G: Sano HEP jos aiot äänestää Persuja!

se ongelma että persuilla tähtäin on omassa lyhyen tähtämen navassa ja vihreillä tulevaisuudessa, koko planeetan sellaisessa. Juna on ajamassa kohti kalliota ja vihreät mietti että tää ei voi jatkua ja miten tää pystäytetään. Persut istuu vaunuissaan pehmustetuilla istuimillaan ja miettii että kuinka tätä vaunua voitaisiin sisustaa että täällä olisi vielä lokoisammmat oltavat. Jälkimmäisen ilmastopolitiikka on toki oikein kivaa - ainakin äkkipysähdykseen asti.

Toivottavasti en myöskään kuule kenenkään tutun äänestävän, varsinkaan sellaisen ihmisen, jota olen pitänyt älykkäänä tyyppinä.

Näin on. Maku menee jos näin käy.

Tässä taas huomataan ketkä ovat niitä suvaitsemattomia. Persut voi olla kavereita niiden kanssa, jotka äänestää heidän mielestään väärin, mutta esim. vihreiden ja vasemmiston äänestäjät saattavat lakata olemasta kaverille sellaiselle henkilölle, joka äänestää persuja. Ja sitten haukutaan persuja suvaitsematoomiksi.

Ainaista valitusta ja me-ei-ainakaan-tehdä-mitään -henkeä:





11.1 Nykyinen ilmastopolitiikka uusiin puihin

Nykyisen hallituksen monet yksioikoiset vero- ja maksupäätökset vihreä energiavero, syöttötariffit, kehittyville ja kehitysmaille ilmastomaksut jne. ovat lisänneet kouraantuntuvasti kotitalouksien kustannuksia. Tämä heikentää elinkeinoelämämme toimintaympäristöä ja horjuttaa valtion taloutta. Kun tällaisia jyrkkiä linjauksia tehdään, niiden laskelmien on perustuttava kestäviin ja riidattomiin lähtökohtiin.

Päästökaupan väärinkäytöksiä paljastuu tihenevään tahtiin. Satoja miljoonia euroja on ohjattu yksityisille tileille. Päästökaupasta, muun ilmastopolitiikan miljardiluokan rahavirtojen lisäksi, on tulossa yksi talousrikollisten kannattavimmista bisneksistä.

Toinen kummajainen YK:n ilmastopolitiikassa on ns. teollisuusmaiden omantunnonrahaston kerääminen. Sitä perustellaan seuraavasti: teollisuusmailla on velvollisuus ja vastuu rahoittaa kehittyvien ja kehitysmaiden ilmastotalkoot! Nykyinen hallitus on luvannut osallistua valtion budjetin kautta 200–400 miljoonalla eurolla tähän rahastoon. Tämäkö on kiitos siitä, että isovanhempamme ja vanhempamme ovat kovalla työllä ja pitkää päivää tehden luoneet Suomen teollisuuden hyvinvointimme turvaamiseksi. Perussuomalaisten mielestä tällainen rahastoajattelu ja omantunnon puhtaaksi osto on järjetöntä. Kehittyvissä maissa Kiinassa ja Intiassa, sekä kehitysmaista lähinnä Afrikassa, ylikansalliset suurkonsernit omistavat tuotantolaitokset paikallisten valtioiden kanssa. Ne kilpailevat maailmanmarkkinoilla meidän teollisuutemme kanssa samoilla tuotteilla. Kuitenkin ne toimivat aivan eri säännöillä. Ne pääsääntöisesti polkevat työntekijöiden oikeuksia eivätkä välitä ympäristöstä. Ja nämä yritykset jakavat miljardien eurojen voitot omistajilleen. Perussuomalaisten mielestä näiden ylikansallisten yritysten tulee itse lohkaista suurista voitoistaan rahoitussiivut ilmastoinvestointeihin kuten suomalaiset yritykset ovat jo tehneet. Voimassa oleva kansallinen ja kansainvälinen perussääntö on selkeä eli sottaaja siivoaa aina itse jälkensä.

