Sairaanhoitaja opintojen aikana vauva?

Samassa tilanteessa ollaan. Sh-opiskelija olen myöskin ja valmistuminenkin häämöttäis tuolloin 2012 jouluna.



Vauvakuume on mulla ollu jo kohta vuoden verran, aluksi ajattelin et pakkohan se on kestää valmistumiseen asti... mutta nyt kuume on käynyt sietämättömäksi. Asioita on mieheni kanssa pohdittu ja puntaroitu monelta kantilta. Molemmat pidämme perheen perustamista tärkeänä asiana ja haluaisimme lapset suht nuorina. Opiskelu vs. vauva on mahdoton verrata, kyse on kuitenkin tunteiden vertaamista järkiasioihin. Tietysti olisi järkevämpää käydä koulut ensin ja hommata ipanat sitten, mutta entä kun tunteet sanoo muuta?! Itse olen tunneihminen ja periksi on jo annettu :)



Mieheni kanssa ollaan sovittu että vauvan yritys alkaa loppuvuodesta/ ensi vuoden alussa. Eli mulla jäis opintoja n. puoli vuotta vauvan syntymän jälkeen. Tai sitten hyvässä lykyssä pystyisin valmistumaan normaaliaikataulussa. Jää nähtäväksi :) Olisin kuitenkin valmis pitämään vuoden mittaisen tauon koulusta ja jatkamaan opintoja sen jälkeen. Tai tilanteen mukaisesti suorittaa kurssin sieltä täältä aiemminkin.



Ollaan molemmat opiskelijoita, joten taloudellisestikin meillä tulisi olemaan varmasti hankalaa, mutta onneksi ollaan totuttu elämään vähällä.



Mutta tee juuri niinkuin tuntuu hyvältä. Mielestäni vauvan hankinnan lykkääminen on turhaa. Opiskella ehtii millon vaan! Mieti mitkä asiat on tärkeintä elämässäsi ja elä elämääsi täysillä!

Opiskelen myös hoitoalaa toista vuotta, tosin terveydenhoitajaksi, mutta kuitenkin ja odottelen esikoistani saapuvaksi nyt kesän alussa.



Enpä vielä tiedä mitä vauva-arki tuo tullessaan ja kuinka nopeasti koulun penkille pääsee / raaskii palata, mutta ainakin nyt odotusaikana kaikki on mennyt koulun osalta hyvin. Vasta nyt kun olen jo kahdeksannella kuulla on alkanut selkä väsyyn ja koulunkäynti tuntuun raskaalta.. Ja meillä kun alkoi nyt harjoittelu niin aloitin mammaloman. Sen kun kerkee hyvin tehdä joskus vaikka kesätyönä...Saan siis juuri hyvin sitä vaille kaksi vuotta valmiiksi :) Suunnitelmissani on palata kouluun ainakin osittain jouluna tai sitten viimeistää vuoden päästä.



Myös mieheni opiskelee yliopistossa, mutta ainakaan vielä ei ole paniikkia rahahuolista. Mieheni käy lisäksi töissä ja itsekkin olen tähän asti ollut viikonloput ja muut vapaat ja ajattelin jatkossakin sillon tällön tehdä vuoroja... aika tosin näyttää onnistuuko. Ja onhan sitten tietenkin kaikki tuet.





Omilla (tähänastisilla) kokemuksillani voin ehdottomasti suositella vauvan hankkimista opiskeluaikana. Tämä odotus on tuntunut paremminkin käytännönharjoittelulta ja tunnen oppineeni ihan hirveästi tulevaan ammattiini, kun toiveenani onkin työskennellä juuri äitiys/lastenneuvolassa. Olen sattunut saamaan vielä aivan ihanan terkkarinkin joka neuvoo ja opettaa joka kerta kun sielä käyn ja kaivaa kätköistä kaikenmaailman esitteitä ja opuksia oppimistani varten :) Olen melkeinpä sitä mieltä että eihän kyseisessä ammatissa voisi ollakkaan ellei ole kokenut näitä kaikki odotuksen tuntemuksia itse.. Miten voisi neuvoa muita jos ei oikeasti tiedä mistä puhuu, kaikkea kun ei voi kirjoista opetella.



