.o0O HELMET 2008 KESÄKUU O0O.
Kommentit (88)
meidän tyttönen täyttää syksyllä neljä. Ja hänkin on kyllä viimeisen vuoden aikana tullut monin tavoin avoimemmaksi ja rohkeammaksi. Nykyään saattaa jopa (tosin harvoin) esim. junareissulla intoutua leikkimään uusien tuttavuuksien kanssa. Pikkuhiljaa edetään.
Ja tosiaan, onhan se niinkin, että lapsen luonnetta pitää kunnioittaa, eikä yrittää tehdä hänestä toisenlaista. Me ollaan miehen kanssa molemmat melko välittömiä tyyppejä ja siksi aran ja herkän lapsen kasvattaminen on vaatinut meiltäkin opettelua. Välillä on haastavaa löytää sellainen tasapaino, ettei painostaisi lasta tekemään asioita, joihin hän ei ole valmis, mutta kuitenkin kannustaisi ja rohkaisisi. Meidän likalle on nyt vauvan syntymän myötä tullut aika paljon kaikenlaisia pelkoja, ja etenkin niiden kanssa meinaa välillä mennä sormi suuhun, kun välillä tyttö on niin hysteerinen, että se jo haittaa arkisia puuhiakin. Mutta uskon kyllä, että aika auttaa tähänkin asiaan. Onko teillä ollut vastaavaa, että tytön varovaisuus / herkkyys arjen tiimellyksessä koettelisi sun hermoja, vai oletko jaksanut hyvin antaa lapselle myöten? Minä usein mietin, että missä menee raja: minkä verran on syytä vaalia herkän lapsen toisinaan hyvinkin haurasta tasapainoa - ja koska taas on parasta olla jämäkkä ja opettaa lapselle, että tiettyjen juttujen vaan on hoiduttava. Meillä kun tyttö on etenkin näinä aikoina välillä niin herkkis, ettei haluaisi päästää minua puolta metriä kauemmaksi itsestään (vähän hankalaa kun on vauvakin hoidettavana) ja säikkyy milloin mitäkin. Ei siis tosiaankaan aina ole mitenkään säikky, vaan yleensä ja etenkin tuttujen kesken tosi reipas, mutta tuo säikähtely ja pelkääminen on nyt selvästi oirehdintaa pikkuveljen tulosta.
No joo, näistä asioista riittäisi jutunjuurta vaikka kuinka pitkäksi aikaa...:-)
Tulevaisuuden suunnitelmista (kun niistäkin täällä oli ollut puhetta) sen verran, ettei meille nyt ainakaan heti perään ole tulossa kolmatta lasta. Olen itse ajatellut aina niin, että yksi lapsi kerrallaan...ja kunhan vauva- ja taaperoajasta on selvitty, niin katsotaan sitten, mikä on tilanne. Esikoisen jälkeen mulle ei tullut oikeastaan lainkaan vauvakuumetta ja aloin jo olla huolissani, että enkö enää ikinä halua toista lasta. No, kakkonen sai alkunsa kuitenkin yllättävän nopeasti, kun hankkeelle oltiin vasta periaatteellisella tasolla näytetty vihreää valoa. Nyt Leon ekojen kuukausien aikana mulla on yllättäen OLLUT vauvakuumetta, mutta ajattelen sen johtuvan silkoista hormonihöyryistä ja siitä, että tuo Leo-poika on niin ihana. En siis näiden tuntemusten perusteella ole kyllä seuraavaa lasta vielä suunnittelemassa. En oikein tiedä miehen ajatuksista. Tai olen ymmärtänyt, että hänelle riittäisivät nämä kaksi lasta. Itse tulen kolmelapsisesta perheestä ja jotenkin ajattelen, että se olisi hyvä luku. Asiasta varmaan keskustellaan jossain vaiheessa. Sen kyllä tiedän, että jos meidän lapsiluku jää kahteen, niin varmaan sitä kolmatta kyllä tulen haikailemaan. Mutta aika näyttää... Nyt mulla on kuitenkin tarkoitus palata jossain vaiheessa töihin ainakin joksikin aikaa.
Ehkäisystä vielä: Olen syönyt nyt minipillereitä, ja onhan tuo täysimetyskin vielä käynnissä, vaikken sen ehkäisytehoon luotakaan. Olen miettinyt kovasti erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja. En haluaisi välttämättä enää kolmekymppisenä, 12 vuoden pillereiden popsimisen jälkeen hormonaalista ehkäisyä. Onko teillä kenelläkään kokemuksia kuparikierukasta? Jälkitarkastuksessa terkkari suositteli sitä mulle (normaalisti niukat ja aika kivuttomat kuukautiset), mutta jotenkin ajatus askarruttaa...
Hyvää vointia kaikille ja aurinkoisia kesäpäiviä!
