Afrikkalaisten keskimäärionen ÄO on 60
- Ei afrikkalaisten huono-osaisuus ole meidän valkoihoisten syytä. Kun suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 97, Afrikassa se on 60 - 70. Erot älykkyydessä on merkittävin huono-osaisuutta selittävä ilmiö.
En kyllä ole samaa mieltä tuosta huono-osaisuudesta, sillä tunnen Suomessa monta todella älykästä ihmistä, jotka ovat silti huono-osaisia. Eräs mies menetti äitinsä kun oli lapsi, äiti teki itsemurhan ja mies on kärsinyt koko ikänsä siitä ja sekoittanut päätä kaikin tavoin. Silti mies on yliopistossa ja työelämässä ollessaan todistanut ainakin minulle, että hän on yksi fiksuimmista ihmisistä mitä tunnen ja elää nykyään sossun rahoilla.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011030313291196_uu.shtml
Tuo Afrikan osuuskin on keskiarvo eli siellä on myös viisaampia ja myös tuota tyhmempiä.
Kommentit (104)
no jos täältä vietäisiin vauva jonnekin afrikan pikkukylään ja se asuis siellä koko elämänsä, olisko se viisaampi kuin muut siksi että on suomalainen?
Sarahan etelapuolisessa Afrikassa ihmiset saavat keskimaarin 10 malaria-infektiota vuodessa. Afrikkalaisilla ihmisilla on kehittynyt suojaavia mutaatioita perimaan, mutta siita huolimatta ensimmaiset viisi vuotta ovat vaikeita. Suomalaisella vauvalla tuskin olisi malarialta suojaavia mutaatioita, joten eikohan tuo kuolisi ensimmaisen vuoden aikana.
vaikka niillä on siellä niin tasokas ja kaikille avoin koulujärjestelmä.
ÄO-testit mittaavat älykkyyttä suppeasta, länsimaiseen ajattelutapaan ja koulutukseen liittyvästä näkökulmasta.
Erityisesti varh.lapsuuden heikko ravitsemus vaikuttaa aivojen kehitykseen, lisäksi tautien, traumatisaation ym. vaikutus otettava huomioon.
... oikeassa siina mielessa, etta evoluutio on aina pyrkinyt sopeuttamaan ihmisia kulloisinkiin elinoloihin.
Ihonvari on vaalentunut ihmisten siirtyessa kohti maapallon napoja.
Karjatalouden vallitessa ihmisille on kehittynyt kyky pilkkoa maitosokeria myos aikuisina.
Valtaosalla afrikkalaisista on kehittynyt kyky torjua Aasiassa vallitseva malarialoinen.
Valitettavasti uudet ominaisuudet ovat tuoneet mukanaan myos uusia vitsauksia...
Malaria on aiheuttanut erilaisia verisolusairauksia, joista sirppisoluanemia lienee tunnetuin koulun biologiasta.
Maailman yleisin entsyymipuutostauti on myos malarian tuliaisia, silla se antaa osittaisen suojan vakavaa malariaa vastaan.
Raudan puutteen on pitkaan epailty vaikuttavan keskittymis- ja oppimiskykyyn. Esimerkiksi Suomessa ollaan karkkaasti tarjoamassa rautatabletteja niin lapsille kuin aikuisille, jos hemoglobiini putoaa "normaalin" alarajoille.
Valtaosa afrikkalaisista on aneemisia valtaosan elamastaan. Kun Suomessa hemoglobiinin raja-arvona pidetaan naisilla 120g/l, niin Afrikassa mittaamme normaaleilta aikuisilta jatkuvasti 80-90g/l. Sairaalapotilaista loytyy viela alhaisempia arvoja, jossa 50g/l nurkilla.
Miksi emme jaa kaikille rautatabletteja? No, kun anemia suojaa malarialta ja erityisesti sikiolle hengenvaaralliselta istukkamalarialta. Jos vaihtoehdot ovat krooninen anemia tai malarian aiheuttama hengenvaarallinen anemia, niin kumman ottaisit? Kumpikin vaihtoehto on kurja, ja krooninen anemia todennakoisesti vaikuttaa oppimiskykyyn ja sita kautta alykkyystestien tuloksiin. Mutta minkas teet.
Muutenkin aika outoa puhua yli miljardin asukkaan mantereesta siihen tyyliin, että kaikki elävät samalla tavalla ja ovat kouluttamattomia. Tuo 10 malariainfektiota vuodessa kuulostaa aivan liian suurelta luvulta, ei pidä paikkaansa.
no jos täältä vietäisiin vauva jonnekin afrikan pikkukylään ja se asuis siellä koko elämänsä, olisko se viisaampi kuin muut siksi että on suomalainen?
