G: Alatiesynnytys VS sektio!

Jos fysiikkani puolesta pystyisin vielä synnyttämään alateitse, toki niin tekisin mielelläni, mutta kun minulla ei sitä vaihtoehtoa ole, niin sektio on ainoa tapa. Lantiosta ei mahdu pienetkään lapset ulos. Itselläni ensimmäinen oli kiireellinen sektio, joka oli karu kokemus ja traumojahan siitä jäi. Toinen suunniteltu sektio, joka meni hyvin, kolmantena päivänä lähdin kotiin, eikä vaivoja ollut. Hieman haavaa kiristi silloin kun nousin sängystä ylös, ei muuta. Itse toivuin sektioista nopeasti ja ongelmitta, mutta eihän se nyt mikään mukava toimenpide ole.

Itselleni tehtiin haava vaakaan. Lohdutan kaikkia, jotka kokevat epäonnistumisen tunteita sektion jälkeen, että se on turhaa. Mitä pidempi aika synnytyksestä menee, sitä vähäisemmäksi käy merkitys siitä, millä tavoin lapsi on maailmaan tullut. Kun aikaa kuluu, ymmärtää myös sen, kuinka korvaamattoman tärkeä on se, että kaikki meni hyvin ja lapsi on terve ja että auttajia ja erilaisia auttamismenetelmiä on olemassa ja että siitä syystä minä ja lapseni olemme elossa.

Itse olen toipunut tosi nopeasti sektioista. Parissa viikossa haava on parantunut, ettei sitä juuri ole huomannut. Arven kanssa olen sinut, onhan noita pahempiakin asioita, joista syystä arpia voisi olla :D

Sen kumpi on lääketieteellisesti perustellumpi.



Sektiosta toivuin kävelykuntoon ja istumakuntoon nopeammin, koska alatiesynnytyksessä tehtiin episiotomia, joka oli todella kipeä.

valitsisin sektion. Olin paljon enemmän läsnä ja koin oikeasti sektiolapseni syntymän. Kaksi alatietä ovat oleeet sellaista puurtamista, etten ole päivään pariin jaksanut tajuta koko taphtumaa, saati sitten iloita siitä.



Mutta toisilla synnytys on helpompaa, ja mikäs siinä.

3 alatiesynnytystä takana; kaikissa komplikaatioita - viimeisimmästä synnytyksestä jäi pysyvät terveydelliset (huomattavat) haitat (ei repeytymisestä tms. johtuen).



Silti pelkäisin sektiota enemmän.

) Kumman nyt valitsisit, jos joutuisit synnyttämään? (saisit valita) Joudun pian synnyttämään ja valitsisin luonnollisen alatiesynnytyksen. Ainoa mihin en suostu on käynnistys.



2) Oletko kokenut molemmat, kummasta toivuit nopeammin? Olen kokenut 6 päivää kestäneen käynnistysyrityksen supistuksineen ja sitä seuranneen kiireellisen sektion. Synnytyksen yrittäminen oli ehdottomasti traumaattisempaa, kuin itse sektio. Molemmista olin todella kipeä pitkään. Sektiohaavan ympäristö on edelleen parin vuoden jälkeen tunnoton ja alku vauvan kanssa lähti sektion johdosta nihkeästi käyntiin. Vaikka alatiesynnytyksessä tuntuu olevan enemmän jännitysmomenttia, valitsisin alatien, koska luulen että se antaisi paremman alun imetykselle ja hyvin sujuneena on varmasti helpompi toipua alatiestä kuin sektiosta.