Lapsettomuushoidot, en kestä teitä äidit nyt
Niin ärsyttää että kun on lapsettomuushoidot meneillään ja olen tauolla (en halua tällä hetkellä olla yhteydessä) samalla myös kaikista raskaanaolevista, imettävistä ja vastasyntyneiden äideistä oman hyvinvointini vuoksi, niin nämä samaiset ihmettelee että miksi?
Voin kertoa etten jaksa kuunnella yhtään vinkunaa siitä miten raskaana oleminen on niin helvetin raskasta, en halua kuulla sitä että miten lapsi valvottaa öisin, en halua kuulla miten teidän pikkupalleronne voi.
En jaksa kuunnella sitä "ymmärrystänne" siitä että mitä lapsettomuus on, en sitä että kyllä te nyt tietenkin uskaltaisitte ja osaisitte piikittää itseenne hormonipiikit, mitä minä siitä stressaan. En jaksa kuunnella sitä että kyllä se lapsikin tulee maksamaan, kun kerron miten paljon meidän hoitomme maksavat. Te olette lapsenne ***sineet ilmaiseksi! En jaksa kuunnella sitä miten minun ei nyt pitäisi tuntea ja pitäisi niin vitsin hitsin kovasti tsempata.
Pysykää kaukana äidit minusta, otan yhteyttä kun jaksan kuunnella taas juttujanne!
Kommentit (177)
Lapsettomilla on monesti erittäin epärealistiset kuvitelmat lapsiperhe-elämän ruusuisuudesta. Monesti se ajatus siitä ihanasta perhe-elosta auttaa jaksamaan ne rankimmat hoidot. Ja siinä tilanteessa tuntuu aivan käsittämättömältä että joku joka sen ihanuuden on osakseen saanut, voi valittaa. Ja sitten kun kohdalle osuu itselle se moniallerginen koliikkivauva joka huutaa kaksi vuotta putkeen ja ne ruusuiset kuvitelmat romahtaa, ihan normaali psyykkinen reaktio on masennus. Ja vaikka lapsi olisikin terve, on pikkulapsen hoito aina sen verran rankkaa että se yllättää kaikki, myös ne entiset lapsettomat. Ja siitä johtuu, että lapsettomuudesta kärsineiden masentumisriski on tutkitusti hieman suurempi kuin muiden.Omasta kokemuksesta voin sen verran sanoa, että odotin vauva-ajan olevan todella kamalaa ja järkyttävää, kun se tekeminen oli niin vaikeaa ja työlästä. Mutta toisin kävi. Vauva-aika oli meillä niin helppo, että en tahdo vieläkään uskoa sitä. No, nyt on uhmaikäinen talossa, eikä vieläkään ruusunpunaa ole näkyvissä.
Ja edelleen, suunnittelematon raskaus on synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijä. Hoidoilla aikaansaadut raskaudet ovat mitä suurimmassa määrin suunniteltuja. Eli täyttä paskaa tuo sinun "tutkimuksesi".
En minä sille mitään voi, että tällaisia tutkimustuloksia on saatu. En niitä linkkejä nyt tähän hätään sinulle löydä, mutta se ei tarkoita, että niitä tutkimuksia ei olisi. Ja vaikka SINÄ et olisi masentunut, ei se tarkoita että kukaan lapsen saanut entinen lapseton (tai aika moni) masentuu. Se on fakta, josta sinun ei tarvitse hermostua. Hienoahan se on, että sinulle ei niin käynyt.
Piti sanoa että "ei se tarkoita että kukaan lapsen saanut entinen lapseton (tai aika moni) ei masentuisi".
Ainakin näyttää olevan täyttä totta nuo lapsettomien kuvitelmat siitä, että he ovat niiiiin hienoja äitejä, kaiken muun äitiyden yläpuolella, kun ovat NIIIIIIN kovin joutuneet kärsimään...Tekeekö se ihmisen jotenkin huonoksi mielestäsi, jos hän sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen? Miksi lapsettomuudesta kärsineet ovat mielestäsi sen asian yläpuolella?