Ilmastonmuutos on mahdollisesti ihmiskunnan suurin haaste. Pieneltäkin kuulostava lämpeneminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja ihmisille ja ympäristölle, ja rajujen muutosten riski kasvaa jokaisen ilmakehään päästettävän päästötonnin myötä.



Pahimmat uhkakuvat on yhä mahdollista välttää määrätietoisella ja ripeällä ilmastopolitiikalla. Lämpeneminen on rajoitettava kahteen asteeseen. Teollisuusmaiden päästöt on leikattava murto-osaan nykyisestä. Globaali ongelma voidaan ratkaista vain kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa köyhille maille kehitetään oikeudenmukainen tapa osallistua ilmastotalkoisiin.



Valtaosa ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannossa. Meidän on siirryttävä kestävään energiatalouteen, joka perustuu energian nykyistä huomattavasti tehokkaampaan käyttöön. Esimerkiksi taajuusmuuttajilla voidaan joissakin kohteissa puolittaa teollisuuden sähkömoottorien kulutus, ja matalaenergiaratkaisuilla voidaan vähentää uusien rakennusten energiankulutusta 50–80 %.



Jäljelle jäävä energiantarve tulee kattaa uusiutuvilla energianlähteillä. Metsä- ja peltoenergian, biokaasun, tuulivoiman, aurinkoenergian, maalämmön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden potentiaali ylittää Suomessa maan energiantarpeen. Esimerkiksi ruokohelven viljelyalassa on mahdollista päästä 500 000 hehtaariin ja metsähakkeen käyttö voidaan moninkertaistaa nykyisestä. Merituulen tekninen potentiaali on huikea.



Energiatalouden lisäksi erityisen haasteen muodostaa liikenteen päästöjen kasvu. Yksityisautoilu lisääntyy, bussiliikenne taantuu ja rataverkko on päästetty rapistumaan. Liikenteen tarve on minimoitava kestävällä yhdyskuntasuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämiseen on satsattava paljon nykyistä enemmän ja autoilijoita on kannustettava siirtymään kestävämpiin liikkumismuotoihin.



Myös maataloudessa, jätehuollossa ja teollisuudessa on paljon tekemistä. Keinoja päästöjen vähentämiseen riittää typpilannoituksen vähentämisestä jätteiden synnyn ehkäisyyn ja teollisuuden prosessipäästöjen leikkaamiseen uuden tekniikan avulla. Usein ilmaston kannalta järkevä politiikka on mielekästä myös muin perustein.



Ilmastonsuojelun esteet eivät ole ensisijaisesti teknisiä tai taloudellisia vaan yhteiskunnallisia. Paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä politiikalla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi. Jo käytössä olevia työkaluja on tehostettava ja terävöitettävä. Esimerkiksi päästökauppaa tulee laajentaa uusille aloille ja kaikkiin päästöihin. Ekologisella verouudistuksella on tehtävä työn teettäminen edullisemmaksi ja ympäristön kuormittaminen kalliimmaksi.



Nykyisten työkalujen lisäksi tarvitaan uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, kuten syöttötariffeja, ruuhkamaksuja ja kansainvälisiä veroja. Päästörajoitusten ulkopuolelle jättäytyneille teollisuusmaille pitää asettaa ilmastotulleja.



Ilmaston dramaattiselle muuttamiselle perustuva hyvinvointi on lumetta, joka ei kestä kauaa. Meidän jälkeemme tulevia sukupolvia kunnioittava hyvinvointi voi rakentua vain kestävälle ilmastopolitiikalle.



Ilmastonsuojelun ei onneksi tarvitse tulla kalliiksi. Hyödyt lämpenemisen rajoittamisesta siedettävälle tasolle ylittävät kustannukset. Jo nykyisellä teknologialla on mahdollista vähentää päästöjä merkittävästi hyvinvoinnin kärsimättä. Teknologian kehittyminen halventaa päästövähennysten kustannuksia entisestään.



Ilmastonsuojelu myös työllistää ihmisiä, synnyttää yrityksiä, parantaa terveyttä ja tukee aluekehitystä. Suomessa on lähes 500 yritystä, jotka toimivat ilmastoteknologian parissa. Alan liikevaihto voi vuoteen 2010 mennessä nousta seitsemään miljardiin euroon. Puuenergiateknologian vienti ja tuulivoimateollisuus voisivat molemmat työllistää samassa ajassa liki kymmenen tuhatta suomalaista.



