.o0O HELMET 2008 KESÄKUU O0O.

Hi**o mä nyt onnistun säheltämään, sorry!
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=8b581219-45d8-11dd-8e79-…!

ja jos mies näyttää vihreää valoa, niin mitä sä siinä koneella enää teet ;) Hih, ei vaan. Mutta kannattaahan sitä harkita. Tietysti vauvan luonne pystyy muuttumaan vielä moneen kertaan, esim. helppo vauva voi saada järkyttävän uhman tai valvomiskauden, mutta jos ei kokeile, ei koskaan saa selvääkään..



Samaan perheeseen voi osua montakin helppohoitoista vauvaa, me ollaan siitä ainakin yksi esimerkki. Kolmannella odotuskerralla ajattelin, että nyt olis jo tilastollisestikin sen koliikkivauvan aika, mutta kävi aivan päinvastoin. Ei olla kenenkään vauvan kanssa valvottu öitä ja kaikki ovat nukkuneet yöt heräämättä jo vauvasta asti. Esikoinen 3kk, toinen 2½kk ja Inari jo 1½kk iästä asti. Ja muutenkin arki on aina rullannut hyvin. Keskimmäisemme on vähän pippurisempi tapaus, mutta hyyyvin kiltti hänkin. Mä ottaisin kyllä vastaan vielä neljännenkin lapsen enemmän kuin mielelläni :)



Lisäksi, jos nyt koet, että saat nukuttua ja levättyä, niin se on hyvä asia. Välttämättä koliikkivauvan vanhemmat ei halua ihan heti perään toista lasta jos edellisetkin univelat on nukkumatta.



Ja kun ei koskaan tiedä miten kauan kestää että tärppää, niin hyvä aloittaa ajoissa yrittäminenkin :)





Mulla on kyllä kroonisena vauvakuume, joten olen HIEMAN puolueellinen :)

että Inari on alkanut tuntemaan omansa, eli jos joku vieras menee liian lähelle liian nopeasti on tiedossa hurja parku! Mutta nytkin Inkku on tuolla mun äidin sylissä. Katseli ensin kymmenisen minsaa, sit meni syliin ja vähän huulta väpätytti ja kymmenisen minsaa siitä on kuin kotonaan sylissä :) Ja terveen merkkihän vierastus vain on. Yleensä kyllä tulee vasta myöhemmin. Mutta Inari ei ole kuin muutaman kerran kuussa vieraiden sylissä, joten senkin takia oppii aikaisemmin huomaamaan erot vieraiden ja omien välillä ja ilmaisemaan sen.



Eiks jonkun muunkin vauva vierastanut?



Mutta nyt itsetehdylle pizzalle :P







Mikaela ja Inari 4kk 1vk

tässä linkki:



http://www.facebook.com/group.php?gid=12334403260



Yksi uusi naama oli ainakin tullut, kiva. Vaikken siellä pahemmin mitään kirjoittelekaan, on tosi mukavaa käydä katsomassa kaikkien teidän vauvojen kuvia!

Viikonloppu alkaa taas olla takana ja uuteen viikkoon mennään...



Noh. P i k k u h i l j a a ollaan meillä ehkä pääsemässä jo kapalossa nukuttamisesta eroon... Linus nukahtaa tuttiin ja hyssytykseen sylissä, josta sit tuurilla voi kantaa omaan sänkyyn muutamaksi tunniksi nukkumaan näin illalla. Ennen kapalona käytetty lakana toimii vaan peittona (johon löyhästi käärittynä)...

Valveillaolo on hiljalleen myös helpottumassa. Kiinteiden aloituksen jälkeen näytti, ettei niillä juuri ole vastetta, mut nyt, kun päivän aikana menee yhteensä n.1,5prk soseita, niin alkaa näyttämään, et Linus jaksaa jopa naureskellaki välillä. Paras hymy on tietenki se, kun hän näkee äitinsä :D



Taitojen kehittymisen suhteen minäkään en jaksa muuten jännittää, mut kun näytti tässä hetki sitte vielä, et varhaisheijasteetkaan ei ota poistuakseen, kun jatkuvasti oli kapalossa tai tiukasti sylissä... Nyt kun meilläKÄÄN ei enää moroteta eikä kävellä, ni kyllä tämä tästä. Hiljaa hyvä tulee.