Kokemukset kasvattavat ihmistä ja tuovat elämänkokemusta. Yksi kokemus se lapsettomuuskin oli, vaikka mieluummin olisin jättänyt sen kokematta. En tiedä muista lapsettomista, mutta omassa tuttavapiirissä lapsettomuushoidoilla lapsensa saaneet eivät nyt ihan pikku asioista jaksa marista. Kyllä se antaa tietynlaista perspektiiviä vauva-arkeen, lapsen kanssa elämiseen, äitiyteen ja vanhemmuuteen.
Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ei ole mitään hävettävää, mutta en oikein tajua av-mammojen hinkua väittää, että lapsettomuushoidoissa käyneillä äideillä olisi suurempi riski sairastua masennukseen, kun tutkimusten mukaan näin ei ole, vaan päinvastoin suunnittelematon raskaus altistaa masennukselle.
Lapsettomilla on monesti erittäin epärealistiset kuvitelmat lapsiperhe-elämän ruusuisuudesta. Monesti se ajatus siitä ihanasta perhe-elosta auttaa jaksamaan ne rankimmat hoidot. Ja siinä tilanteessa tuntuu aivan käsittämättömältä että joku joka sen ihanuuden on osakseen saanut, voi valittaa. Ja sitten kun kohdalle osuu itselle se moniallerginen koliikkivauva joka huutaa kaksi vuotta putkeen ja ne ruusuiset kuvitelmat romahtaa, ihan normaali psyykkinen reaktio on masennus. Ja vaikka lapsi olisikin terve, on pikkulapsen hoito aina sen verran rankkaa että se yllättää kaikki, myös ne entiset lapsettomat. Ja siitä johtuu, että lapsettomuudesta kärsineiden masentumisriski on tutkitusti hieman suurempi kuin muiden.Omasta kokemuksesta voin sen verran sanoa, että odotin vauva-ajan olevan todella kamalaa ja järkyttävää, kun se tekeminen oli niin vaikeaa ja työlästä. Mutta toisin kävi. Vauva-aika oli meillä niin helppo, että en tahdo vieläkään uskoa sitä. No, nyt on uhmaikäinen talossa, eikä vieläkään ruusunpunaa ole näkyvissä.
Ja edelleen, suunnittelematon raskaus on synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijä. Hoidoilla aikaansaadut raskaudet ovat mitä suurimmassa määrin suunniteltuja. Eli täyttä paskaa tuo sinun "tutkimuksesi".
Ainakin näyttää olevan täyttä totta nuo lapsettomien kuvitelmat siitä, että he ovat niiiiin hienoja äitejä, kaiken muun äitiyden yläpuolella, kun ovat NIIIIIIN kovin joutuneet kärsimään...
Tekeekö se ihmisen jotenkin huonoksi mielestäsi, jos hän sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen? Miksi lapsettomuudesta kärsineet ovat mielestäsi sen asian yläpuolella?
settiä. Jospa nyt ei kuitenkaan kukaan kuvittele olevansa kenenkään yläpuolella. Menee vähän sivuraiteille nämä väittämät.
En minä sille mitään voi, että tällaisia tutkimustuloksia on saatu. En niitä linkkejä nyt tähän hätään sinulle löydä, mutta se ei tarkoita, että niitä tutkimuksia ei olisi. Ja vaikka SINÄ et olisi masentunut, ei se tarkoita että kukaan lapsen saanut entinen lapseton (tai aika moni) masentuu. Se on fakta, josta sinun ei tarvitse hermostua. Hienoahan se on, että sinulle ei niin käynyt.
Mitä voimme asiasta päätellä? Luulisi Duodecimin kelpaavan lähteeksi. En ole koskaan väittänyt, ettei kukaan lapsettomuushoidoissa käyneistä koskaan sairastuisi masennukseen, mutta se nyt ei vain satu olemaan riskitekijä.