Lumileopardi ja Leo tasan 4 kk
meidän tyttönen täyttää syksyllä neljä. Ja hänkin on kyllä viimeisen vuoden aikana tullut monin tavoin avoimemmaksi ja rohkeammaksi. Nykyään saattaa jopa (tosin harvoin) esim. junareissulla intoutua leikkimään uusien tuttavuuksien kanssa. Pikkuhiljaa edetään.
Ja tosiaan, onhan se niinkin, että lapsen luonnetta pitää kunnioittaa, eikä yrittää tehdä hänestä toisenlaista. Me ollaan miehen kanssa molemmat melko välittömiä tyyppejä ja siksi aran ja herkän lapsen kasvattaminen on vaatinut meiltäkin opettelua. Välillä on haastavaa löytää sellainen tasapaino, ettei painostaisi lasta tekemään asioita, joihin hän ei ole valmis, mutta kuitenkin kannustaisi ja rohkaisisi. Meidän likalle on nyt vauvan syntymän myötä tullut aika paljon kaikenlaisia pelkoja, ja etenkin niiden kanssa meinaa välillä mennä sormi suuhun, kun välillä tyttö on niin hysteerinen, että se jo haittaa arkisia puuhiakin. Mutta uskon kyllä, että aika auttaa tähänkin asiaan. Onko teillä ollut vastaavaa, että tytön varovaisuus / herkkyys arjen tiimellyksessä koettelisi sun hermoja, vai oletko jaksanut hyvin antaa lapselle myöten? Minä usein mietin, että missä menee raja: minkä verran on syytä vaalia herkän lapsen toisinaan hyvinkin haurasta tasapainoa - ja koska taas on parasta olla jämäkkä ja opettaa lapselle, että tiettyjen juttujen vaan on hoiduttava. Meillä kun tyttö on etenkin näinä aikoina välillä niin herkkis, ettei haluaisi päästää minua puolta metriä kauemmaksi itsestään (vähän hankalaa kun on vauvakin hoidettavana) ja säikkyy milloin mitäkin. Ei siis tosiaankaan aina ole mitenkään säikky, vaan yleensä ja etenkin tuttujen kesken tosi reipas, mutta tuo säikähtely ja pelkääminen on nyt selvästi oirehdintaa pikkuveljen tulosta.
No joo, näistä asioista riittäisi jutunjuurta vaikka kuinka pitkäksi aikaa...:-)
Tulevaisuuden suunnitelmista (kun niistäkin täällä oli ollut puhetta) sen verran, ettei meille nyt ainakaan heti perään ole tulossa kolmatta lasta. Olen itse ajatellut aina niin, että yksi lapsi kerrallaan...ja kunhan vauva- ja taaperoajasta on selvitty, niin katsotaan sitten, mikä on tilanne. Esikoisen jälkeen mulle ei tullut oikeastaan lainkaan vauvakuumetta ja aloin jo olla huolissani, että enkö enää ikinä halua toista lasta. No, kakkonen sai alkunsa kuitenkin yllättävän nopeasti, kun hankkeelle oltiin vasta periaatteellisella tasolla näytetty vihreää valoa. Nyt Leon ekojen kuukausien aikana mulla on yllättäen OLLUT vauvakuumetta, mutta ajattelen sen johtuvan silkoista hormonihöyryistä ja siitä, että tuo Leo-poika on niin ihana. En siis näiden tuntemusten perusteella ole kyllä seuraavaa lasta vielä suunnittelemassa. En oikein tiedä miehen ajatuksista. Tai olen ymmärtänyt, että hänelle riittäisivät nämä kaksi lasta. Itse tulen kolmelapsisesta perheestä ja jotenkin ajattelen, että se olisi hyvä luku. Asiasta varmaan keskustellaan jossain vaiheessa. Sen kyllä tiedän, että jos meidän lapsiluku jää kahteen, niin varmaan sitä kolmatta kyllä tulen haikailemaan. Mutta aika näyttää... Nyt mulla on kuitenkin tarkoitus palata jossain vaiheessa töihin ainakin joksikin aikaa.
Ehkäisystä vielä: Olen syönyt nyt minipillereitä, ja onhan tuo täysimetyskin vielä käynnissä, vaikken sen ehkäisytehoon luotakaan. Olen miettinyt kovasti erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja. En haluaisi välttämättä enää kolmekymppisenä, 12 vuoden pillereiden popsimisen jälkeen hormonaalista ehkäisyä. Onko teillä kenelläkään kokemuksia kuparikierukasta? Jälkitarkastuksessa terkkari suositteli sitä mulle (normaalisti niukat ja aika kivuttomat kuukautiset), mutta jotenkin ajatus askarruttaa...
Hyvää vointia kaikille ja aurinkoisia kesäpäiviä!
Lumileopardi ja Leo tasan 4 kk
Niin se aika vaan rientää.santerikin tulee viikon päästä jo 5kk.