Sarahan etelapuolisessa Afrikassa ihmiset saavat keskimaarin 10 malaria-infektiota vuodessa. Afrikkalaisilla ihmisilla on kehittynyt suojaavia mutaatioita perimaan, mutta siita huolimatta ensimmaiset viisi vuotta ovat vaikeita. Suomalaisella vauvalla tuskin olisi malarialta suojaavia mutaatioita, joten eikohan tuo kuolisi ensimmaisen vuoden aikana.
Tuo 10 malariainfektiota vuodessa kuulostaa aivan liian suurelta luvulta, ei pidä paikkaansa.
Okei, vaannan rautalangasta toisella tavalla...
Saharan etelapuolisessa Afrikassa (Etela-Afrikka jatetaan pois, koska se on endeemisen alueen ulkopuolella):
* lapsi altistuu malarialle keskimaarin 10 kertaa vuodessa
* milla tahansa mittaushetkella yli 50% lapsista on infektoituneita
* malaria aiheuttaa jokaiselle lapselle keskimaarin kaksi pitempaa kuume-episodia vuodessa
* vakavan malariaepisodin todennakoisyys lapsella on 2% per vuosi
* malarian aiheuttaman kuoleman todennakoisyys lapsella on 1% per vuosi
Nama luvut ovat tietenkin arvioita, joita teemme sairaaloista saamiemme tietojen perusteella. Yleisena nyrkkisaantona pidamme, etta jos lapsi selviaa 5-vuotiaaksi, han on kehittanyt kliinisen vastustuskyvyn malariaan. Aikuiset infektoituvat siina missa lapsetkin, heilla vain infektio ei tuota kliinisia oireita, vaikka veresta loytyy malarialoisia.
No selitäpä mulle, miten se Suomi kehittyi yhdeksi maailman fiksuimmista maista? Vielä 1800-luvulla SuomiKIN oli kehitysmaa. Jos täällä oltaisiin ihan urpoja, niin oltaisiin kehitymaa yhä.
No tama varmaan on osaksi kovan ilmaston ansiota. Jos ei tyonteko huvittanut, niin seuraavana talvena karsi tai kuoli pois.
Karu ilmasto on toisaalta myos pitanyt monet infektiotaudit ja loiset kurissa tai kokonaan poissa.
älykkyystestit sisältävät vain kuvioita. Ei siellä mitään Tuksun kuppikokoa kysytä.
Samanlaiset älykkyyserot saadaan myös esim. Amerikassa rotujen välillä.
nuo älykkyystestit kuitenkin mittaa lähinnä sellaista älyä, jonka länsimaalaiset oppivat koulussa. En siis usko tuon mittauksen luotettavuuteen ollenkaan.
Niissä mitataan tietyntyyppistä matemaattisloogista ajattelua, joka kehittyy koulutuksessa. Sen vuoksi länsimaissa on ollut pakko koulutustason noustessa kalibroida äo-testejä, ettei keskiarvo nouse liikaa siitä sadasta!
Ihan tosi, ettekö muka muista tuota siitä yhteydestä, kun Matti Vanhasen natsi-ideologiaa hipovasta isästä, Tatu Vanhasesta kohistiin mediassa muutama vuosi sitten? Daaa....
Tässä on äkkiseltään löytämäni mielipidekirjoitus tuon kohun ajoilta Helsingin sanomista:
"Älykkyyteen vaikuttavat monet syyt
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä (7. 8.) valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhanen esitti näkemyksiään eri etnisten ryhmien välisistä eroista älykkyydessä.
Koska hänen näkemyksensä ratkaisevissa kohdin eroavat nykyisen tieteen valtavirrasta ja perustuvat eräissä kohdin selkeisiin väärinymmärryksiin populaatiogenetiikan perusteista haluamme korjata hänen käsityksiään.
Vanhanen esittää että monissa Afrikan maissa keskimääräinen älykkyys on matalampi kuin teollisuusmaissa.
Monet virhelähteet, kuten kulttuurin vaikutus länsimaissa kehitettyjen ja validoitujen älykkyystestien toimivuuteen täysin toisessa kulttuuripiirissä, selittävät varmasti paljon näistä eroista.
Toisaalta tiedetään, että esimerkiksi lapsuudenaikainen aliravitsemus saattaa vaurioittaa aivoja pysyvästi, joten väite ei ole täysin epäuskottava.
Mikäli näin todella on, mikään käytössä oleva tutkimus ei kuitenkaan tue näkemystä että geneettisillä tekijöillä olisi minkäänlaista vaikutusta näihin eroihin.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet että perinnöllisillä tekijöillä on selkeä vaikutus yksilöiden välisiin älykkyyseroihin väestöjen sisällä.
