Mä en ymmärrä, miksi omakotitalo/rivitalo on jotenkin yleinen päämäärä lapsiperheissä

Minä ylitän ajotien ja puiston ja olen meren rannalla - bikineissä. Siinä uimarannalla.

Mutta nro 35 kirjoitti: "Eihän kerrostalon pihalla edes voi paljain jaloin kävellä, eikä bikineissä ottaa aurinkoa." mihin minä totesin että kyllä voi. Ja kerrostalon pihojakin on kovin erilaisia.

sanoin vaan ettätuskin kovin moni haluaa kuitenkaan olla vai mitä? Ja mitä tulee lasten kavereihin niin tässä meidän pienellä kujan pätkällä asuu 17 lasta että kyllä lapsilla on kavereita piisannut :D ikäkin täsmää kun rakennettu samaan aikaan ja lapset olivat suht samaa ikää kaikki.

Me asutaan ok-talossa, n. 1½km jkl:n keskustasta. Meillä on 1000 neliön tontti, eli ei todellakaan hirveästi kunnossapidettävää. Ihan itse saa päättää millaisen pihan laittaa, onko siinä koko kesän kuopsuttamista vai ei. Meillä on nurmi, kukat on kaikki perennoja ja ruusuja (eivät vaadi mitään) ja paljon hedelmäpuita ja marjapensaita jotka eivät myöskään vaadi mitään.

Nurmi pitää leikata, mutta minä nautin siitä. Vastaleikattu nurmi tuoksuu ihanalta. Sitä ei montaa kertaa kesässä "tartte" leikata jos kovin on vastenmielistä :)

Syksyllä on hedelmä- ja marjasatoa. Ne voi jättää puihin ja pensaisiin jollei jaksa kerätä, linnuille kyllä kelpaa. Itse nautin pensaissa rapistelusta. Myös lapsi rakastaa marjapensaassa herkuttelua.

Myös haravointitalkoot pitää pitää pari kertaa syksyssä, sekin on minusta vain kivaa.

Talvella on lumitöitä, mutta niiden teko on kivaa. Lapsi auttaa omalla kolallaan. Meillä on pihassa mielettömät lumilinna/lumiliukumäki/härpäkkeet, niitä on kiva rakentaa lapsen kanssa. Pihalla on kiva leikkiä.

Naapurissa on lapsia, puistoihin on lyhyt matka. Omassa pihassa on portti ja talo on rauhallisen kadun varressa, voin siis päästää lapsen sinne itsekseenkin leikkimään.

On mahtavaa kun ei tartte stressata lasten metelistä (kuten kerrostalossa) ja saa elää juuri kuten tahtoo :)

Kaikki ei siis koe kotipuuhastelua kamalan rankaksi, jotkut hullut ihan oikeasti nauttii siitä :D

Mulle on ihan ehdoton asumismuoto okt sillä omaa pihaa ei voita mikään! Ei edes se merenranta siinä naapurissa :D

ja nykyään omakotitalossa.

Kyllä se naapuripaine hiljaisuuden suhteen vaan on melkoinen siellä kerrostalossa. Muistan lapsuudenkodissa, että vanhempani hyssyttelivät minua ja veljeäni JATKUVASTI. Että "shhhh nyt hiljaa, naapurissa jo nukutaan" tai "älkää juosko noin että kannat kopisee, alakertaan kuuluu" jne. Ja aina jaksoivat hermostua siitä, kun naapurissa porattiin iltamyöhään tai sunnuntaina.

Kun muutin opiskeluaikana omilleni, tein työharjoitteluita sairaalaan. Pääsin usein töistä vasta klo 22, kävin vaihtamassa vaatteet ja kävelin kotiin 45min. Pääsin suihkuun klo 23. Välillä hakkasi naapuri seinää ja kerran pudotti lapunkin, että voitko käydä siellä suihkussa ennen klo 22, silloin on hiljaisuus. Ja todellakaan en siellä lotrannut, ihan pikasuihkut vaan tein...