En minä sille mitään voi, että tällaisia tutkimustuloksia on saatu. En niitä linkkejä nyt tähän hätään sinulle löydä, mutta se ei tarkoita, että niitä tutkimuksia ei olisi. Ja vaikka SINÄ et olisi masentunut, ei se tarkoita että kukaan lapsen saanut entinen lapseton (tai aika moni) masentuu. Se on fakta, josta sinun ei tarvitse hermostua. Hienoahan se on, että sinulle ei niin käynyt.Mitä voimme asiasta päätellä? Luulisi Duodecimin kelpaavan lähteeksi. En ole koskaan väittänyt, ettei kukaan lapsettomuushoidoissa käyneistä koskaan sairastuisi masennukseen, mutta se nyt ei vain satu olemaan riskitekijä.
eikä tarkoteta itseä (vaikka ollaan av:lla ja ollaan mammoja tai wannabe mammoja) on vähän niinkuin, että ... jos vaikka sitten yrittäisitte kuitenkin ajatella, että ne toiset ei ole mikään yksi yhtenäinen ryhmä.
Jotenkin uskon ennemmin Duodecimia kuin "vantaalinkkejä".
Ainakin näyttää olevan täyttä totta nuo lapsettomien kuvitelmat siitä, että he ovat niiiiin hienoja äitejä, kaiken muun äitiyden yläpuolella, kun ovat NIIIIIIN kovin joutuneet kärsimään...Tekeekö se ihmisen jotenkin huonoksi mielestäsi, jos hän sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen? Miksi lapsettomuudesta kärsineet ovat mielestäsi sen asian yläpuolella?
Kokemukset kasvattavat ihmistä ja tuovat elämänkokemusta. Yksi kokemus se lapsettomuuskin oli, vaikka mieluummin olisin jättänyt sen kokematta. En tiedä muista lapsettomista, mutta omassa tuttavapiirissä lapsettomuushoidoilla lapsensa saaneet eivät nyt ihan pikku asioista jaksa marista. Kyllä se antaa tietynlaista perspektiiviä vauva-arkeen, lapsen kanssa elämiseen, äitiyteen ja vanhemmuuteen.
Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ei ole mitään hävettävää, mutta en oikein tajua av-mammojen hinkua väittää, että lapsettomuushoidoissa käyneillä äideillä olisi suurempi riski sairastua masennukseen, kun tutkimusten mukaan näin ei ole, vaan päinvastoin suunnittelematon raskaus altistaa masennukselle.
Eli toisin sanoen luulet olevasi parempi äiti kuin helpolla lapsensa saaneet.
Lapsettomuus ja suunnittelematon raskaus eivät ole yhden asian kääntöpuolet. Vaikka suunnittelematon raskaus altistaisi masennukselle, ei lapsettomuus riskiä automaattisesti alenna.
Niin ärsyttää että kun on lapsettomuushoidot meneillään ja olen tauolla (en halua tällä hetkellä olla yhteydessä) samalla myös kaikista raskaanaolevista, imettävistä ja vastasyntyneiden äideistä oman hyvinvointini vuoksi, niin nämä samaiset ihmettelee että miksi?
Voin kertoa etten jaksa kuunnella yhtään vinkunaa siitä miten raskaana oleminen on niin helvetin raskasta, en halua kuulla sitä että miten lapsi valvottaa öisin, en halua kuulla miten teidän pikkupalleronne voi.
En jaksa kuunnella sitä "ymmärrystänne" siitä että mitä lapsettomuus on, en sitä että kyllä te nyt tietenkin uskaltaisitte ja osaisitte piikittää itseenne hormonipiikit, mitä minä siitä stressaan. En jaksa kuunnella sitä että kyllä se lapsikin tulee maksamaan, kun kerron miten paljon meidän hoitomme maksavat. Te olette lapsenne ***sineet ilmaiseksi! En jaksa kuunnella sitä miten minun ei nyt pitäisi tuntea ja pitäisi niin vitsin hitsin kovasti tsempata.
Pysykää kaukana äidit minusta, otan yhteyttä kun jaksan kuunnella taas juttujanne!
että olet ainakin siinä onnekas, että sinulla on varaa noihin hoitoihin. Yritin siis nyt keksiä edes jotain positiivista ajateltavaa. Luulen, että ne hoidot on aika kalliita, vai maksaako ne valtio? Oliko siinä joku ikäraja, jonka jälkeen kaikki pitää kustantaa itse?