Nämä tutkimukset on kuitenkin kaikki toteutettu vauraissa länsimaissa, joten niiden tuloksia ei ole mahdollista yleistää kehitysmaihin.
On esimerkiksi selvää, että Suomessa vakavalla aliravitsemuksella ei ole vaikutusta ihmisten välisiin eroihin älykkyydessä, koska laajamittaista aliravitsemusta ei yksinkertaisesti esiinny Suomessa.
Sen sijaan maassa, jossa aliravitsemus on yleistä, se todennäköisesti selittää huomattavan osan ihmisten välisistä älykkyyseroista.
Vielä perustavampaa laatua oleva kysymys on kuitenkin se, että tutkimukset väestön sisäisistä älykkyyseroista eivät kerro mitään väestön välisten älykkyyserojen syistä.
Tämä näkyy selvästi siinä, että keskimääräinen älykkyys on voimakkaasti noussut kaikissa teollisuusmaissa 1900-luvun aikana.
Koska kuitenkaan väestön geneettisessä rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia, tämän nousun täytyy johtua puhtaasti ympäristötekijöiden vaikutuksesta.
Vastaavasti on täysin mahdollista, että vaikka kahden väestön sisällä geneettiset erot selittävät huomattavan osan älykkyyden vaihtelusta, näiden väestöjen väliset älykkyyserot johtuvat puhtaasti ympäristötekijöiden vaikutuksesta.
Jotta väestöjen välisiä älykkyyserojen syitä olisi mahdollista selvittää luotettavasti, se edellyttäisi heti syntymän jälkeen toiseen maahan adoptoitujen lasten tutkimista ja tällöinkin sikiöaikaisten olosuhteiden vaikutus tulisi ottaa huomioon.
Me emme ole tietoisia, että tällaisia aineistoja olisi olemassa eikä Vanhanenkaan viittaa tällaiseen tutkimukseen, joten luotettavan vastauksen saaminen tähän kysymykseen edellyttää uusia tutkimuksia.
Kuitenkin, koska tiedämme että paitsi aliravitsemus myös monet muut ympäristötekijät, jotka ovat selkeästi yleisempiä kehitysmaissa kuin teollistuneessa maailmassa, vaikuttavat älykkyyteen, on huomattavasti uskottavampaa etsiä mahdollisten väestöjen välisten älykkyyserojen syitä ympäristötekijöiden vaikutuksesta kuin geneettisistä eroista.
Vanhanen on oikeassa siinä, että eroilla älykkyydessä on huomattavaa vaikutusta huono-osaisuuteen sekä maiden sisällä että niiden välillä.
Jokaisen oman omantunnon asia lienee puolestaan se, kuinka paljon länsimaisten ihmisten tulisi ottaa vastuuta afrikkalaisten ihmisten huono-osaisuudesta.
Nykyisen tutkimuksen valossa ei ole kuitenkaan mitään pohjaa käsitykselle , ettei väestöjen välisiin eroihin älykkyydessä voisi vaikuttaa tai jopa poistaa niitä.
Aliravitsemuksen torjunta ja koulutusjärjestelmien kehittäminen ovat tässä kohdassa varmasti erittäin tärkeällä sijalla.
Väite siitä, että joillain etnisillä ryhmillä olisi geneettisistä syistä alempi älykkyys kuin toisilla, on usein toistettu, mutta sillä ei ole mitään pohjaa nykyisessä tieteessä.
Omien uskomusten esittäminen totena on valitettavan yleistä. Olisimme kuitenkin odottaneet tieteellisen koulutuksen saaneelta Tatu Vanhaselta parempaa perehtyneisyyttä alaan, josta hän esittää julkisesti näkemyksiä.
KARRI SILVENTOINEN
fil. toht.
JAAKKO KAPRIO
geneettisen epidemiologian
professori
Kansanterveystieteen laitos
Helsingin yliopisto "
Ei mulla tohon mitään lisättävää ole.
Älykkyyttä ei edes ole olemassakaan. On vain erilaisia skillssejä.
Idolssissa näemme miten osalla on nuottikorva ja osalla ei ole. Osa laulaa kuin vanhat tekijät.
On synnynnäisesti lahjakkaita ihmisiä eri osa-alueilla. Sitten taitoja voi kehittää tiettyyn pisteeseen, kunnes tulee suvanto. Eikä persoonan tarvitse kehittyä juuri sillä alueella millä on voitokkain. Hän voi kehittää itseään myös pieruvitseissä.
