G: Alatiesynnytys VS sektio!

1) ehdottomasti alatiesynnytyksen. Toivottavasti saan seuraavan/seuraavat alateitse.

2) ensimmäinen kiireellinen sektio toksemian takia ja toinen alateitse. molemmista toivuin fyysisesti nopeasti. Minä istui jo seuraavana päivänä molempien jälkeen ja hoitelin vauvaa. Sektiohaava vähän haittasi lapsen nostamista mutta lenkille lähtiessä otin kantoliinaan metsään mukaan. Inhottavaa oli että sektion jälkeen oli haavan ympäriltä iho suurelta alueelta tunnoton pitkään.

Henkisesti alatiesynnytyksestä ei traumoja mutta sektiosta 2v meni ennen kuin hyväksyin eli toisen syntymän jälkeen.

maito nousi sektiovauvan jälkeen 5.päivänä ja alateitse 3.pv kunnolla.

3) minulle on tehty pikinirajaan ja on siisti sekä huomaamaton nätti haava. jos saisin valita en ottaisi haavaa ollenkaan.

ja ilmeisesti googlailet ja maalailet piruja seinille ajan kuluksi? Synnytys on luontainen tapa saada se vauva ulos,ja sairaalassa varsinkin erittäin turvallista. Sektio taas on suuri leikkaus ja riskitkin ovat eri luokkaa

koska jo ammattini puolesta tunnen riskit. Olen päivittäin tekemisissä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa, jotka ovat vammautuneet esim. synnytyksessä. Ei tarvitse maalata piruja seinille, faktat ovat faktoja.

Jos se synnytys tuntuu niin kamalalta ajatukselta, niin adoptoikaa! Turhaan sitä lapsen terveyttä riskeeraamaan turhilla leikkauksilla ja unilääkkeillä, jotka kulkeutuvat äidistä vauvaan sektion aikana.



Ai mutta eihän teille varmaan adoptiosta anneta lasta, kun kaikki muut asiat menee lapsen edelle.

Ja kivuton. Eka synnytykseni oli hätäsektio, nopea toipuminen. Oli kiva kun alapää ei ollut tuusan nuuskana.



Toka synnytys oli käynnistetty alatiesynnytys. Toivoin koko ajan, että oltais menty sektioon (oli lähellä). Toipuminen suht samaa kuin sektiossa, paitsi ettei tarvinnut pakkomaata kuten sektion jälkeen seuraavaan aamuun. Mutta alapää oli tolkuttoman kipeä, pari kuukautta. Ja katetri oli vuorokauden.



Jos saisin valita, niin suht. nopeasti eteneva, spontaanisti käynnistynyt alatiesynnytys ilman järjettömiä kipuja ja epiduraalia, ei repeämiä, ei epparia.

2) Olen kokenut molemmat. Mulla kolme alatiesynnytystä, ja niistä toipuminen oli nopeampaa kuin sektioista toipuminen. Ja synnytykset olivat muutenkin paljon miellyttävämpiä kokemuksia kuin sektiot. Kaksi suunniteltua sektiota mulla.

1. alatiesynnytys

2. olen kokenut vain alatiesynnytyksen, toipumiseen meni noin kuukausi. Ei kovin ihmeellistä ollut, lonkat siis vain naksuivat hassusti noin kuukauden, en siksi uskaltanut liikkua ihan normaalisti (venyttelyt, uinti jne..)

Ilmeisesti et ole niistä siis tietoinen.

Synnytän esikoiseni ilmeisesti ensi kuussa.

Jos saisin valita, valitsisin sektion. Mielestäni sektiossa on pienemmät riskit vauvalle sekä äidille. Alatiesynnytys, kun voi aiheuttaa vauvalle esim. hapenpuutteen ja siitä seuraavan vammautumisen tai Erbin pareesin ja äidille esim. pahat repeytymät, kivuista tai repeytymistä aiheutuvat henkiset traumat, lopun elämän alapäävaivat...

kuitenkin suunnuteltu sektio on turvallisempi. Muussa tapauksessa ei mitään muitakaan leikkauksia tehtäisi, kuin äärimmäisissä tapauksissa, jos suunnitellut operaatiot olisivat merkittävästi epäturvallisia.

-t. 7

Jos sinä olisit kokenut todella rankan alatiesynnytyksen pahoilla repeämillä, aivan varmasti itsekkin haluaisit pelkosektion!



Sitäpaitsi suunnitellussa sektiossa ei mitään unilääkkeitä anneta, ihan täysin sama epiduraali siinäkin.



Perehdyppä hieman asioihin ennen kuin rupeat täällä toisia haukkumaan.

olen kokenut molemmat ja alatien valitsisin jos vaan olis lapsen etu. Sektio nyt kuitenkin yleensä valitaan lapsen tähden ja mulla siitäkin vain hyvä kokemus takana. Alatiestä kivut erilaiset kuin sektiosta mutta molemmista toivuin yhtä nopeesti.

sektion riskit ovat suuremmat verrattuna alatiesynnytykseen

Ja mikä ihmeen "jos JOUTUISIT synnyttämään".

taitat olla joku 10v.

1) Valitsisin sektion, jos vielä voisin tehdä lapsia. Eka sektio oli hätäsektio ja toinen pelkosektio.



2 Hätäsektiosta toivuin hitaammin, elektiivisestä sektiosta toivoin erittäin nopeasti (samana päivänä jalkeille)



Koska olen vanha ja viisas, en koe jääneeni mistään paitsi. Olen äärettömän kiitollinen molemmista lapsistani.

pumpulissa eikä sun ole tarvinnut kokea indernaalista alatiesynnytystä kuten moni muu on kokenut...saati että sun lapsilla ei ole ollut alatiessä hengenvaaraa! Kasva kuitenkin vähän vielä...

1) pelkäsin etukäteen, että joutuisin sektioon jostain syystä. Onneksi niin ei käynyt. Synnytin alakautta.

2) Toivuin alatiesynnytyksestä varmaan alle viikossa. Jotenkin tuntuu ihan käsittämättömältä, miten nopeasti synnytyksestä voikaan toipua.

Voi anteeksi, korjaan: jos SAISIT.



Toivottavasti olet nyt tyytyväinen..



-ap

Lapsen takia siihen sektioon useimmiten kuitenkin päädytään ja hyvin monesti vaan on lapselle parempi tapa tulla maailmaan. Itse olen synnyttänyt molemmilla tavoilla enkä epäröis hetkeäkään valita sektiota jos vähänkään olis riski siitä että lapselle voi tapahtua jotain alatiesynnytyksessä!

Sanoisin että alatien ehdottomasti. En olen revennyt ja olen heti ollut kunnossa.

sektion riskit ovat suuremmat verrattuna alatiesynnytykseen

Tämä on minun näkemykseni asiasta.

Jos sinä olisit kokenut todella rankan alatiesynnytyksen pahoilla repeämillä, aivan varmasti itsekkin haluaisit pelkosektion!

Sitäpaitsi suunnitellussa sektiossa ei mitään unilääkkeitä anneta, ihan täysin sama epiduraali siinäkin.

Perehdyppä hieman asioihin ennen kuin rupeat täällä toisia haukkumaan.

mutta täällä näkee taas kuinka ahdas on ihmisen mieli. Vain oma mielipide tärkein.

Ja sen olen kokenut.



Lapsivuodeosaston kätilönä olen nähnyt jos jonkinlaisia sektiosta seuranneita komplikaatioita ja kyllä pääsääntöisesti alatiesynnytyksestä toipuu nopeammin. Toki suurin osa sektioistakin päättyy parhain päin, mutta yleisesti puhuen näin.