Linus punkee ittensä selällään maatessaan hienoon banaaniasentoon, mut sinni loppuu sit siihen. Ja miten mukava on ollut nyt huomata, et lelukaaren kamat on alkaneet kiinnostaa :p

Isoveljen touhut ympärillä kiinnostaa kovastikin ja voi miten ihanan kuuloista Linuksen nauru on kun tätä kutittaa :D

Samaa asiaa vielä jatkaakseni oon katellu reilun vuoden takaisia kuvia Lukan 4kk-ajoilta... Niihin kuviin ei kyllä hymyjä ole juuri irronnut ja muistankin, et Luka oli tosi vakava vauva. 6kk:n tienoilta on ekat hymykuvat, kun Linuksesta on liuta kuvia, joissa tämä hymyilee nenänvarsi kurtussa...



Ja sitte. Valentinelle piti kirjoittamani, et mä ajattelen niin, et luonto osoittaa kyllä, milloin on hyvä aika toiselle tai useammille tenaville... Sinä ja miehes tiedätte, milloin toinen on tervetullut! Nojandakos se meinas, et haluaa antaa joka vauvan olla rauhassa vauva ennen seuraavan tuloa...? Totta sekin. Nyt tuntuu aina välillä, et sekä Luka että Linus jää äitiä vaille, kun ovat molemmat vielä niin pieniä... Mut kaverilla (odottaa viidettä) on ekat kolme 2vuoden välein ja sittenki nää kaks seuraavaa (en tiedä vielä et viimeistä) on 3vuoden välein. Heillä kakkonen aikoinaan oli meidän Linuksesta semmonen asteen vaativampi allergioineen kaikkineen, mut niin hän kovasti väittää, et aika kultaa niiiiin äkkiä kaikki muistot, kun vauvakuume uudelleen yllättää... Jää meillä nähtäväksi.

Ensimmäinen vauvakuume meillä kesti 4v, toinen orasti ja eka kierrosta yrittämättä tärppäs ("yrittämättä": en imettäny, ei ehkäisyä...). Nytkään ei ole mitään ehkäisyä (eikä kyllä seksielämääkää :D), mut katellaan. Just nyt en välttämättä haluais pissata tikkuun kahta viivaa, mut tuskinpa siihenkää tilanteeseen kuoltais. Onhan meillä jo valmiiksi farmariauto :D



Pitänee alkaa nukutuspuuhiin, ko Linus juttelee tolle peitolleen jo siihen malliin...

Mukavaa alkavaa viikkoa!!!



Luuk@ ja Linus 4,5kk
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=28ecb56a-4612-11dd-8e79-…!

Yritän nyt pikaisesti kirjoittaa jotakin, kun neiti torkkuu...



Unet: Yöt menee edelleen hyvin 1-2 syötöllä ilman vaipanvaihtoja. yöuni on noin 21.30-06. Päivisin meillä nukutaan nyt 30 min pätkissä. Kaikkea mahdollista on kokeiltu, mutta neiti herää kuin taikaiskusta, kun 30 min on nukuttu. Naapurin mammojen mukaan tämä liittyy motorisen kehityksen huimaan vauhtiin; maailma on liian kiinnostava nukuttavaksi. Päätin, etten ota paineita aiheesta vaan neiti saa nukkua kun nukuttaa. Päivärytmistä pidetään silti kiinni, eli lähdetään ulos aina klo 10 ja vaikka neiti nukkuukin vain sen 30 min, niin sitten vaikka keinutaan sylikkäin tai ihmetellään ulkoilmaa rintarepusta käsin.



Ruokailut: Tissiraivarit ovat vähentyneet nyt kun (tyhmä) äiti ei enää yritä syöttää neitiä kahden tunnin välein. Jemina näyttää kyllä selvästi itse hamuamalla tai tarrautumalla paitaan, milloin on nälkä ja kun vasta silloin aloitetaan syöttäminen, ruokailu onnistuu hyvin. Sunnuntaista lähtien ollaan vähän maisteltu perunaa. Toistaiseksi se on saanut aikaan vain kovia puistatuksia. Ensi viikolla kokeillaan varmaan jotakin makeaa, varmaankin luumua.