Minun kainalopieruäoni on yli 200.
ei pyritä katsomaan asioita vähän pintaa syvemmältä. Miksi Afrikan maat ovat köyhiä suotuisasta ilmastosta ja luonnonvaroistaan huolimatta? Miksi Afrikassa koulusysteemi on huono? Miksi Afrikkaan annetaan vuosittain satojen miljardien kehitysapua ja on annettu jo vuosikymmeniä, mutta mitään muutosta ei tule?
Väittely tyyliin "jos minä olisin kasvanut Afrikassa niin mullakin menisi huonosti" antaa oikeasti paljon vähemmän kuin luulette ja olettaa jo valmiiksi että asiat ovat Afrikassa automaattisesti tietenkin päin persettä pohtimatta itse syitä sen enempää. Miksi?
Maailman ihan ensimmäisen sydämensiirron teki Christiaan Barnard Etelä-Afrikassa vuonna 1967, eli kyllä Afrikassakin omalla työllään tarvittaessa voi kunnostautua. Ei se kylläkään sattumaa ole, että Barnard on (oli) valkoihoinen.
Kaikkein helpoin ja yksinkertaisin on tietty syyttää muita, mutta oliko esim. vainotuilla juutalaisilla Euroopassa tosi hyvä alku vauraan Israelin perustamiselle muutamassa vuodessa kun miljoonia oli ensin laitettu kaasukammioihin ja poltettu ja ne jotka selvisivät, piileskelivät vuosia tyyliin Anne Frank perheineen.
Israelissa on nykypäivänäkin terrorismia ja sotia muutaman vuoden välein. Juutalaisia on vainottu vuosisatoja Euroopassa mutta silti juutalaisten omalla valtiolla ja juutalaisilla USAssa menee oikeastaan ihan loistavasti verrattuna mustaan väestöön. Miksi ihmeessä? Vähemmistöjä molemmat.
Juutalaisia on USAssa 0.2 % väestöstä mutta kaikista amerikkalaisille myönnetyistä Nobel-palkinnoista juutalaistaustaiset ovat saannet 39,5%. Mustia USAssa on 13% väestöstä ja kaikista amerikkalasille myönnetyistä Nobel-palkinnosta tieteissä mustat ovat saaneet 0%
Kymmenissä tutkimuksissa havaittu älykkyysero selittää asian.
tarkoiteaan jotain, asiat eivät ole niin kehittyneitä kuin rikkaissa länsimaissa. Samoin kulttuuriset erot on todella suuria. Tollasten "miks nei ei opeta toisiaan lukeen" -juttujen takia monet kehitysapuprojektitkin menee ihan päin peetä, kun ihmetellään vaan et miks noi nyt ei tajuu tehdä noin kuin olis järkevää...jostain muusta se täytyy lähteä. Kiinnostaisi kuulla että missä Afrikan maissa tää tutkimus on tehty, ja millaisilla otoksilla? Ollaanko pyöritty yhden maan savimajoissa, vai käyty myös suurkaupunkinen yliopistoilla?
Kirjoituksesi vilisee ihan uskomattomia vinksahduksia, joita en kaikkia jaksa alkaa oikoa, mutta:
1) mietipä kertaalleen, mikä ero oli apartheid-ajan Etelä-Afrikassa elävän valkoihoisen elintaso, koulutustaso ja kehittymismahdollisuudet verrattuna mustaan väkeen?
2) Mietipä, mistä Israel saa rahoitusta? Oletko ikuna kuullutkaan siitä, että sinne kerättiin valtion perustamisvaiheessa kaikki varat ulkomailta, ja niillä ostettiin maata paikallisilta arabeilta (loput sitten ryövättiin itsenäistymissodassa). Nykyäänkin Israelin valtio saa ihan tolkuttomasti rahaa apuna Yhdysvalloilta sekä mm. amerikkalaisilta juutalaisten etujärjestöiltä. Mitä tulee juutalaisiin etnisenä ryhmänä, niin sen on todettu olevan Yhdysvalloissa kirkkaasti varakkain ja menestynein etnisistä ryhmistä - miksi? Ei siksi, että he olisivat jotenkin olennaisesti syntyjään älykkäämpiä kuin muut (valkoihoiset), vaan siksi, että koulutusta ja uralla etenemistä arvostetaan juutalaisessa kulttuurissa erittäin korkealle - vrt. aasialaiset.
Eli otapa pikkuiseen päähäsi se ajatus, että juutalaiset pärjäävät etnisenä ryhmänä Yhdysvalloissa myös huimasti paremmin kuin esimerkiksi eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläiset... oletko sinä tyhmempi kuin juutalaiset?