Toisaalta ikinä ei voi tietää kuinka raskausaika sujuu, tiedän ihmisiä joilla koulunkäynti on mennyt ihan plörinäksi jo odotusaikana... Jatkuvaa sairaslomaa pahoinvoinnista, kivuista, supistuksista ym. Siihenkin on sitten tuhlautunut kallisarvoista opiskeluaikaa, kun suorituksia ei kerry ja kaikki vähenee sitten ajasta pikkuisen kanssa.



Ja kannattaa ehdottomasti yrittää pikkuista sillain että menisi opiskelujen kanssa hyvin, ettei jäisi pahasti kesken lukukausi tai muuta. Mutta sitäkään kun ei koskaan tiedä kuinka se onnistuu, meillä ihan sattumalta meni juuri hyvin... puolisen vuotta kun pikkusta ensin yritettiin !!

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että mielummin hankkii lapsen opiskeluaikana kun heti valmistumisen jälkeen, jos vauvahaave kuitenkin on lähitulevaisuudessa ajankohtainen :)



Itse koen että on helpompi mammaloman jälkeen palata hetkeksi kouluun kertaamaan asioita ym. kun suoraan töihin oikeana hoitajana jos taustalla ei vielä ole vankkaa työkokemusta... Kyseessä kun kuitenkin on hirmu vastuullinen ammatti.

Kuulostaa niin ihanalta ja helpolta :) Mulla vaan kuumeilu pahenee päivä päivältä enkä tiedä miten jaksan odottaa vuoden loppuun asti.. jatkuvasti mieli maassa tän takia. Ahdistaa ja ahdistaa vaan. Miehelle on hankala puhua, kun tavallaan sovittiin jo että yritys alkaa aikasintaan joulukuussa. Se ei millään ymmärrä tätä mun tunteilua.. ja tietysti se entisestään ahdistaa kun tietää että puheeksi ottaminen ahdistaa miestä niin paljon.



Koulukin alkanut jotenkin tulee korvista ulos. Välivuosi ois vaan enemmän ku tervetullut. Haluan oikeesti elää tätä elämää täysillä, opiskelu tuntuu vaan niin pintaleijailulta.. eikä se olekaan muuta kun ammatin hankkimista. Toivottavasti saatais miehen kanssa uusi ratkaisu aikaseksi.. En vaan jaksa enää odottaa!!

Koen itse myös lapsi olisi tervetullut koska vaan, enkä halua odottaa valmistumiseen asti. Sitten lykätään sen vuoksi ettei ole vakityötä eikä voi hankkia ja hups vaan kohta ollaankin jo 30v. Itse haluan esikoisen ennen kuin täytän 25. Minulla taloudellinen puoli on kunnossa, kuume on sen verran paha että kaikki olen yrittänyt laskea ja olen varma että pärjäisimme. Ainoa ongelma on ettei avopuoliso oli vielä valmis vauvaan. Pystymme kuitenkin puhumaan asiasta. En haluaisi painostaa häntä mutta vauvakuume käy sietämättömäksi kannaltani. Vaikea tilanne.

Miehet jarruttelee varmaan siks että ne luulee, että kun vauva päätetään hankkia se tulee paketissa huomenna... mutta eihän se niin mene ;) Ensinnäkin onhan siinä se 9kk aikaa valmistautua ja harvoin heti onnistuukaan kun päätetään hommata... Ja jos syö pillereitä tai käyttää muuta ehkäsyä niin onhan siinäkin se kierron palautumisaika pari kuukautta. Tosin voihan se onnistua ihan hetikin ja onhan ihmisiä jotka on raskautunu pillereitä syödessäänkin ;)