Itse todistin monena päivänä (tenttiin lukua) talon ollessa muuten hiljainen ihmisten ollessa töissä, miten naapurissa tapeltiin. Ja yöllä kuuntelin miten alakerran mastodontti kuorsasi niin että ikkunat helisi.

Vanhempieni porraskäytävään oli ilmaantunut vähän aikaa sitten lappu, jossa muistutettiin lapsiperheitä klo 22 hiljaisuudesta. Jos asuisin meidän koliikkivauvan kanssa siellä, repisin pelihousuni.

Kaikki kerrostaloasujat ei voi muuttaa niihin umpieristettyihin ylimmän kerroksen asuntoihin joissa on isot parvekkeet ja talonyhtiössä vain fiksuja ihmisiä.

Omakotitalo on ainoa, jossa saa pestä yöllä pyykkiä ja käydä yöllä suihkussa

Kyllä minä ainakin käyn aina suihkussa ihan silloin kun haluan enkä kellon mukaan. ja asun kerrostalossa. Miten niin muka kerrostalossa ei saisi käydä suihkussa yöllä? (Kohta joku varmaan väittää, ettei saa laskea vettä hanasta ja siksi voi tulla kerrostalossa yöllä jano, tai ettei vessaa saa vetää ja siksi siellä haisee.)

kehtaisi tallustella omallanikaan pihalla. T. Saaristokaupunkilainen Kuopiosta

tallostella bikineissä :D ei näköyhteyttä naapurista

Juhannusruusu olla möllöttää nurkalla, ei olla ikinä koskettukaan siihen ja hyvin voi. (10 vuotta)

Ruusupenkissä jotain 50v vanhaa ruusua, niitä leikkelen keväällä jos paljon rehottavat (vie ehkä 10min).

Perennat pioneja, unikoita, liljoja ym. niillekään en ole tehnyt kummempia. En edes lannoittanut tms.

Omenapuita ei tarvitse leikata jos ei halua mahd. hyvää satoa. Viinimarjat, karviaiset ja kirsikatkin kasvaa ihan itsekseen, ne voi suojata verkolla jollei halua lintujen niitä syövän.

Jep jep uskoo ken tahtoo,ei vaadi mitään!!

Meillä on nurmi, kukat on kaikki perennoja ja ruusuja (eivät vaadi mitään) ja paljon hedelmäpuita ja marjapensaita jotka eivät myöskään vaadi mitään.

Nurmi pitää leikata, mutta minä nautin siitä. Vastaleikattu nurmi tuoksuu ihanalta. Sitä ei montaa kertaa kesässä "tartte" leikata jos kovin on vastenmielistä :)

Syksyllä on hedelmä- ja marjasatoa. Ne voi jättää puihin ja pensaisiin jollei jaksa kerätä, linnuille kyllä kelpaa. Itse nautin pensaissa rapistelusta. Myös lapsi rakastaa marjapensaassa herkuttelua.

TÄmä siis tuohon "just just, uskoo ken tahtoo - ettei vaadi mitään" -kommenttiin.

Juhannusruusu olla möllöttää nurkalla, ei olla ikinä koskettukaan siihen ja hyvin voi. (10 vuotta)

Ruusupenkissä jotain 50v vanhaa ruusua, niitä leikkelen keväällä jos paljon rehottavat (vie ehkä 10min).

Perennat pioneja, unikoita, liljoja ym. niillekään en ole tehnyt kummempia. En edes lannoittanut tms.

Omenapuita ei tarvitse leikata jos ei halua mahd. hyvää satoa. Viinimarjat, karviaiset ja kirsikatkin kasvaa ihan itsekseen, ne voi suojata verkolla jollei halua lintujen niitä syövän.

Jep jep uskoo ken tahtoo,ei vaadi mitään!!

Meillä on nurmi, kukat on kaikki perennoja ja ruusuja (eivät vaadi mitään) ja paljon hedelmäpuita ja marjapensaita jotka eivät myöskään vaadi mitään.

Nurmi pitää leikata, mutta minä nautin siitä. Vastaleikattu nurmi tuoksuu ihanalta. Sitä ei montaa kertaa kesässä "tartte" leikata jos kovin on vastenmielistä :)

Syksyllä on hedelmä- ja marjasatoa. Ne voi jättää puihin ja pensaisiin jollei jaksa kerätä, linnuille kyllä kelpaa. Itse nautin pensaissa rapistelusta. Myös lapsi rakastaa marjapensaassa herkuttelua.