Lapsiluku asiaa on pohdittu täällä.Meille ei enempää tule lapsia,kolmessa on ihan tarpeeksi.Jos neljännen tekis niin pitäs alkaa isompaa autoa laittaan ja taloa pitäs alkaa laajentaan.Eli näin on hyvä.
Kylläpä meillä on täällä sateinen päivä.Toisaalta hyvä et sataa niin siitepöly laskeutuu pois.
Mutta nyt pittää lähtee kauppa reissulle.
anna_liisa ja santeri viikkoa vaille 5kk.
Meillä ei ole ollut mitään pelkotiloja esikoisemme kanssa, ainakaan vielä. Tai kyllä hän pienempänä pelkäsi kovia ääniä, mutta se tuntuu kuuluvan ikäkauteenkin, koska rohkea kaksivuotiaammekin kysyy kaikesta että "MIKÄ ÄÄNI KUULUU??!" alahuuli väpättäen (onneks menossa jo ohi moinen kausi). Mutta hyvin herkkä ja varovainen on muutoin. Välillä menee hermot siinä, ettei meinaa mennä esim. mun siskon miehen viereen istumaan ruokapöydässä (näkevät kyllä vain muutaman kerran vuodessa, eikä ole kovin kiinnostunut tytöistämme, siis ei leiki jne). Mutta täytyy vain yrittää ymmärtää.
Mulle se on ollut helppoa ja tuntuu luontevalta toimia varauksellisen lapsen kanssa, ehkä siksikin, että olen itse ollut samanlainen. Enkä mä mikään huomion keskipiste tykkää vielä tänä päivänäkään olla, en yhtään!
Nyt heräsi Inari, myöhemmin lisää! Mulla on kuparikierukka nyt, voin muutaman sanasen siitä kertoa sit.
M.
Eipä tässä kovin pitkää kokemusta ole kun huhti-toukokuussa se vasta laitettiin, mutta ei ole ollut mitään tiputteluvuotoja, ei mitään. Pari päivää supisteli laiton jälkeen vähäsen, mutta muuten ei mitään. Ristiselkäkipuja on ollut, mutta mulla on niitä aina kun on huono selkä, joten en osaa sanoa onko niitä normaalia enemmän. Ja jos on, niin olisko tosta Inarin lattialle laitosta ja imetyksestä vain johtuvaa. Mulla on pco, joten en tiedä miten tämä vaikuttaa kiertoihin sellaisilla joilla on normaali kierto. Mulla on tosi pitkät ja epäsäännölliset kierrot, ja vielä ei ole menkkoja tullut. Mutta aiempienkin synnytysten jälkeen mulla on teroilla käynnistetty kierrot joten enpä usko että vielä senkään takia alkaisivat.
Sit mua huimasi ihan hirveästi kuukauden laiton jälkeen, mutta se meni ohi. Ei terkkarin mukaan pitäisi liittyä kierukkaan, mutta sittemmin se meni ohi. Tiedä sitten mistä johtui.
5v saa olla kierukka, sitten pitää vaihtaa uuteen. Laitto kirpaisi jonkin verran, mutta ajattelin siinä, että jos olen synnytyksetkin kestänyt niin kestän senkin :) Särkylääkettä otin ½h ennen laittoa.
Nyt tissittelemään..
Nimittäin jos se on ensimmäinen laatuaan, sen saa ilmaiseksi! Eli viiden vuoden ehkäisy maksutta, eikä ole myöskään päivittäisiä muistamisia. Uusi kierukka maksaa sitten satkun verran. Eli ei ole sekään kovin kallis kun jakaa kuukausille.
...käytiin ja siellä kaikki ok. Leo kasvaa hurjaa vauhtia täysimetyksellä, joten kiinteitä ei ole kiirus kokeilemaan..
Pituus: 67,2 cm (53,5 cm)
Paino: 8090 g (4100 g)
Allergiatutkimuksiin saatiin lähete Taysiin. Tuttu juttu jo esikoisen ajoilta.
Rokote laitettiin vasta nyt, kun viimeksi neuvolassa Leo oli nuhainen. Lähden tästä nukuttelemaan kiukkuista poikaa. Toivottavasti Panadol-suppo tehoaa pian...
Mikaelalle kiitos kierukkainfosta!
LL + Leo
ja johan on pino venynyt.
Meille ei mitään ihmeempiä. Tilda kiepsahti vihdoin selältä masulle juhannuksena. Ja vain kerran. Vastiketta oon jokusen kerran antanut, kun tuntuu että neiti jää nälkäises rinnan jälkeen tai jos oon ollut jumpassa. En ota niin stressiä pumppaamisesta enää.