Suosittelen, että alottakaan lasten tekeminen "hiljalleen"... varsinkaan miehelle ei kannata alkaa puhuun ovulaatioista, kierroista ym. Pelästyy kyllä aika varmaan. Meillä oikeestaan mies oli alkuun innokkaampi lasten hommaaja... mutta kun ei heti onnistunutkaan ja aloin ite siitä ressaan niin romantiikka oli kyllä kaukana kierron "niinä päivinä" :/ Heti kun lopetin laskemiset ym. niin onnistu ja nyt ollaan onnellisia molemmat :)



Nyt vaan niille miehille varovasti ehdottaan josko pikkuhiljaa alkaisitte yrittään... kyllä ne siitä pehmiää ajatukseen ;)

Lupasi että vuoden päästä meillä on vauva (siis jos tärppää)!!

Oi että, onneks olkoon! Meillä asiassa on tavallaan edetty, mutta yritys alkaa loppuvuodesta vasta, marraskuussa.. Mies ei sitten yhtään suostunut taipumaan ;P



Toisaalta olen ihan tyytyväinen tähän ratkaisuun, vaikka vauva ois saanu tulla mun puolesta aiemminkin. Mut tietysti täytyy molempien toiveet ottaa huomioon ja ratkaisu on kompromissi. Ja eihän siihen marraskuuhun enää oo kun puoli vuotta.. onneks on koko kesä töitä ja syksy menee harjoitteluissa, ehkä tätä asiaa ei ehdi niin paljon miettiä niin aika menee nopeesti.



Ainoa huono puoli täs nyt sitten on, että mä oon luultavasti raskaana omien häiden aikaan ens vuonna :S Ei sekään haittaa varsinaisesti, mekon valinta voi vaan olla hieman haastavaa :D ja tietysti mietityttää miten jaksan järjestelyitä hoitaa ja ylipäänsä olla omissa juhlissa.. ja mitenköhän käy häämatkan :I Mutta pääasia et saa sitten sen oman nyytin, vaikka jäiskin matkat väliin!! :)

Nopeasti aika sinne syksyyn menee! Meilläkin oli aluksi suunnitelmana että syksyllä viimeistään aloitus, mutta päätimme että jätetään pillerit pois nyt ja tulokas saa sitten tulla kun on tullakseen. Sen enempää en ala laskemaan ovulaatiota ym. Kokeillaan nyt ensin näin ja sitten muita konsteja käyttöön jos ei syksyyn mennessä ole tärpännyt!

Vadelmainen, joko teidän pienokainen on tullut maailmaan?

Ja vauvakuumeinen opiskelija, kerrohan sieltäkin suunnalta miten edistytte ja kun edistytte :)



Olis kiva kuulla miten pärjäilette?

Miten meinaatte koulun hoitaa loppuun? Miten pärjäätte taloudellisesti?



Mun mies on alkanut leikkii pienten kanssa, kun ollaan jossain kyläilemässä ja selvästi nauttii siitä. Selkeesti haluaa "harjoitella" ja ottaa vastuuta :) Toisaalta ihan kiva et mies saa nyt rauhassa totutella ajatukseen omasta pikkusesta. Eiköhän sit oman kanssa pärjätä hyvin!

Mäkin valmistun jouluksi 2012 sairaanhoitajaksi, eli toinen vuosi on loppusuoralla!



Tammikuussa sain vauvan, ja 3 viikkoa synnytyksen jälkeen palasin kouluun! Olisin tietenki halunnut olla kotona, mutta koulun järkkäilyjen ja mokien takia valmistumiseni olis lykkääntyny melkeen kahdella vuodella..(pitkä juttu)



No, onneksi tuli perustyytyväinen poika, joka on ollut reippaasti mukana monella luennolla, tai sitten mummolassa hoidossa. Hyvin on mennyt, vaikka tunnenki olevani elävä ihminen ja väsyä pukkaa.