Kääntyminen: Jemina kääntyi viikonloppuna ekaa kertaa vatsalta selälleen. Vasta samoihin aikoihin alkoi viihtyä ekan kerran kunnolla päätään kannatellen vatsallaan. Rintarepussakin pitää neiti nykyään olla kasvot eteenpäin, sillä muuten kuljetaan koko ajan pää kenossa, että nähdään, mitä ympärillä tapahtuu. Kovasti kiinnostaa kaikki, mihin voi tarttua. Ihmetellään isin kanssa molemmat tätä nopeaa kehitystä, sillä viime viikon keskiviikkona neuvolassa Jemina ei vielä kannatellut päätään kunnolla eikä tarttunut leluihin kääntymisestä puhumattakaan. Nyt selältäänkin yritetään kääntyä mahalleen.



Jemina on nykyään, kun masukaan ei enää vaivaa, oikea hymytyttö, joka hurmaa niin tutut kuin tuntemattomatkin. Kuten Valentinon Typykin, Jemina haluaa nykyään kauppakeskuksissakin vain katsella ympärilleen. Nostankin yleensä vaunujen kopan lievästi pystyyn, jotta hän näkee. Kotioloissa viihdytään paljon sylissä, Jemina tykkää suukottelusta ja kantamisesta. Sitteristä katsellaan äidin tai isän ruoanlaittoa ja lelukaaren alla viihdytään jopa vartin verran ihan itsekseen etenkin heti unien jälkeen.



Taitaa olla aika mennä viihdyttämään neitiä. Jos vaikka lähdettäisiin taas piakkoin ulkoilemaan...



Nonna ja Jemina 3kk
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=5e6e4907-3130-11dd-8384-…!

Nonna: Jemina kuulostaa jollain tapaa aika samanlaiselta kuin meidän Leo. Leollakin oli alkuun vatsavaivoja ja oli sen vuoksi aika kitiseväinen ja tyytymätönkin usein. Nyt sillä saralla on selvästi helpottanut, ja Leosta onkin kuoriutunut tosi aurinkoinen, seurallinen ja aika rauhallinenkin poika. Ihanaa!



Ja meilläkin kuljetaan vaunuissa hieman korotetussa asennossa, jotta voi tarkastella ympäristöä. Ihan hassua, kun esikoinen aikoinaan todellakin nukkui aina kun oli vaunuissa. Unta piisasi melkeinpä aina niin kauan kunnes joku nosti pois kärryistä. Leo taas nukkuu säntillisesti tavanomaisen uniaikansa ja sen jälkeen herää katselemaan maailmaa. Välillä ympäröivä todellisuus kiinnostaa niin paljon, että jos tullaan vaikka kauppaan tai kahvilaan, niin poikanen herää uniltaankin kuulostelemaan, mitä oikein tapahtuu. Esikkomme ei todellakaan ollut tämän ikäisenä juuri koskaan hereillä vaunuissa! Kaikeksi onneksi Leo kuitenkin viihtyy kiesikyydissä hyvin ja malttaa pötkötellä siellä valveilla pitkiäkin aikoja.



Muutenkin olen kyllä niin onnellinen tuon pojan tavasta nukahtaa/heräillä kaikessa rauhassa ilman hillittömiä huutosessioita. Mukavaa kun voi ihan oikeasti jättää vauvan sänkyyn tai vaunuihin nukahtamaan itsekseen. Toivottavasti tuo ominaisuus Leolla säilyisikin.



Jonttuko, vai kuka, ihmetteli, kun rauhallinen vauva onkin yhtäkkiä muuttunut levottomaksi? Sitä tässä vähän itsekin odottelen, sillä taitaa olla niin, että just tuo motorinen kehitys, hampaiden puhkeaminen, kiinnostuminen ympärillä tapahtuvista asioista ym. aiheuttavat melkein kaikille 3-12-kuisille vauvoille rauhattomuutta. Useimmilla se taitaa näkyä just nukkumisessa. Kasvaminen ottaa koville, ja tavallaan se on ihan ymmärrettävää. Muistan ikuisesti esikoiselta sen vaiheen, kun tyttö oppi konttaamaan. Siihen saakka superhyvä nukkuja ja muutenkin rauhallinen tyttö heräili pitkän tovin monta kertaa yössä itseään heijjaamaan ja itkeskelemään, kun uusi taito ei antanut unirauhaa.