LUUK@: Voi kun pystyis auttamaan! Oot varmasti kaikki temput tehnyt ja tuo teidän terkkari kuulostaa kyllä ihan kelvottomalta. Sinuna pyytäisin kyllä neuvolasta lääkäriaikaa ja purkaisin nukkumisasiaa lääkärille. Jos edes vähän pääsisi eteenpäin. Ymmärrän kyllä sun huolen ja mikään huoli ei ole liian pieni silloin kun on omasta lapsesta kysymys. *voimahaleja ja jaksamista*
LUMILEOPARDI: Olikos niin et teidän tyttö on vajaa 4v? Meidän isompi on nyt 3v 3kk ja hänel on tullut kaikenmoisia pelkojuttuja ja jännittämisiä ihan viime kuukausien aikana, etenkin telkkarista. Ei pitäis yhtään nauraa ja vähätellä, mutta toinen ihan kauhusta kankeana huusi sammuttamaan telkkarin kun kuulemma pelotti niin kovasti. Telksta tuli joku sisustusohjelma, seiniä maalasivat ja siirtelivät sohvaa.. Ääritapaus silti.
Äääh, jatkuu vielä. Tilda sai sylistä tarpeekseen ja on iltavellin aika..
äsken kirjotettu viesti meni sitten yleiseksi otsikoksi vaikka jatkoin sitä tänne. Kaikki näyttää olevan mahdollista näil vauvan sivuilla. Hittolainen!
ennen tota lähetä viesti-näppäimen painamista maalata koko kirjoitus ja kopioida, ni jos sivut jumittaa, ni sit tulee vaan kirjoittaa uudestaan otsikon ja tähän viestikohtaan hiiren vasen näppäin ja liitä. En ole siis kopsannut sitä minneen, vaan pitänyt tossa...onks se nyt sitte leikepöydällä?!
nim. kokemuksen syvä rintaääni ;)
Voi että meni kurjaksi ilmat,vettä satelee...
Kuinka moni on vaihtanut istumaosan jo rattaisiin vauvalle?meillä on vielä koppaosa paikallaan.Aattelin et vois kohta vaihtaa ku santeri ei tykkää makoilla vaunuissa jos ei nuku.
Me haettiin eilen santerille lainaan kävelytuoli.Ollaan vähän aikaa pietty siinä poikaa.Tykkää istuskella siinä jonku aikaa.Ei kauaa etes saa piettää vielä ettei selkä mene.
Enimmäkseen santeri onkin lattialla.Taka päätä nostaa konttaus asentoon jo kovasti.
Jaa poika heräs unilta.Pitää mennä..
anna_liisa ja santeri pian 5kk
Ja voikohan niitä edes käyttää, kun vauva liikkuu? Jostain joskus luin, että suojia ei saisi käyttää enää, kun vauva lähtee liikkeelle?
Aiemmin hehkutin Pinskun aikaista liikkeellelähtöä. Sillä on ollut nyt sivuvaikutuksia. Esimerkiksi juuri pinnasängyssä neiti kääntyy öisin mahalleen ja ryömiskelee pitkin sänkyä ja "takoo" päätään pinnoihin ja sängynpäätyyn, kun ei vielä oikein hoksaa mitä pitäisi tehdä...Olen muutaman kerran herännyt itkuun kun otsa kolisee taas kerran sängynpäätyyn.
Myöskin lattialla makuuttamisessa on nyt riskinsä, kun tyttö ei enää pysy isonkaan maton päällä. Ei vielä täysin hallitsee liikkeitään vaan pyörii ja möyrii mihin sattuu, saattaa kulkeutua vaikka tv-pöydän alle ja pää on taas vaarassa. Onhan kehittynyt motoriikka hyvä asia, mutta en ehkä odottanut, että jo tässä vaiheessa alkaisi tämä jatkuvan vahtimisen tarve :) Pitänee hankkia parjattu konttauskypärä...
Istua Pinsku ei sentään vielä osaa, eikä edes yritä. Varpaitakaan ei ole vielä löytynyt, tai ainakaan en ole huomannut.
Meillä hajosikin kone tuossa jokin aika sitten joten aikani tässä olinkin nettipimenossa. No, jospa tämä taas toimisi. Olikin outoa ollakin ilman nettiä jo senkin takia kun ei päässyt nettipankkiin, lehteä lukemaan ja tietty tänne!
Tänään käytiin taas Veikan kanssa fysioterapeutilla ja siihen loppuikin ne käynnit. Ei nähnyt enää tarpeelliseksi jatkaa niitä ja samaa mieltä kyllä olen itsekin. Eli siis sen takia siellä ollaan käyty kun Veikka itseään käänsi aikaisemmin kaarelle tosi voimakkaasti. No, nykyään sitä on enää tosi vähän havaittavissa. Leikkii ihan normaalisti sormillaan ja varpaillaan ja käsittelykin on paaaljon helpompaa!! Nyt pitäisi vaan houkutella toisellekin puolelle kääntymään mutta ei siis mitään sen kummempaa. Hyvä näin! Alkuviikosta saatiin se toinen annos siitä rota rokotteesta ja mitään sivuvaikutuksia ei kyllä ole tullut. Kiinteitä nyt on maisteltu jonkun aikaa ja hyvin uppoaa! Meillä nyt mennään sitten niin, että imetän ja kiinteitä lisäillään pikkuhiljaa. Tyytyväinen olen tähänkin asti kestäneeseen täysimetykseen ja mielellään jo annan muutakin kuin tissiä.