Lapsen saaminen kesken koulun ei sinänsä ole mun mielestä mikään ongelma, suosittelen kumminki että pitäis kunnon äiteyslomaa! ;) Voi ottaa voimille yhdistää vauvaelämää ja tentteihin lukeminen..! :)

Sinulla kun on pieni lapsi niin kerroppa lisää kokemuksia! Miten onnistuu taloudellinen puoli? Onko puolisosi myös opiskelija? Kuinka paljon rahaa meni hankintoihin vauvaa varten? Itse aloin nyt säästämään ja kesätyörahoista sitten suurin osa sivuun. Entä mitä luulet kaksiossa vauvan kanssa pärjääminen? Meillä reilu 60 neliöinen kaksio. Neliöt riittäisivät kolmioonkin mutta onpahan ainakin avaraa. Miten oma sukusi reagoi kun sait lapsen opiskeluaikana?

Taloudellisesti pärjätään ihan ok. Luksuselämää ei voi elää, mutta vuokra, laina, laskut saa maksettua ja ruokaa pöydällä ja pullossa ja ehjillä vaatteilla liikutaan! ;) Iskä on duunaripalkalla rakennusalalla, ja mä saan vanhempainrahan lisäksi opintotukea kun opiskelen täysaikaisesti..Plus lapsilisä tietenkin...



En osaa ollenkaan sanoa kuinka paljon rahaa meni hankintoihin, ostin periaattees mitä halusin, maksoi mitä maksoi, olinhan silloin vielä pätkähommissa. Riippuuhan se tietenkin ostaako uutta vai käytettyä..! :)



Meilläkin 64 neliön kaksio, ja ihan hyvin menee! Vauva nukkuu nyt omassa sängyssä makkarissa. Hyvin se menee niin kauan kunnes tulee se päivä että tuntuu että vois vaavi jo pärjätä omassa huoneessa!



Suku reagoi ensin vähän sillä tyylillä että "no oisittehan te kerinny myöhemminki ku ootte nuoria (21/22) ja sulla vielä koulu kesken" mutta nopeasti se sitten unohtui ja kaikki oli iloisia ja innokkaita..Hoitopaikkoja kyllä löytyy silloin kun vauva ei voi tulla kouluun mukaan! Opiskelin ensin 2 vuotta toista alaa, ja ensin kyllä joku oli sitä mieltä että olisin voinut suorittaa loppuun koulun ensin...Ja tarkoituksenahan oli aluksi olla mammalomalla, mutta eipäs sitten onnistunutkaan... :)



Vuoden saldo tulee olemaan 7 kotitenttiä ja 8 tenttiä, 3 viikon palautuksen jälkeen, joten voin sanoa että onneksi olen "nuori", en olis varmaan vanhempana jaksanut yhdistää koulua ja vauvaa tällä tavalla! Mikään muu ei nyt kuitenkaan kaduta, paitsi se että tuntuu että yhteinen laatuaika vauvan kanssa (ja miehen ;)) on kärsinyt!

Tuo kyllä rohkaisi. Me olemme molemmat opiskelijoita ja kohtuu pienellä on totuttu tulemaan toimeen, itsellä jää tuesta käteen kuun lopulla n. 50e. Taloudellinen puoli on tässä ainoa joka mietityttää, kun ei oikein tiedä miten paljon rahaa pikkuihmiseen menee, tosin jos odottaa valmistumiseen niin sitten onkin asuntolainat ja autolainat jne. painamassa päälle. Ja tällä alalla sen tietää että pätkätöitähän sitten saa tehdä kun valmistuu. Olemme suurinpiirten saman ikäisiä, joten suvun reaktio hieman kauhistuttaa, etenkin miehen puolella. Tiedätkö pitääkö paikkansa että opintolainan voi saada vaikka on opiskelijana äitiyslomalla? Jostain taisin lukea näin.

Juu, neuvottiin Kelasta että voisimme yrittää saada yleistä asumistukea, kun opintotuen asumislisää ei vauvan syntymän jälkeen enää saa, mutta miekkosella on kuulemma liian hyvät tulot. Opiskelijaparinahan sitä kyllä pitäisi saada!