Ylipäänsä tuntuu olevan niin, että vauvoille ja lapsille tulee säännöllisin väliajoin jotain pieniä kriisejä: hyvätkin nukkujat nukkuu välillä tosi huonosti ja mallikelpoisille ruokailijoillekin tulee välillä huonon syömisen kausia. Ja toki sama toimii myös päinvastoin: huonot nukkujat oppivat ennen pitkää nukkumaan paremmin ja syömisen kanssa temppuilijat rupeavat jossain vaiheessa pistelemään sapuskaa ongelmitta. Onneksi näin!:-)



Meille kuuluu noin muuten aika seesteistä. Leo oppii varmaan pian kääntymään. Isosiskon ilveilyille nauraa rätkättää, ja sekös tuota meidän tyttöä huvittaa. Vuorokausirytmi on meillä flunssan ja korvatulehduksen jälkeen taas (onneksi) ennallaan. Aamulla noustaan 8-9 maissa. Aamupäivällä Leo nukkuu vajaan tunnin, iltapäivällä parissa erässä nelisen tuntia ja iltasella vielä vajaan tunnin. Yhdeksän aikaa poika menee yöunille ja herää yön aikana pari kertaa nopeasti syömään.



Allergiatilanne on Leolla edelleen vähän kurja. Maidoton, munaton ja soijaton dieettini pitää ihon suht hyvässä kunnossa, mutta silti ihottumaa vieläkin tulee. Kun nyt selvittäisiin vielä vaikka pari kuukauttai ilman niitä apteekin korvikkeita...



Pullon ja tutin syömistä ollaan harjoiteltu, mutta täysin tuloksetta. Tutti olisi hyvä siinä vaiheessa, kun alkaa olla levottomuutta öisin. Isomman vauvan kanssa ei viitsisi aina olla tarjoamassa tissiä/pulloa, ja viereisessä huoneessa nukkuvan isosiskon vuoksi olisi kuitenkin hyvä olla joku keino rauhoittaa vauva. Mutta kun ei niin ei. Pullon kelpaamisen suhteen alan jo menettää toivoani ja olenkin jo orientoitunut siihen, että nelikuisena aletaan harjoitella nokkamukista juomista. Ihan hyvin olen tätä symbioosia vielä toistaiseksi jaksanut, mutta luulen, että jossain vaiheessa alkaa kyllä tulla tarve edes joskus käydä poissa kotoa pidemmän aikaa. Pelkästään tuosta syystä en ole kuitenkaan ajatellut ruveta tarjoamaan kiinteitä vielä. Eiköhän tässä nyt niin kauan mennä täysimetyksellä, kun tulee puoli vuotta täyteen, tai roteva poika alkaa oikeasti kaivata tuhdimpaa sapuskaa - kumpi sitten tuleekaan ensin vastaan.:-)



Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!



Lumileopardi ja pikku-Leo 3 kk ja risat

...jos nyt onnistun sen liittämään. Pikkuinenhan tuo tuossa kuvassa on, nykyään jo iso roikale. Tukkaa on huivin alla PALJON.:-D
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=8aa31465-319e-11dd-8384-…!

Huomenna olisi sitten viihteelle lähtö, Sauna Open Airiin... Kyllä jännittää, kun ei ole yli vuoteen ollut viihteellä. Mummi tulee pitämään Typystä huolta, mutta silti...:/ Viime vuonna Saunassa Typy oli jo "matkassa mukana", olin pari päivää aiemmin saanut tietää raskaudesta, joten viihteilyt sitten jäivät niiltä festareilta. Ja olin vielä mahataudissa koko festarien ajan, kuvitelkaa, Baja-majat ja vatsatauti...:o Miten muuten teillä muilla, millaset fiilikset oli n. vuosi sitten kun saitte tietää raskaudesta? Oliko yllätys? Vai ihan "yritetty asia"?