anna_liisa kyseli siitä istumaosasta.. No, meillä on kaksostenrattaat, että sitten myös vaunut ja kaksostenrattaissa meillä ei ole enää kantokassia käytössä mutta Veikka makaa siinä ratasosan päällä makuupussissa. En siis ole nostanut vielä päätyosaa mitenkään. Nukahtaa meinaan aina suoraan tuo jäppinen sinne eli ei ole vielä tarvetta nostaakkaan istumaan. Vaunuihin en ole miettinytkään vielä ratasosaa juuri tuon takia kun Veikka sinne nukahtaa suoraan joten se tulee meillä sitten myöhemmin.
mami_08: Meillä on pinnasängyssä suojat mutta poika ei siellä kyllä nuku vielä ollenkaan. Meillä on siihen äitiyspakkauksen laatikkoon tehty peti ja sitten vieressä nukkuu Veikka. Pinnasänkyyn on sitten tarkoitus siirtää kun yösyönnin lopettaa. En muuten ole kuullutkaan tuosta, että suojia ei enää saisi käyttää kun liikkumaan lähtee:/ Meillä meinaan on suojat tai ne pehmusteet siis ollut pitkään käytössä aikaisemmillakin lapsilla..
mutta nyt kutsuu sänky vaan piti käydä heti muutama sananen kirjoittelemassa kun tänne taas pääsee :)
Vimpula ja Veikka (4kk)
Mä olen ihan hurahtanut erilaisiin tasku- ja all-in-one-vaippohin, joten kaikki illat menee netissä notkuessa ja niitä tutkiskellessa. Ja rahaa menee... No, yritän panostaa yhden koon vaippoihin, jotta menisivät sitten kauan. Mä en oikein harsojen taittelusta innostunut, joten kestovaippahuuma laantui hetkeksi. Niin, ja meillä korkeintaan osakestoillaan, kun ei ole pesukonetta vaan pesutupa, jossa ei viitsi rampata enempää kuin kerran viikossa.
Anna-Liisa, Viola siirtyi ratasosaan jo 3kk ikäisenä, kopassa ollessaan alkoi huutaa jos heräsi, oli ilmeisesti tylsää. Toiseksi kopassa tuli todella kuuma. Nyt jos Viola herää kesken reissun ja alkaa kitisemään, nostan selkänojaa yhden pykälän, niin näkee vähän enemmän ja pysyy tyytyväisenä.
Meillä on sängyssä reunansuojus, ihan ehdoton, kun Viola pyörii aamuisin akselinsa ympäri joten pää kolisee. En mäkään ole kuullut ettei sitä saisi pitää. En edes ymmärrä miksei saisi...
Viola täytti tänään 4kk. (tai joo, eilen, näköjään on jo perjantai.)
Soseita ollaan maisteltu nyt reilu viikko, ensin perunaa, sitten peruna-porkkanaa ja tänään mangoa. Kyllä tuo mango selvästi parhaiten maistui. Maissivelliä menee ennen nukkumaan menoa desi.
Violaa ei näytä tuo kääntyminen pahemmin kiinnostavan... Kyljelleen pönkää välillä, mutta siihen se sitten jääkin. Eikä hän oikein vielä varaa painoa käsiinkään, vaikka vatsallaan pidetäänkin usein, hän ei tosin viihdy niin kauaa. No, istumista on sentään harjoiteltu jo kohta kuukausi, joten kaipa ne vauvat kehittyvät eri asioissa eri aikaan. On se vaan kumma, että tämä maailma on niin suorituskeskeinen, että vauvoistakin ollaan niiiiiiiin ylpeitä, mitä aikaisemmin ne tekevät kaikkea. Huomaan siis itsessänikin tämän piirteen, ei ole siis mitenkään tarkoitus arvostella ketään. Mutta onhan se hölmöä, kyse on kuitenkin vauvoista. Kyllä ne sitten kääntyvät ja istuvat kun aika on oikea, eivät ne keskenään kilpaile. =)
Nyt on pakko mennä nukkumaan. Mukavaa viikonloppua helmet!