Rahanmeno riippuu vähän kans siitä että meinaako rintaruokkia tai antaa pullosta. Meillä annetaan vaan korviketta, niin sehän lisää kuluja vähän. Tuntuu että ihan aluksi meni eniten rahaa, ku kaikkea tuli mieleen mitä vois tarvita...Tosin jos ne hankkii vähän kerralla sitä mukaan mitä on varaa ostaa niin ei tuu mitään konkursseja...Nyt tuntuu kumminkin "taloudellinen rytmi" löytyneen uudestaan ku tietää vähän ennakoida ja arvioida mitä tulee hankkia lähiaikoina..!



Opintolainasta en ole niin varma, se peruttiin samassa hässäkässä kun Kela luuli että keskeytän opinnot kokonaan.. Mutta eihän opintolaina ole opintopisteiden kanssa tekemisissä niinkuin opintotuki? Äh, en muista nyt muutakun että velkaa on siinäkin! ;)



Siitä suvun reaktiosta vielä, kyllä ne aivan varmasti viimeistään pienen sulattelemisen jälkeen iloitsevat ja innostuu vauvasta! Ja jos ei, niin se ei ole teidän päänsärky, vaikka se tietenkin harmittaa. Varmasti ovat tukemassa ja hengessä mukana! :)

Me tuskin saisimme asumistukea, kun asumme tuttavilla vuokralla ja maksamme tasan yhtiövastikkeen verran vuokraa. Mutta tuotakin kannattaa tietysti yrittää. Ruokkimisestahan ei todella tiedä ennenkun vauva sitten tulee. Mutta ideana olisi täysimetys sen 6kk ja tätähän on hyvä toivoa :D. opintolainaa saa muistaakseni kaikilta kuukausilta jolloin on oikeutettu opintotukeen 300 euroa.



Itse ajattelin että jos saisi kiristettyä 3000e säästöön, niin sitten voisi ostaa kaiken sen mitä haluaa vauvalle ostaa ja tuolla maksaisi sitten ensimmäisen vuoden vakuutuksenkin ja jäisi vähän pahan päivän varallekkin säästöön. Kuulostaako summa sinusta aivan hassulta?



Suvun reaktiossa pelkään lähinnä miehen perheen ja erityisesti hänen isänsä reaktiota. Tämä kun tuntuu laukovan kaiken päähänsä tulevan suoraa ja olettaa että hänen mielipiteensä on kaikkein tärkein.



Miehen pitäisi valmistua viimeistään ensi keväänä joten jos hän työllistyy hyvin, ei kahden opiskelijan perhearkea ehdi millään lykyllä kauaa kestämään. Kunhan nyt vaan ensiksi tärppäisi tuo raskaus. En malta millään odottaa!

Itse olin ammattikoulun toisella asteella kun tulin raskaaksi. Keskeytin vuodeksi koulun kun sain vauvani ja nyt valmistun loppukuusta. Hieman hankalampaa on lapsen kanssa mitä olisi ilman lasta, aika luonnollista, mutta kaikesta selviää, varsinkin jos ei tarviste paljoa unta ;D

...Saada Kelalta rahaa siis!



Mä sanoisin että 3000e on oikein hyvä summa! En vois millään kuvitella että kaikki "pakolliset" hankinnat noin kalliiksi menis! Näin äkkiä kun lasken niin ei meillä menny hankintoihin niin paljon, mutta sehän taas riippuu siitä että haluaako kaikki uutena vai kelpaako käytetyt...Ja ainahan on hyvä olla vähän jemmarahaa jos jotain yllättävää tulee.. :)



Tottakai suvun mielipiteet jänskättää, ja myöskin vaikuttaa... Meille kans kommentoitiin siihen malliin että kaikki oletti että odotetaan kunnes mulla on koulu valmis, mutta sitten ku oli fakta edessä niin muuttuivat mielipiteet ja kaikki rupesivat kannustamaan että hyvin se menee, ja niinhän on mennytkin!:) Ja täälläkin uskoo vaari tietävänsä kaiken kaikesta ja olevansa aina oikeassa..Haluaisin uskoa että teilläkin menisi samalla tavalla, vaikka en teidän porukoista tiedäkään mitään! Vaikka jänskättää niiden kommentit, niin sukuahan ne on ja mun mielestä niiden kuuluisi olla iloisia teidän puolesta! :)