Summa summarum: nimenomaan tuo juutalaisten menestys amerikkalaisissa vertailuissa TODISTAA SEN, ETTÄ KOULUTUKSELLA JA ELINOLOILLA ON RATKAISEVA MERKITYS.
hah!
korkea ÄO ennustaa erittäin hyvin akateemista kyvykkyyttä ja suuri siksi ÄO korreloi koulutustason kanssa. Korkea koulutus ei (juuri) nosta älykkyyttä vaan korkea ÄO nostaa koulutustasoa. Noin päin. Tietty jos hieroo älynystyröitään, niin saattaa se ÄO siitä noustakin. Tuo efekti on kuitenkin kokonaisuuden kannalta marginaalinen.
Älykkyystestejä on kalibroitu ylöspäin koska keskimääräiset pisteen niissä ovat nousseet per vuosikymmen. Koulutus ei juurikaan ole vaikuttanut niihin vaan evoluutio ja parempi ravinto jne. Hyvä vertaus on samanaikainen keskipituuden huomattava nousu, ja siihen ei kai kukaan väitä koulutuksella olevan vaikutusta.
Joukossa tyhmyys tiivistyy. On erilaisia kultuureja. Juutalais uskonnossa arvostetaan ahkeruutta ja työntekoa.
Afrikkalaiset ilmeisesti arvostavat sanontaa tyhmä työtä tekee ja viisas pääsee vähemmällä. Viisas afrikalainen on se, jolla on automatti konetuliase.
Osa suomalaisistakin arvostaa tuota sanontaa ja elää sen mukaisesti.
Todellisuudessa populaatiossa on fiksuja ja vähemmän fiksuja. Afrikassakin on tai on ollut Einstein, Afrikassa ei välttämättä pääse Einsteinit kasvamaan täysi-ikäisiksi. Sota, tai taudit vie ennen aikoijaan
Elinolosuhteita moni tarjoaa, mutta myös voi olla kyse matemaattisten taitojen harjaantumisesta koulutuksessa.
Ota huomioon, että eri maissa tehdään hyvin eritasoisia ja keskenään vertailukelvottomia testejä. Ideaaliahan olisi, että ne mittaisivat abstraktia ajattelua an sich, siis riippumatta matemaattisista taidoista (jotka tietenkin kehittyvät koulutuksessa) - MUTTA matemaattisten taitojen merkitystä on todella vaikea karsia täysin testeistä, emmekä tiedä, miten uudenaikaisia ja hyviä testejä on ollut käytössä.
Pahimmillaan testeissä saatetaan kysellä vaikkapa lukusarjojen täydennystä, mikä kuitenkin suoraan on kytköksissä koulutustasoon (koulutettu huomaa herkemmin vaikkapa potenssilukusarjan kuin jos testattava ei ole ikuna potenssilaskusta kuullutkaan).
PLUS että - ja tämä oli alkeellinen virhe, johon em. Tatu Vanhanen sortui - eri maissa on saatettu testata täysin eri väestöryhmiä. Esimerkiksi Vanhanen vertaili tuloksia, joita oli saatu yliopisto-opiskelijoiden testeistä testeihin, joissa oli testattu laajalla otannalla kaikenlaisia väestöryhmiä.
Ainakin Pohjois-Suomalaisten alhainen ÄO, johtuu pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä.
1. Miksi muutama miljoona valkoista saavuttaa enemmän kuin miljardi mustaa ihan samassa samassa maanosassa vielä. Sattumaako? Miten valkoinen mies pääsi alunperinkään etulyöntiasemaan Afrikassa-korkeamman ÄO:n takia.
2. USA avustaa monia maita ympäri maailman. Israel saa USAlta tukea lähinnä asearsenaalinsa ylläpitoon. Muita avustusmaita löytyy vaikka kuinka esim. USAID:n sivuilta. USA ja muut länsimaat antavat lisäksi huomattavaa kehitysapua Afrikalle.
Keskimääräinen juutalainen on muuta keskimääräistä valkoista väestöä älykkäämpi. Ns. orientaalit ovat myös keksimääräistä valkoista väestöä älykkäämpiä. Tällaista kertoo älykkyystutkimus ja minulla ei ole vähäisintäkään ongelmaa tuoda asiaa esille tai tunnustaa että näin on.
Länsimaissa ei ole ravinnosta pulaa. Miksi silti toisen ja kolmannenkin polven mamut eivät pärjää yhtä hyvin kuin kantaväestö? En väitä, että olisivat tyhmempiä, mutta niitten monet kulttuuriset jutut ovat mielestäni tyhmiä kuten lasten ympärileikkaaminen...