täysikuu ja Viola tasan 4kk
Annaliisa: meilläkin on jo ratasosa käytössä, ihan siitä syystä et yhdistelmävaunuissamme se kantokoppa oli aikas pientä mallia (jos nyt ois talvi niin lapsi ei siihen toppavaatteet päällä mahtuis!), joten ratasosassa pidän makuupussin päällä. Selkänojaa ei ole vielä tarvinnut korottaa, kun viihtyy siel makuuasennossa. Ihmettelen kyllä, kun muualta punkee heti ylöspäin ja istumaan.. tai yrittää hyvinkin! =]
Joku kyseli pinnasängyn suojasta. Pinnasängyssäkin on yhä pinnasuoja paikallaan, enkä ole sitä kyllä pois ajatellut ihan heti ottaakaan, tai muuten tulis just itkua ja kolinaa! Miksi sitä ei sais pitää sitä suojaa enää?! *ihmettelee* tai miks koko suojaa on yleensä keksitty, jos se on vaan sellaselle ihan vastasyntyneelle (joka ei vielä liiku mitenkään!) tarkoitettu?! jep, mielestäni se on siis tarkoitettu just niitä "liikkuvia" ja tämän ikäisiä vauvoja varten!
Täysikuu on onneksi löytänyt kestovaipat ja päässyt siihen maailmaan perille, toisin kuin minä! =( olen ollut vähän laiskakin niiden suhteen, kaapissa ois muutamia anopin tekemiä vaippoja (tilattu käsityölehdestä se "paketti"), mut mieskin sanoi että niitä ei matkoille oteta, ja kun koko ajan tuntuu että menossa ollaan jonnekin päin, ja pyykkiä ei kerkeis pesemään saati kotona olemaan. =( joten se on vähän jäänyt. Miehellä alkaa kohta loma, ja sekin on jo melkein sumplittu täyteen ohjelmaa (kotona tuskin edes käännytään), joten jos sitten syksymmällä!
Luuk@lle jaksamista yhä edelleen!
Juhannus meni meillä kivasti, vauvalle kelpas korvike ja mä join parit saunaoluset. =] Muutenkin menee todella hyvin, kiinteät on aloitettu ja kasviksilla mennään viel toistaiseks. Likalla edelleen suht säännöllinen rytmi. =] Eikä kiukuttele edes väsyneenä. (kopkop)
Mutta nyt aurinkoista viikonloppua kaikille!
jonttu ja rinsessa ensviikolla 5kk
Ihan ekaks, Mikaelalle iso kiitos vinkistä. Enpä ole tullut moista edes ajatelleeksi. Tästä lähtien teen niin aina.
Täällä on mamma vieläkin jostain syystä lykännyt kiinteiden aloitusta, ehkä-ens-viikolla -ajatuksella. Tildakin täyttää, herranjestas, 5 kk ensi viikolla.. Joten ehkäpä jo olis aika kokeilla. Kurkkua ja omenaa on imeskellyt mun kädestä (juu, olen ollut varovainen ettei saa palasta irti) ja omenakin oli ihan silkka vahinko kun mulla oli se kädessä ja Tilda kainalossa ja yhtäkkiä huomasin että Tilda oli hyökännyt ompun kimppuun.
Nyt olen alkanut ihan kunnolla epäilemään myös, että maidon tulo on alkanut vähentymään, kun toisinaan neiti jää niin kiukulla ja vimmalla repimään ja "puremaan" rintaa ettei oo tosi. Niin olen sitten joskus antanut vähän korviketta perään ja kaikki on mennyt vauhdilla. Tosin kyllä sieltä puklukin tulee sit jossain vaiheessa. Että en ota oikein selvää.. Pääasia on, että tyttö on kyllä sitten tyytyväinen.
Täysikuu pohti tuota vauvojen "suorittamista". Mä en kyllä nää asiaa tolta kantilta ainakaan itseni kohdalla. Tottakai olen iloinen ja ylpeä kun vauva oppii jotain uutta! Tarkoitan vaan että että se on kivaa päästä asiaa jakamaan. Tiedän et jokainen vauva on oma yksilönsä ja toiset on nopeempia ja toiset hitaampia oppimaan jotain juttuja, mutta ei mua ainakaan haittaa esim ettei Tilda viel käänny, vaikka se jo melkein istuu. Ainoa, mistä oon muuten vähän kade muiden vauvojen äideille on nauru. Meillä kun tuo Tilda sitä pihtaa oikein kunnolla. Hymyilee tosiaan kuin Naantalin aurinko, mutta se nauru tulee niin harvoin.. Sitten kun tulee niin on melkeen tippa linssissä kun se on niin iiiiiiiihanaa ja sitten täällä koko perhe seisoo melkein päällään että sais tulemaan sen uudestaan.. Ymmärsin kyllä sun pointin ja tiedän kyllä että hiekkalaatikolla kilpailu voi olla aika kovaa. Ei siis lasten vaan äitien kesken. Yritän ite pysyä noista jutuista poissa, kun tiedän että en kyllä oo mikään Vuoden Superäiti ;)
Oli vielä ollut puhetta toisesta lapsesta perään (meillä siis kolmannesta). Ajatus kolmannesta kyllä houkuttelee, muttei missään nimessä vielä. Tilda saa ensin olla ihan rauhassa pieni ja sitten mietitään uudestaan. Mies on kyllä tyytyväinen tällä hetkellä näihin kahteen ja tulee oleen vaikea käännyttää vielä kolmanteen. Eli katsotaan.. Nyt taidan kyllä ainakin myydä nuo vauvan vaatteet pois, kun meillä ei kohta vaatteet enää mahdu minnekään ja säästän tytöille vaan muutamat vaatekappaleet, kuten ristiäisten juhlamekot ja parit suosikkivaatteet.. Muita vauvajuttuja en kyllä myy, ennemmin vaikka sitten jemmailen niitä mieheltä piiloon äitini luo tai jotain.. Ihan varmuuden vuoksi.. Ja oikeasti, en pystyis kyllä varmaan edes hoitamaan Tildaa jos seuraavakin raskaus olisi samanlainen, kuin nämä edelliset. Mutta, summa summarum, nyt nautitaan Tildasta koko perheen voimin ihan rauhassa.
