Lue keskustelun säännöt.
Mistä tällainen ahdistus kumpuu aina ennen kuukautisia?!
Tiedostan kyllä, että oloni johtuu parin seuraavan päivän aikana alkavista kuukautisista, mutta tämä ahdistuneisuus kummastuttaa...
Kärsin jo 3-4 päivää ennen menkkoja unettomuudesta ja rauhattomuudesta. Mieleeni nousee vanhoja asioita, joita märehdin pitkin päivää. En jaksa tavata ketään ihmisiä tai saatan toimia arvaamattomasti.
Miksi ahdistun näin valtavasti?
Kommentit (172)
Olo väsynyt. Tuntuu välinpitämättömältä, en tee opiskelujen eteen mitään. Epäilen että ala on väärä. En halua mennä ulos, tunnen itseni yksinäiseksi, ja samalla en halua tavata ketään. Olo on todella surullinen, aikaansaamaton. Aikaansaamattomuus johtaa minulla itseinhoon ja väheksyn kaikkea itsessäni :( Huomenna pitäisi alkaa vuoto, onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihan samaa. Muutama päivä ennen kuukautisia kaikki tuntuu vaan hirveältä, itkettää, ulkonäössäni kaikki tuntuu olevan pielessä ja yksinkertaisesti vaan ahdistaa kaikki. Menee ohi kun menkat sitten alkaa. Mutta raskausaika se vasta kamalaa olikin, mulla oli koko sen 9kk jatkuvat pms-oireet. Haluaisin lapselleni sisaruksen, mutta en tiedä miten jaksan taas sen 9kk helvetin. Ja joillekin raskausaika on elämän parasta aikaa. Mulle ei. fyysisesti oli helppo raskaus, mutta henkisesti täyttä helvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan samaa. Muutama päivä ennen kuukautisia kaikki tuntuu vaan hirveältä, itkettää, ulkonäössäni kaikki tuntuu olevan pielessä ja yksinkertaisesti vaan ahdistaa kaikki. Menee ohi kun menkat sitten alkaa. Mutta raskausaika se vasta kamalaa olikin, mulla oli koko sen 9kk jatkuvat pms-oireet. Haluaisin lapselleni sisaruksen, mutta en tiedä miten jaksan taas sen 9kk helvetin. Ja joillekin raskausaika on elämän parasta aikaa. Mulle ei. fyysisesti oli helppo raskaus, mutta henkisesti täyttä helvettiä.
Ja tosiaan nämä raskausajan ahdistukset loppui samanlla sekunnilla kun lapsi syntyi. Kiintymyssuhteen muodostumisessa ei ollut ongelmia, rakastin lastani heti ensi sekunnista lähtien eniten tässä maailmassa. Raskausaika ei vaan ollut mun juttu, en tykännyt siitä yhtään. Ja neuvolassa tätä ei ymmärretty. En ollut tai ole masentunut. Mulla oli vaan pms oireet koko raskausajan! :D Onko kenelläkään ollut samanlaista kokemusta?
Sama
Aiettä. Tutulta kuulostaa. Maailma kaatuu päälle, elämä on pskaa ja kurkkua kuristaa kaikki mennyt ja tulevakin. Plus päänsärky. Odotan vain vuodon alkua ja yritän sinnitellä. Onneksi tätä kestää vain 2-3 päivää. Onko muita toimivaksi todettuja lääkkeettömiä keinoja olon helpottamiseen kuin mainitut B6-vitamiini ja kalkki-D?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen tuskasi :D olen aina ennen kuukautisia itkuinen ja loukkaannun kaikesta (kaikki kuulostaa kauhealta hyökkäykseltä minua kohtaan) ja murehdin vain miten huono olen verrattuna kaikkiin muihin. Yleinen elämänkriisi iskee vain jotenkin juuri silloin.
Vastaavasti kuukautisten jälkeen tulee se hämmentävä rauha ja levollisuuden tunne. Kaikki on ymmärrettävää ja selvitettävissä. Olen lempeä itselleni ja muille ja itsetuntoni on korkeammalla.
Hämmentävää.
Vierailija kirjoitti:
Aiettä. Tutulta kuulostaa. Maailma kaatuu päälle, elämä on pskaa ja kurkkua kuristaa kaikki mennyt ja tulevakin. Plus päänsärky. Odotan vain vuodon alkua ja yritän sinnitellä. Onneksi tätä kestää vain 2-3 päivää. Onko muita toimivaksi todettuja lääkkeettömiä keinoja olon helpottamiseen kuin mainitut B6-vitamiini ja kalkki-D?
Myös magnesium mainitaan Käypä hoito -ohjeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en loukkaannu muiden toimista tai tekemisistä mut sitäkin enemmän omista jutuista. Itsekriittisyys nousee potenssiin tuhat ja tuntuu että en osaa tehdä muuta kuin virheitä. Huoh, ei tää ennen ollut tällaista vaikkei nyt onneksi pahimmasta päästä tämäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastan ahdistuneisuushäiriötä ja masennusta ja kuvailemanne olotilat on mulla normi. Lisäksi vielä jatkuva pelko sairastumisesta ja kuolemasta. Onkohan naiset siksikin ymmärtäväisempiä tällaisia heikkouksia omaavaa kohtaan, kun niillä on edes joku käsitys siitä miten radikaalisti oma keho ja mieli voi muuttaa koettua todellisuutta. Miehet on vaan, että mikset ryhdistäydy stana :D
En jaksanut lukea ketjua, kun se on monen sadan viestin pituinen, mutta ajattelin vaan tulla kertomaan minäkin omista pms-oireistani. Koko nuoruus- ja aikuisikäni kärsin todella pahoista mielialanheittelyistä ennen menkkoja. Olo oli usein suorastaan ihan sekopäinen. Suutuin milloin mistäkin, olin kiukkuinen ja vainoharhainen. Raivosin ympäristölleni. Minulla meni ensinnäkin VUOSIA tajuta, että kyseiset oireet liittyivät menkkoihin ja hormoneihin, ja sittenkin kun sen tajusin, niitä oli todella vaikea hillitä ja hallita. E-pillereitä ja muuta hormonaalista ehkäisyä yritin käyttää, mutta se osoittautui ihan mahdottomaksi, koska olin ihan huuhaa koko ajan.