Meillä neiti taas nukkui koko yön putkeen. Sweet.:)



Jaahas, nyt vaatii ruokaa, pakko mennä...





Valentine ja Typy vajaa 16vkoa
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=b4cf6658-32c5-11dd-a840-…!

Valentine kyseli viime vuoden tunnoista.. Nyt on tullut jo vähän "kateus" noita uusia helmikuisia kohtaan :`( Niisk! Mulla kun on jo kolme noita helmivauvoja, niin aina tuo helmikuisten pino vain imee keskuuteensa ;) Mulla on ollut tosi paljon aamupahoinvointia taas, lienee jotain hormonijuttuja, mullahan on ollut jo yli kuukauden kuparikierukka, joten ei pitäis olla kyllä vauvaakaan tulossa. Mutta ehkä tää on mulle niin luonnollinen lisääntymisaika, että jo siitä tulee oireita :D Mutta haikeudella kyllä muistelen sitä epäuskottavaa tunnetta kun testi näytti plussaa. Oltiin vasta pari viikkoa aiemmin puhuttu, että voitais käydä yrittämään kolmatta ja PAM, raskaana oltiin :) Yllätyksellistä siitä tekee sen, että mulla on PCO ja edellisiä tyttöjä tehtiin ½ vuotta ja vuosi.



Uh, Valentinen raskaus-vatsatauti-bajamaja-yhdistelmä ei tod kuulosta houkuttelevalta! Voi olla aikamoinen kokemus.





Täällä ei ihmeitä. Eilen olin tyttöjen kanssa Jumbossa ystäväni (Inarin kummi) ja hänen poikansa kanssa. Tänään pitäis mennä ostamaan uudet imetysliivit ja lapsille joku herkullisen värinen "monitoimi"uima-allas pihalle. BR-Toys myi aika makeita.. Huomenna tuleekin mun äiti miehensä kanssa meille kun meillä on hääpäivä :) Mennään syömään kahdestaan (!!!) ulos, ja lauantaina vielä leffaan! Täytyy pätkiä menot kahdelle päivälle ettei tule imetykseen taukoja. En uskalla nyt riskeerata mitään kun olen näin ennätyspitkää pystynyt täysimettämään.



Päivät Inarin ja tyttöjen kanssa menee mukavasti. Tohinaa kyllä riittää prinsessojen kanssa, mutta ihanaa on olla kotona. Ei tule aikakaan pitkäksi, tosin välillä olis kiva, että tulis ;) Inarin päivissä on sen verran rytmiä, että kahdet päikkärit nukkuu edelleen. Toiset 1h ja toiset 4-5h. Kellonajat ei ole ihan hirmu tarkkoja, mutta aamut alkaa yleensä klo 8 ja menee illalla nukkumaan klo 20-21. Päikkärit ajoittuu sitten johonkin kohtaan päivää :) Yöunet menee niin, että syö joko klo 6 tai 7 aamulla ja jatkaa unia sinne kahdeksaan. Inari on tosi kiltti ja rauhallinen vauva ja muutenkin ihanainen :)



Maanantaina Inari kääntyi ekaa (ja toistaiseksi ainutta) kertaa selältä vatsalle. Tykkää myös, että rattaissa on vähän korotettu päätyosa, tosin viihtyy kyllä oikein mainiosti selällään pötkötellenkin kun on vain kuomu alhaalla. Ulkona ei tietystikään niin hyvä kun aurinko paistaa, mutta ostareilla se on pop.



Mutta nyt alkaa vissiin kyllästymään tuossa huoneensa matolla. On siinä ihmettelemässä isosiskojen nukketouhuja. Ainiin, ja Inari siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan viikonloppuna. Hyvin on mennyt yöt, ei ole kertaakaan tarvinnut tulla katsomaan. Itkari on kyllä viritettynä täysille, jotta kuulen joka inauksen, mutta toistaiseksi ainoat pari surahdusta on aiheuttaneet meidän kissat. Ei laitettu edes kissaverkkoa nyt sänkyyn, kun ei heitä tunnu kiinnostavan vauvansänky, ja lisäksi Inari on jo painavempi kuin kissat.