Tietysti se lapsettomuus tuo hieman toisenlaista perspektiiviä siihen raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen. Ei viitsi ihan pikkuasioista olla koko aikaa vinkumassa. Minulla oli vaikea synnytys, ja jaksoin kyllä siitä valittaa jokaiselle, joka vain jaksoi kuunnella. Ja kävimme siis lapsettomuushoidot läpi. Muuta valittavaa en oikeastaan löytänyt. Asennekysymys hyvin pitkälti.
Yksi tuttu valitti 10 v lapsettomuudestaan. Sitten alkoi valitus raskaudesta. Ja sen jälkeen on muutama vuosi ollut valitusta siitä, miten äitys on juuri hänellä poikkeuksellisen raskasta. Muilla on paljon helpompaa. Hän on kotiäiti, hänellä on rikas mies ja lastenhoitaja.
Voi ihmisparkaa.
Eli toisin sanoen luulet olevasi parempi äiti kuin helpolla lapsensa saaneet.Lapsettomuus ja suunnittelematon raskaus eivät ole yhden asian kääntöpuolet. Vaikka suunnittelematon raskaus altistaisi masennukselle, ei lapsettomuus riskiä automaattisesti alenna.
Eikä kukaan ole väittänyt, että lapsettomuus alentaisi riskiä.
Älä viitsi väännellä sanojani.
Yksi tuttu valitti 10 v lapsettomuudestaan. Sitten alkoi valitus raskaudesta. Ja sen jälkeen on muutama vuosi ollut valitusta siitä, miten äitys on juuri hänellä poikkeuksellisen raskasta. Muilla on paljon helpompaa. Hän on kotiäiti, hänellä on rikas mies ja lastenhoitaja.Voi ihmisparkaa.
ja teidän itsekkyyttänne. Painukaa helvettiin ja pysykää siellä.
Jotenkin uskon ennemmin Duodecimia kuin "vantaalinkkejä".
Niin. Edellisellä sivulla on linkki Vantaan kaupungin sivuston artikkeliin aiheesta. Ja sait näköjään jo toisenkin linkin luettavaksesi.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11570712
Suunnittelematon raskaus on riskitekijä, ei mainintaa lapsettomuushoidoista.
Hieman painavampia lähteitä kuin vantaalinkit...
turhan ruusuiset kuvat vauva-ajasta ja tämä hormonihuuruineen altistaa masennukselle synnytyksen jälkeen.
Kyllä mä ymmärrän ihan täysin sun pointin. Ei varmaan voi ihan täysin jakaa lapsellisten ystävien kanssa kuulumisia. Väkisin siinä mittailee asioita omasta näkökulmastaan ja kokee inhoa sellaisia kohtaan, jotka valittavat siitä, minkä eteen tekisit mitä vaan. Pääasiahan se olisi, että sulla olisi edes joku ystävä, joka kuitenkin jaksaa kuunnella tarvittaessa.
Itselläni on ystävä, joka on pitkään yrittänyt lasta. Itse yritin olla kuitenkin suht aito tapaamisissamme. Lähinnä me juttelimme muista asioista, kuin lapsista.
Muuten tuo tauko voi tehdä ihan hyvää. Nauti vaihteeksi siitä yhdessä olosta ilman paineita. Ei kannatakaan tuhlata aikaa lapsiperheiden asioiden kuunteluun. Toivottavasti saat edes ajoittain pois tuon pahan olon. En usko, että lapsettomuudesta kärsivää voi täysin ymmärtää, kuten ei muitakaan asioita, joita ei omalle kohdalle satu. Valitettavasti ihmiset on kuitenkin kovia neuvomaan ja ohjailemaan toisia niistä lähtökohdista, missä itse on. Siispä hakeutuisin sinuna sellaiseen seuraan, missä on muita lapsettomia tai sitten pyri keskustelemaan muista asioita.