Ja hei, Facebookin ryhmään oli tullut uus naama :)
Nyt näyttää aurinko vihdoin paistavan, joten ei muuta kun pihalle!
Nojanda ja Tilda (kohta tosiaan 5 kk)
Tosta naurusta piti sanoa sananen, että Inari tykkää hirveästi siitä kun säikähtää. Eli mä esim. vaippaa vaihtaessa juttelen hälle jotain, ja sitten yhtäkkiä menenkin lähemmäs puhumaan tai annan pusun nenään. Inari säpsähtää ja sit alkaa nauramaan. Outo huumorintaju.. ;)
Ja Inari on kyllä ihan hangonkeksi muutenkin. Aamulla kun haen sängystä (herää siellä usein ilman mitään ilmoitusta ja kun menen katsomaan), on täyttä hymyä siellä ja kiemurtelee onnesta kun joku tulee hakemaan :) On muutenkin itse aurinkoinen hymynsä kanssa.
Olen kyllä niin sydänjuuriani myöten rakastunut tuohon meidän pikkutyttöön!
Toivottavasti meille "tulisi" vielä lisääkin näitä lapsosia.. Taas on kuume noussut kun ystävälläni oli juuri laskettu aika ja olen 9kk hänen kanssaan odotuksessa myötäelänyt... Antaisin mitä vain että pääsisin synnyttämään vielä kerran elämässäni :`) Mutta katsellaan mitä tulevaisuus tuo..
t. kolmen prinsessan ikionnellinen äiti :)
Nimittäin vauvakuume mulla. Miten mä pääsen tästä yli? Olisi niiiiin mukavaa kun olisi Typyllä melkein samanikäinen leikkikaveri, tosiaan niinkuin kerroin niin mulla ja siskollani on yli 4,5v ikäeroa ja sen kuilu on todella iso. Mitä mä oikein teen, mies näyttäis vihreää valoa, mutta se pahoinvointi etc........
Kun Typy on ollut niin järkyn helppo lapsi, ei koliikkia, ei allergioita, niin jotenkin mä vaan funtsin että tietty se toinenkin olis, vaikka se on ihan puppua. En oikein voi tästä kenellekään kaverille/omalle äidille avautua, koska niiden mielestä ehdottomasti "EI" ainakaan kahteen seuraavaan vuoteen. En kyllä tiedä miksi, mutta kun tuossa äskettäin valittelin pahaa oloa äiteelle, ni se vaan kysy "etkai ole vaan raskaana"? No mitä jos olenkin?! Munhan tämä kroppa on, minähän sitä mahdollista uutta tulokasta hoitaisin jne. Sanottakoon nyt että en siis ole tällä hetkellä raskaana, vaikka halu olisi kova... Kun viikko sitten menkat alkoi, niin pettymys oli jossain tuolla takaraivossa niin suuri että huh. Vaikka miten sitä voisi raskaana olla kun on ehkäisy käytössä, anyway...:( siis mitä mää teen?!
Kääk, mun ajatukset tuntuu pyörivän nyt pahasti tuon asian ympärillä...
Pakko kysyä teiltä kiinteitä antavilta, onko teitin vaavien kakka muuttanut olomuotoaan? Meillä ei tulel enää sellaista "vauvankakkaa", eli sellaista kellertävää, vaan tuntuu että vaihtelee aikuisen ihmisen vaippoja...yöks... Ei kyllä ole ollut mitään vatsanvnteitä tai mitän, kakka tulee 2krt/pvässä. Anteeksi eritejutut...:D
Punnitsin eilen muuten Typyn sillä lailla, että kävin ensin itse vaa'alla ja sitten Typyn kanssa,niin näytti 7,9kg vaippa päällä!!!! Jösses, neiti on ollut ruoka-aikaan kotona... Parin viikon kuluttuahan hän täyttää jo5kk... Mihin se aika menee...?
Nyt tekemään välipalaa,
Valentine ja Typy 4,5kk
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=3dea6740-45d7-11dd-8e79-…!