Mutta nyt leikkimään..





Aurinkoista tulevaa viikonloppua!





Mikaela ja Inari 3½kk

Piti lähteä kävelylle, mutta tuo yks vaan koisaa jo toista tuntia... Viime syötöstä on jo aikaa, niin en viitsi vielä lähteä. Aamupäivällä käytiin jo pappan ja Violan kanssa lähikahvilassa lounaalla. Mun isä haluaa olla Violalle pappa. Mun äiti taas haluaa olla isoäiti, koska se on kuulemma niin kaunis sana. Saas nähdä miten Viola sen vääntää, hän tuskinpa tulee sanomaan "isoäiti..." Mites muilla, mitä "nimiä" isovanhemmilla on+



Tänne kuuluu oikein hyvää. Kamala miten nopeasti aika menee, tajusin just että olen jo "käyttänyt" yli kolmasosan äitiyslomasta!!! En mä halua ikinä mennä mihinkään! =) No ei, kyllä mun tarkoitus olisi ensi vuoden puolella hakea töitä, määräaikainen työsuhde kun päättyi huhtikuussa. Eli työttömyyskortistoon vaan... Kotihoidontuella ei pärjättäisi, ja ajattelin ihan hyvällä omalla tunnolla roikkua ansiopäivärahalla muutaman kuukauden. Ja lisäksi voisin tehdä jotain keikkatöitä esim. sos.alan ohjaajan hommia viikonloppuisin ja iltaisin (olen siis sosionomi). Näin Violaa ei tarvitsisi laittaa vielä hoitoon, kun puoliso ja isovanhemmat voisivat olla hänen kanssaan.



Viimeksi kun oltiin neuvolassa, th jutteli, että varmaan tossa kuukauden päästä Viola varmaan yrittää nousta pystyyn, yrittää siis itse päästä istumaan jne. No, Viola ilmeisesti ajatteli, että "hitot kuukauden päästä, mä nousen nyt!", sillä samana iltana hän alkoi nostaa itseään, ja nyt jo viihtyy pitkiäkin aikoja sylissä istumassa, tuettuna. =) Häntä kiinnostaa selvästi tämä ylöspäin meneminen, kääntymistä hän ei pahemmin edes yritä. Mutta kuka sitä nyt vatsallaan haluaa maata? =) Edellispäivänä hän kellahti mahaltaan selälleen, mutta se oli ihan vahinko. Aika pöllämystynyt hän kyllä oli.



No, nyt kuuluu jotain elonmerkkejä... Kesäisiä terveisiä kaikille!



täysikuu ja Viola n. 3kk 1vk

Noh niin!

Päädyin laittamaan elonmerkkiä, kun molemmat kädet sattuu olemaan vapaina...

Täällä sitä pohjanmaalla nyt ollaan, tultiin jo viime viikon tiistaina... Matka oli kamala, mutta hengissä päästiin perille...



Viikko täällä on ollut aika kahtiajakoinen. Toisaalta mulla on oma äiti ja sisko sekä 13v pikkuveli auttelemassa ipanoiden kanssa, mut toisaalta sitä lasten isää alkaa olla aika massiivi ikävä... Sitte omien inttiaikojen ei olla näin pitkiä pätkiä oltu erosssa... :(



Noh. Linukselle kuuluu arvatenkin hyvää. Viikon päivät ollaan maisteltu kiinteitä!!! Eka maissia ja mangoa, tänään myös perunaa.

Tähän väliin totean näihin tottumisjuttuihin... Olettekos siskot koskaan maistaneet omaa maitoanne tai korviketta (kumpaa lapsenne nyt sitte käyttääki)? Maistuuko se aikuisen suuhun jollekin muullekin kuin MAKEALLE? Tähän uskoon nojaten mä oon aina ajatellu, et siksi ne aloitussoseet nimenomaan on niitä ruusunmarjoja ja mangoja etc... Vai?

Noh. Meillä ei tää kiinteämmän aloitus oo aiheuttanu vatsanpuruja. Linus vetää etenki maissia tosi mielellään... Ja nyt tuntuu tosi hyvältä, ko TIETÄÄ et oma maito siinä lisänä riittää kyllä. Mä saan jättää sen imetysteenki juonnin taas vähemmälle... Se on Jonttu kamalaa ainetta se!!!