Meiltä kysyttiin kans suoraan että olikohan se vahinko..Tuntui tosi tyhmältä kun "joutui" selittämään että ei, se oli ihan odotettua! :D Tsemppiä teille vaan! :)

Niin minäkin tuon 3000e laskin että sillä pitäisi saada kaikki uutena ja jäädä vielä säästöönkin, vaikken kyllä kaikkea aijo uutena todellakaan ostaa. No säästöjen kanssa vielä pitkä matka, nyt on jemmassa 570 euroa. Onneksi kesällä tulot on ihan erimallia kun nyt. Tässä kuussa siis alkaa yritys nro. 1 joten aikaakin on säästää ihan huolella. Ja vaikka taloudellisesti olisi tiukkaa niin eipä sitä kauaa kestä, minullahan jää koulua enintään vuosi jäljelle.

Kiitos vielä äärettömän ihanista vastauksista!! Mukavaa kun kuulee joltain tosi elämän kokemuksia!

Kylläpäs täällä on kirjoteltu ahkerasti :)



Me täälä vielä yhtenä kappaleena, toivottavasti pian päästään jakautuun.



Toi 3000euroa vauvan hankintoihin kuulostaa kyllä hirvittävältä summalta. Tosin pikkuhiljaa kun joka kuukausi on vähän jotakin ostanut niin voi olla että tollanen summa siitä on kertynyt. Itse oon ostanut kaiken uutena ja saa nähdä kuinka paljon niistäkin on turhaa... imetystyynyt sun muut kun oli tietty pakko saada ;) Mutta tarpeeksi ajoissa kun alottaa ja vertailee hintoja netissä ym. niin kyllä musta kohtuu edullisesti selviää vaikka uutena ostaiskin. Ite oon seurannu myös tarjouksia kun mikäkin pulsu :D



Tosiaalta kyllä harmittaa kun kaikki pikkuset vaatteetkin on uutena ostettu, kun niitä varmaan sen pari kertaa ehtii käyttään ennen kun jää jo pieneks :/



Meillä suku ja ystävät ja muut on ottanut vauva uutisen tosi hyvin! Kaikki on ollut innoissaan ja oikeestaan ihan ihmettelen kun kukaan ei oo edes koulun takia mitään kyselly "oliko vahinko" ym :D Opettajatkin ollut tosi kannustavia ja järjestelly mun asioita, että pääsin mammalomalle. Rohkeesti vaan yrittään, ei muitten mielipiteistä tarvi välittää...



Mulla tosiaan on vähän pitempi koulumatka... 100km :D niin sen takia nyt joudun pitään varmaankin koko vuoden välivuotta, ellen nyt saa siirtoa tähän lähemmäs kouluun!! Mutta tosiaan jos koulu on lähellä niin voisin hyvin kuvitella meneväni vaavin kanssa sillon tällön luennolle ym ja verkkokursseissakin löytyy tosi hyvinä kursseja. Nyt esim suoritin "raskausajan ravitsemus ja liikunta" kurssin. pääsi tosi helpolla kun tietty otti muutenkin noista asioista selvää ja 3op rapsati vapaastivalittaviin ;) Oikein kiva!!





Taloudellisesti en osaa velä yhtään kuvitella mitä se on kun vauva tulee. Ja tosiaan siihen vaikuttaa hirveesti just imettääkö ja käyttääkö esim kestovaippoja ym. ja ne tietää vasta kun se vauva tulee että onnistuuko.. Mut nyt ainakin vielä kaikki on hyvin ja saahan sieltä kelaltakin ihan hyvin rahaa! Mulla ainakin huomattavasti enemmän kun pelkkä opintotuki olis, kun oon käyny töissä koko opiskeluajan ja se myös huomioitiin siinä.