Nyt lähestyn vaihdevuosi-ikää ja tuo kaikki on laantunut todella paljon. Edelleen joinakin kuukausina olen kuin viulunkieli muutaman päivän ajan, mutta se on todellakin nopeasti ohimenevää eikä enää niin kokonaisvaltaista kuin ennen.
Pahinta tuossa oli, että vuosien ajan todellakin uskoin olevani ihan hullu ja hirveä ihminen. Nyt uskon jo, että kyseessä olivat hormonit. Mieskin tunnistaa käytöksestäni, milloin menkat on tulossa, koska en kuulemma ole oma itseni.
Vielä kuriositettina se, että kärsin todella erityisen pahasta raskauspahoinvoinnista kahdessa raskaudessa alusta loppuun saakka.
Olisi mielenkiintoista, jos näistä asioista olisi enemmän tutkimustietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuleeko muilla oviksen aikaan ahdistuksia?
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko muilla oviksen aikaan ahdistuksia?
Pari kertaa oon huomannut, mut luulen vielä että ihan sattumaa. Ei siis mitään pahempaa. Yleensä oon vaan energisempi, hyväntuulisempi ja hellyydenkipeämpi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille naisille kuvauksistanne. Tämä ketju on auttanut minua miehenä ymmärtämään asioita paremmin.
Rakkaani on sulkenut minut tunnetasolla täysin pois ja fyysistikin niin pitkälle kuin mahdollista. Ajattelin kirjoittaa hänelle kirjeen, niin kuin olen tehnyt muutaman kerran aikaisemmin vastaavassa tilanteessa. Päätin kuitenkin ensin lukea mitä olin aiemmin kirjoittanut. Huomasin, että tämä on tapahtunut kerran vuodessa aina Lokakuun alkuviikoilla. Kuukautiskierto vaikuttaa häneen voimakkaasti muutoinkin, mutta voiko tämmöinen vuosittainen "piikki" olla myös hormonaalinen luonteeltaan?
Ihan samat oireet! Eniten vituttaa kaikki, ja ihan kaikki mitä puoliso tekee tai jättää tekemättä, ärsyttää aivan helvetisti. Sitten kun kuukautiset alkaa, mieliala normalisoituu.
Ikää 43v ja nämä pahat oireet tulleet vasta noin vuosi sitten.
En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta sopisiko PMDD:n oireet sinuun? Se on siis kuin PMS, mutta oireet on huomattavasti vahvemmat. Premenstrual Dysphoric Disorder on sen koko nimi.
Kuukautiset puhdistaa meitä herkkiä, pesusienimäisiä, ympäristön saastaa itseensä imeviä naisia. Ennen kuukautisia tulee "tieto" mitä puhdistetaan, saasta tulee siis esiin. Sitten kuukautisten mukana se tulee ulos.
Olkaa naiset kiitollisia, miehillä ei olekaan samanlaista itsensäpuhdistusmekanismia!
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan samaa. Muutama päivä ennen kuukautisia kaikki tuntuu vaan hirveältä, itkettää, ulkonäössäni kaikki tuntuu olevan pielessä ja yksinkertaisesti vaan ahdistaa kaikki. Menee ohi kun menkat sitten alkaa. Mutta raskausaika se vasta kamalaa olikin, mulla oli koko sen 9kk jatkuvat pms-oireet. Haluaisin lapselleni sisaruksen, mutta en tiedä miten jaksan taas sen 9kk helvetin. Ja joillekin raskausaika on elämän parasta aikaa. Mulle ei. fyysisesti oli helppo raskaus, mutta henkisesti täyttä helvettiä.
Ja tosiaan nämä raskausajan ahdistukset loppui samanlla sekunnilla kun lapsi syntyi. Kiintymyssuhteen muodostumisessa ei ollut ongelmia, rakastin lastani heti ensi sekunnista lähtien eniten tässä maailmassa. Raskausaika ei vaan ollut mun juttu, en tykännyt siitä yhtään. Ja neuvolassa tätä ei ymmärretty. En ollut tai ole masentunut. Mulla oli vaan pms oireet koko raskausajan! :D Onko kenelläkään ollut samanlaista kokemusta?
Sama
Voi sinua
Mulla joskus, ei aina, päivä ennen menkkojen alkamista, se päivä on jotenki aivan kauhea, suutun helposti mistä vaan :D oon ihan käpynä, ärsyttää älyttömästi, oikein semmonen hormonipiikki. Sit heti helpottaa kun ne alkaa...nuorempana sitä oli lähes aina just päivää ennen, mut nykyään vanhempana harvoin,ahdista ei. Kuukautiskipuja kyllä on jonkun verran.
Miehille varoitusmerkki.