Nonnako se meinas, ettei passaa turhan usein tyrkyttää tissiä...? Meillä ei vielä koskaan oo käyny niin ,ettei kelpais, ko vaan kiinni pääsee... Toki jos ei oo nälkä ni herutteluksi ja naureskeluksi menee, mut Linus viihtyy todella hienosti rinta suussa huvitellen... Tutti näin muinoin taas ei kelpaa :D Eikä se pullo, mut sitä me ei tarvitakaa!



Linus nauraa ääneen, juttelee leluilleen ja isoveljelle ja viihtyy hyviä pätkiä lattiallakin. Toki sylissä ei makuuasento kelpaa vaan änkeää pystympään ja tuettuna oonki vauvaa sit istuttanu... Tuplarattailla kärryttelyki onnistuu taas, Luka aina välillä hoitaa nukkuvan vauvan vierestään hereille, mut muuten homma käy ko tanssi :)



Ja Valentine: kateellisena toivottelen mukavaa viikonloppua! Rokkaa munki puolesta!



Siitä vuoden takaisesta... Mä pystyn hedelmöittymisen sanomaan päivälleen (viime viikolla vuosi sitte), mut tunne siitä, et itse alko odottamaan vauvaa ja samalla istui siskon pikkukeskosen sängyn laidalla saa vieläki kyyneleet silmiin... Viime vuoteen liittyy mulla niin paljon ristiriitaisia tunteita ja muistoja, etten oikein jaksa niitä edes käsitellä...enkä oikein osaakaan. Juurikin tässä mietittiin siskon kanssa yhtenä iltana sitä, et miten oikeastaan koskaan voi ymmärtää kaikkea tapahtunutta ja miten sen koskaan voi hyväksyä...

Muistan, miten olin haljeta onnesta (esikkoa yritettiin 4v, toista ei ollenkaan) ja miten toisaalta pelkäsin kertoa siskolle (kerroin Antin kaapin ääressä itkien ja anuraen samaan aikaan). Muistan, miten tunsin iloa ja ylpeyttä, miten pelkäsin ja häpesin omaa onneani katsoessani siskoa silmiin...

...

Nyt menee jo terapoinniksi...



Mummu kuuluu olevan tulossa poikien kanssa vaunulenkiltä, pitänee mennä.



Luuk@ ja Linus 3,5kk

jotta sain kuvan liitettyä. Herjasi vaan, että s-postiosoite ei kelpaa, mutta en sitten kuitenkaan saanut sitä itse muutettua... Eli nimimerkistäni hävisivät nyt ä:n pisteet. =)



Viola tuolla vetelee iltamaitoja, kohta on juonut 2dl... (ennen joi max. 125ml). Taidetaan kohta aloittaa kiinteiden maistelu, ja onhan Viola jo melkein 3,5kk.



Nyt suihkuun, olin tänään tanssitunnilla, oli kyllä voimat niiiiin pois tuon helteen takia. Mutta en valita, ihanaa kun on kesä!!!

Emmää tajua...

Vielä yksi yritys...
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=4af5cf0a-3326-11dd-8384-…!

Tänään prinsessa tasan 4kk, ja voi vaan todeta että ohhoh kun aika menee! =] Yhä edelleen aurinkoinen ja ihana lapsi. Lääkärineuvolassa kaikki oli hyvin, tosin pituuskasvuvauhti oli hieman "notkahtanut", mutta kuulemma yleistä rintaruokituilla vauvoilla. Ja vielä ei kiinteitä aloitettu, ehkä tossa parin viikon kuluttua, näkee nys sit.. Neuvolakortin viimeinen lause oli että "vatsallaan kämmennojassa". =] Ja nyt on likka pyörähdellyt jo varmaan kaip vahingossa mahalta takaisin selälleen, tänäänkin meni aikas korkeelta, kun oli just kämmennojassa, ja sieltä heilahti.. =]