On ollut koko päivän hereillä, lukuun ottamatta 2x10min torkkuja. On ollut aika kiukkuinen neiti tässä iltapäivällä... Mangoa meni tänään jo puoli purkkia, ja hän on jo vähän hoksannut tän syömisen idean.
Tottakai muuten vauvoista pitää ja saa olla ylpeä kun kehittyvät, itsekin aina pakahdun onnesta ja ylpeydestä kun Viola tekee jotain pientäkin uutta! Ehkä mua on vaan alkanut ärsyttää tuo "suorituskeskeisyys" kun lähipiirissä on sellaisia ihmisiä. Kun Viola alkoi todella pienenä ottaa kontaktia jne, niin ihmiset niiiiiiiin kehuivat, että onpas hieno vauva kun on noin kehitystään edellä. Ihan kuin Viola olisi jotenkin vähemmän hieno vauva jos ei olisi hymyillyt 5-viikkoisena!
Toivottavasti joku ymmärtää mun pointin... Tarkoitan, että kyllä ne vauvat ovat ihan yhtä hienoja, vaikka eivät oppisikaan jotain aikaisemmin kuin muut. Kyllähän ne kaikki kehitysvaiheet sieltä tulevat aikanaan. Kääntöpuolena tuollaisesta nopean kehityksen ihannoinnista seuraa se, että monet äidit huolestuvat ja stressaantuvat ihan turhaan, kun heidän vauvansa kehittyykin hitaammin. (tai siis normaalisti....)
No joo, nyt loppui tämä tilitys! =) Ulkona sataa kaatamalla, toivottavasti loppuisi ennen kuin on kävelyn aika. Eilen vielä shoppailin Violalle vähän vaatteita netistä, nyt täytyy kyllä tuhlaamisen loppua! (niihin kestovaippoihin hurahti useampikin euro...) Onneks mun äiti lupasi maksaa osan noista vaatteista. =) Ainut lapsenlapsi nääs, hemmottelevat varmaan Violan piloille... =)
täysikuu ja Viola 4kk
ps. kuvassa Viola on harjoitellut porkkana-perunasoseen syömistä ja keksinyt että on hauskaa syödä, tunkea nyrkity suuhun ja levittää soseet pitkin naamaa...
Huhhei...
Kahden tunnin nukutussessio takana... Linus raukka itkee katkipoikkiväsynä sylissä, rattaissa, sängyssä, sylissä, vieressä ja sylissä, mutta uni ei vaan tuu... Sit lopulta (kas kun ei aiemmin tullu mieleen...) poika kapaloon ja sänkyyn ja TUTTI suuhun... Nyt on nukkunu tunnin!!!!! Kas kun se tuttihan ei alun jälkeen oo taas kelvannu, ni en oo jaksanu tuputtaa suuremmin. Eilen illalla kun kiukkusi niin tarjosin ja hetkittäin se kelpasi ja tänään tarjosin uudelleen... WUOH!
Lähinnä mä tuon nukkumattomuuden kanssa olen huolissani vaan siitä, et tiedän, miksi uni on niin tärkeää vauvalle/pikkulapselle... Kasvuhan siis tapahtuu pääasiassa unen aikana ja jos vauva ei nuku syvää unta juuri koskaan (siis yölläki uni on pinnallista; havahtuu jos siirtää rinnalta pois), niin milloin aivot kehittyy sit... Mä oon miettiny jo kaikki mahdolliset neurologin konsultaatiot ym. mut tiedän, ettei mua oteta vakavasti tän huoleni kanssa... Enkä minäkää enää syksyllä tätä asiaa murehdi, nyt vaan tuntuu, et kaikki kumuloituu... :p
Pitäis vaan saada jostain viisasten kivi tuon uneen pääsemisen suhteen... Mut ko omalla neukalla ei oo mitään vinkkejä, ni en oikein tiedä, et kelle soittais tms.
Ideoita otetaan vastaan.
Itkettämiseen (tämän enempää enää, mitä nyt jo itkee sylissä ym) en kyllä pysty, eikä mulla näin viikolla ole ketään, joka voisi esim näin päivällä tulla mulle avuksi. Luka on liian pieni leikkiäkseen yksin tuntitolkulla, et nukutan hämärässä makkarissa pikkuveikkaa ja kun kärryttelyynki vaaditaan yleiselle tielle menemistä(Linukselle ei siis riitä se, et heijaan vaunua, vaan niiden on oikeasti oltava liikkeessä), ei sinne voi ihan joka välissä lähteä. Sitä paitsi ulos lähtmeinen on sen verran hidasta (metsästää isoveli kiinni ja pukea), et yleensä Linus ehtii hiiltyä sinä aikana jo niin, et nukahtaminen vaunuihin ei oo ihan yksinkertaista...
Nyt se heräs. Palataan!
Luuk @ ja Linus 4kk5pv