Ilmastonsuojelu on kestävän hyvinvoinnin ehto, ei sen uhka.

11.1 Nykyinen ilmastopolitiikka uusiin puihin

Nykyisen hallituksen monet yksioikoiset vero- ja maksupäätökset vihreä energiavero, syöttötariffit, kehittyville ja kehitysmaille ilmastomaksut jne. ovat lisänneet kouraantuntuvasti kotitalouksien kustannuksia. Tämä heikentää elinkeinoelämämme toimintaympäristöä ja horjuttaa valtion taloutta. Kun tällaisia jyrkkiä linjauksia tehdään, niiden laskelmien on perustuttava kestäviin ja riidattomiin lähtökohtiin.

Päästökaupan väärinkäytöksiä paljastuu tihenevään tahtiin. Satoja miljoonia euroja on ohjattu yksityisille tileille. Päästökaupasta, muun ilmastopolitiikan miljardiluokan rahavirtojen lisäksi, on tulossa yksi talousrikollisten kannattavimmista bisneksistä.

Toinen kummajainen YK:n ilmastopolitiikassa on ns. teollisuusmaiden omantunnonrahaston kerääminen. Sitä perustellaan seuraavasti: teollisuusmailla on velvollisuus ja vastuu rahoittaa kehittyvien ja kehitysmaiden ilmastotalkoot! Nykyinen hallitus on luvannut osallistua valtion budjetin kautta 200–400 miljoonalla eurolla tähän rahastoon. Tämäkö on kiitos siitä, että isovanhempamme ja vanhempamme ovat kovalla työllä ja pitkää päivää tehden luoneet Suomen teollisuuden hyvinvointimme turvaamiseksi. Perussuomalaisten mielestä tällainen rahastoajattelu ja omantunnon puhtaaksi osto on järjetöntä. Kehittyvissä maissa Kiinassa ja Intiassa, sekä kehitysmaista lähinnä Afrikassa, ylikansalliset suurkonsernit omistavat tuotantolaitokset paikallisten valtioiden kanssa. Ne kilpailevat maailmanmarkkinoilla meidän teollisuutemme kanssa samoilla tuotteilla. Kuitenkin ne toimivat aivan eri säännöillä. Ne pääsääntöisesti polkevat työntekijöiden oikeuksia eivätkä välitä ympäristöstä. Ja nämä yritykset jakavat miljardien eurojen voitot omistajilleen. Perussuomalaisten mielestä näiden ylikansallisten yritysten tulee itse lohkaista suurista voitoistaan rahoitussiivut ilmastoinvestointeihin kuten suomalaiset yritykset ovat jo tehneet. Voimassa oleva kansallinen ja kansainvälinen perussääntö on selkeä eli sottaaja siivoaa aina itse jälkensä.

Siitä saa tietty hienoa ja kansaan uppoavaa "teitä riistetään" -retoriikkaa. Ne tekee, joilla on muitakin ideoita kuin vastustan vastustan vastustan.

Toivottavasti en myöskään kuule kenenkään tutun äänestävän, varsinkaan sellaisen ihmisen, jota olen pitänyt älykkäänä tyyppinä.

Toivottavasti en myöskään kuule kenenkään tutun äänestävän, varsinkaan sellaisen ihmisen, jota olen pitänyt älykkäänä tyyppinä.

Ei kukaan sitä mainosta, mutta löisin ison vedon, että sunkin tuttavapiirissä on piilopersuja... Juuri niissä älykkäissäkin. Mikä sinä olet päättämään, mikä on soveliasta ja mikä ei?



Minä en edelleenkään ymmärrä tätä persuhysteriaa? Mitä ihmeellistä ne sanoo, joka on NIIN KAMALAA JA PELOTTAVAA, kun itse en huomaa mitään? Kamalinta ja pelottavinta on se, että joidenkin mielestä on kamalaa ja pelottavaa, jos äänestysprosentti nousee... Aika hirveä ajatus demokratiassa.