Vuosi on mennyt tosi nopeesti. Muistan vielä hyvin, että kun menkat ei alkaneetkaan, ja tiesin heti jo oireista että raskaana taas kerran olen (edellisiä raskauksia kolme takana mutta kaikki päättyneet keskenmenoon). En tehnyt edes raskaustestiä, kun tiesin että taas on tärpännyt. No, keskenmenoa siitä odottelin pelonsekaisin tuntein, ja jotenkin tuntuu uskomattomalta vieläkin että sitä ei tullutkaan, vaan vihdoin meille tuli se odotettu ja toivottu vauva, pienenpieni prinsessa! =] eipä tuosta raskaudesta oikein osannut nauttia, kun ne keskenmenot kummitteli taustalla.. mut nyt yritän nauttia täysin siemauksin tästä vauva-arjesta ja vauvasta, kun tyttö vielä on pieni! =]



Isovanhemmista: meillä on lapsella mummu ja pappa, sekä mummu ja taata. =] Itse saivat valita miksi haluavat itseään kutsuttavan. =] Ja hyvähän se on tytön sit parin vuoden päästä huudella, jos/kun s-kirjainta ei osaa vielä sanoa, että "taatana on hyvä olla".. =P



Mulle tuli kyynel silmään ja surullinen olo, kun luin Luuk@n vuodentakaisista tunteista keskoskaapin viereltä.. =( jaksamisia edelleen!



Valentinelle erittäin mukavaa festaria! Onneksi ilmat suosii! =]



Mut nyt pitää mennä, mies tuli töistä ja tyttö saa vielä kylpyhetken, kun on ollut taas niin hikinen päivä.. =] ja jos tyttö sit jo nukahtais. mummu oli sitä tänään hoitamassa, kun mulla oli illalla yksien polttareiden suunnittelua enkä viitsinyt pientä ottaa mukaan.



Aurinkoisia viikonlopun päiviä!



jonttu ja rinsessa 4kk

Taas katosi piiiiiiitkä kirjotus bittiavaruuteen eikä ole enää aikaa ruveta uutta kirjottamaan. Uskomatonta!



Tiivistetysti: Meil menee ihan kivasti.



Luukalle Ihana kuulla et teil menee Linuksen kans hyvin!



Valentine ja Mikaela Nauttikaa viikonlopustanne!



Mulla tapahtu jotain kummaa my;s ilmeisesti koneenkin kans jotain kun ei tuu kaikkia kirjaimia vaan niiden tilalle jotain kummia merkkej' kuten t'm'kin n'in. Vitsi tekniikka on sit hienoa. Teksti j'i v'h'n tyng'ksi. Paremmalla ajalla uusiksi.



Aurinkoista viikonloppua kaikille

toivottavat Nojanda ja Tilda 4 kk




!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=ccf3e509-33a1-11dd-a840-…!

Näin pitkän ajan kuluttua ajattelin kirjoittaa et me taidettiin olla samoihin aikoihin hyvinkäällä synnyttämässä. meidän otto syntyi 22.2., tosin minä lähdin kotiin jo 18h kuluttua oton syntymästä kotiin.

Vaikutan tuolla maaliskuisissa, tosin olen ollut nettipimennossa melkein 3kk.



t.Nia ja otto 3½kk

Tulen moikkaa sua maaliksiin, jos et lue tätä. Meidän neiti syntyi 21.2. klo 2.06 eli ehkäpä oltiinkin samaan aikaan sairaalassa :) Mun huonelaisilla on mun yhteystiedot ja kaikki muut olivatkin leikattuja, joten ainakaan samassa huoneessa ei oltu. Me jouduttiin olemaan sairaalassa seuraavaan aamuun kun vauvan verensokereita seurattiin.



Asut ilmeisesti täälläpäin?

Meillä santeri tuli taas nuhaan ja nyt näyttää olevan vielä räkäsempi ku viimeksi.Tympiä ku taas kipeenä.

Santeri osaa kun on lattialla mahallaan niin pyöriä akselinsä ympäri.Kiva kattoa ku poika kehittyy.

Santeri on nyt kahtena päivänä nukkunut päivällä pitempiä päiväunia,niiden 30-45min unien sijaan.Ihan kiva kyllä.

Mutta nyt pitää mennä ruoan tekoon.

santeri 4kk ja viikon päälle.