viiden lapsen ylipainoisiin, tukka pesemättömänä kulkeviin äiteihin :-D, päiviteltyään ensin kuinka ihmiset ovat niiiiin ennakkoluuloisia jne. Jaa-a, kukas ei ole ennakkoluuloinen? ;-)
Minä eli oikea ap, olen klassisen kirjoittamistaidon ja retoriikan mestari. Vaatimattomuuteni kumpuaa siitä, että tiedostan oman erinomaisuuteni enkä näin ollen vahvalla itsetunnolla varustettuna halveksi edes teitä tavallisia rupu-ihmisiä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitää muistaa draaman kaari. Sulla on nyt lähtötilanne ja itseään täynnä oleva ärsyttävä päähenkilö, jolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä persoonana. Kun nyt tuollaiselle harlekiini-linjalle lähdit niin pistä noiden kahden välille eläimellistä himoa ja vaikka vahinkoraskaus. Aviomies olisi kyllä syytä esitelle mahdollisimman pikaisesti myös, ettei jää pelkäksi statistiksi.
Kiitti! En ole ap, mutta varastan tämän tarinan. Miten tämä päättyisi? Runkoa kiitos, lisään itse lihaa luitten päälle.
Päähenkilö ei tajua raskautta ennen kuin on liian myöhäistä keskeyttää se (on itseasiassa jo harkinnut rasvaimua, koska siro liikehdintä on muuttunut vaappumiseksi). Hän päättää, että lapsi on hänen miehensä. Koska hevari on tummatukkainen, nainen ja hänen miehensä vaaleita, värjää nainen lapsen tukkaa heti alusta alkaen salaa mieheltään. Aviomies ei epäile mitään, ennekuin päättää tuoreessa isyyden riemussaan luovuttaa spermaansa, antaakseen mahdollisuuden onneen myös niille, joilla se ei luonnollisesti onnistu. Käy ilmi, ettei hänellä ole lainkaan eläviä siittiöitä lapsena sairastetun sikotaudin ansiosta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liekki ja etusivulla... Älä itke ap. Kyllä ihan kaikki huomaa kumpi on oikea ap...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap ei ainakaan myönnä olevansa ap ja jos myöntäisikin, olisi hän vähintään alkuperäinen ap. Joskus ap on epäillyt olevansa ap, mutta koska asiaa ei voida varmasti todistaa on ap vapautettava epäilyksistä ap:den suhteen. Oikea ap on posliini.
ap (?)
jotka kuitenkin järjestettiin terassilla. Siellä me kissamaisesti keinahdeltiin ympäri terassia ja olohuonetta. Nau kuinka meillä olikin viehkeää. Se hevari oli mielenkiintoinen särö meidän viehkojen keskellä. Mä taidan nyt keinahdella jääkaapille kun mun siro vatsani vähän naukuu. Hymyillään taas mielenkiintoisen vinosti kun toisiamme seuraavilla puutarhakutsuilla tapaamme, alta kulmain merkitsevästi tietenkin. Mijaaauu. Kuitenkin rekkamiesmäisesti yllättäen. &-b
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä aina välillä epäilen itse olevani ap.
Vai olemmeko me molemmat?
Onko ap:ta oikeasti olemassa, vai onko se vain kieroutuneen mielikuvituksemme tuotetta?
Olen aina luullut, että ap ei olisi posliini. Ehkä siksi en voi olla ap. Tosin osaan kyllä liikkua sulavan linjakkaasti, jopa liihotella, etenkin silloin kun minulla on vahva tunne siitä, että olen ap.
Tämä epätietoisuus on raastavaa. Ehkä ap onkin joku muu?
ap ei ainakaan myönnä olevansa ap ja jos myöntäisikin, olisi hän vähintään alkuperäinen ap. Joskus ap on epäillyt olevansa ap, mutta koska asiaa ei voida varmasti todistaa on ap vapautettava epäilyksistä ap:den suhteen. Oikea ap on posliini.
ap (?)
Posliinissa ei ole mitään klassista. Oikealla ap:lla (eli minulla) on kunnon 70-lukulainen klassinen pusikko.
...odottakaan kun imen mehut ravun rinnasta elegantisti ryystäen ja nesteen ranteita pitkien valuen valkokultarannerenkaitteni läpi. Siellä varmasti on joku onneton hevari jonka hämmingin huomaan ja joviaalisti opetan hänet syömään rapuja, laulamaan tuhmia snapsilaulluja ja pitämään maljapuheita. Ette muuten arvaakaan miten viehkosti poistan ravun peräsuolen!
Saataisko me Ap:ltä viehkon klassisia pukeutumis- ja käyttäytymisvinkkejä pikkujoulukauteen?
Alue: Aihe vapaa
Joskus naurattaa, kun tarkemmin tutustuessani huomaan duunarin olevan oikein streotyyppinen alansa edusta. Voinkin vitsailla hänestä, että "se Jani ottaa varmasti taas sen lehtipihvin!".
Toisinaan yllätyn, kun huomaan yliopiston professorin olevan aspergertyyppinen persoona. Siksi hänellä on tietyt rutiinit ja vaikeuksia pärjätä sosiallisesti työympäristössään, vaikkakin hän on paras omalla alallaan.
Vähiten yllätyn, kun huomaan tavallisen, 167 cm pitkän ja 66 kg painavan perheenäidin olevan ehostetun, sanavalmiin, mukavana pidetyn ja yleensä toiset huomioon ottavan, mutta kuitenkin osoittavan ennakkoluuloja minua kohtaan.
Eniten yllätyn positiivisesti, kun heti alusta asti minuun suhtaudutaan luontevasti.
ap