Me asutaan ok-talossa, n. 1½km jkl:n keskustasta. Meillä on 1000 neliön tontti, eli ei todellakaan hirveästi kunnossapidettävää. Ihan itse saa päättää millaisen pihan laittaa, onko siinä koko kesän kuopsuttamista vai ei. Meillä on nurmi, kukat on kaikki perennoja ja ruusuja (eivät vaadi mitään) ja paljon hedelmäpuita ja marjapensaita jotka eivät myöskään vaadi mitään. Nurmi pitää leikata, mutta minä nautin siitä. Vastaleikattu nurmi tuoksuu ihanalta. Sitä ei montaa kertaa kesässä "tartte" leikata jos kovin on vastenmielistä :) Syksyllä on hedelmä- ja marjasatoa. Ne voi jättää puihin ja pensaisiin jollei jaksa kerätä, linnuille kyllä kelpaa. Itse nautin pensaissa rapistelusta. Myös lapsi rakastaa marjapensaassa herkuttelua. Myös haravointitalkoot pitää pitää pari kertaa syksyssä, sekin on minusta vain kivaa. Talvella on lumitöitä, mutta niiden teko on kivaa. Lapsi auttaa omalla kolallaan. Meillä on pihassa mielettömät lumilinna/lumiliukumäki/härpäkkeet, niitä on kiva rakentaa lapsen kanssa. Pihalla on kiva leikkiä. Naapurissa on lapsia, puistoihin on lyhyt matka. Omassa pihassa on portti ja talo on rauhallisen kadun varressa, voin siis päästää lapsen sinne itsekseenkin leikkimään. On mahtavaa kun ei tartte stressata lasten metelistä (kuten kerrostalossa) ja saa elää juuri kuten tahtoo :) Kaikki ei siis koe kotipuuhastelua kamalan rankaksi, jotkut hullut ihan oikeasti nauttii siitä :D

Jep jep uskoo ken tahtoo,ei vaadi mitään!!!

Asutaankohan me samassa paikassa, sama etäisyys keskustaan ja OKT? Meillä ei tosin noin iso piha, 800 m2.

Myönnän että siinä vaiheessa kun talo valmistui pihatöitä oli todellakin riesaksi asti, ensimmäinen kesä meni lapion varressa ja kylväessä jotain saakelin nurmea ja nyppiessä rikaruohoja. Kun homma oli sitten valmis, homma helpottui pikkuhiljaa. Nyt 6 vuotta myöhemmin voin sanoa pihan olevan tosi huoleton, kun kasvit on valittu hyvin. Eli rikkaruohoja kitken kesällä siitä ainoasta kukkapenkistä jonka pidän vapaaehtoisesti. No, nurmikko täytyy leikata, mutta sitä ei hirveästi ole. Toki pihasta voi rakentaa jonkun Strömsö-paratiisin jota sitten lannoitat ja kitket henkihieverissä.

Ihan vilpittömästi sanon etteivät pihatyöt hartiota halkaise ja kesälomalla olemme yleensä putkeen 3 viikkoa mökillä, eikä piha silti ole kuin viidakko. Nurmen käy 1-2 kertaa leikkaamassa naapuri viinipullopalkalla ja kastelee kasvit jos on kuumaa.

Lumityöt on toki tällaisina talvina aika rassaavia, mutta onneksi emme enää asu runsaslumisessa Helsingissä. En muista nimittäin tilannetta koska lumityöt olisi ollut pakko tehdä aamulla ennen töihin lähtöä vaikka täällä on lunta nytkin ihan rutosti. Ehkä meillä on vaan hyvät autot, niillä pääsee yöllä sataneen 20 cm lumen seasta ihan hyvin tielle, joka on yleensä aurattu jo aamuseitsemältä.

No mä olen miettinyt sitä, että miksi monille tuntuu se omakotitalon rakentaminen olevan kovin tärkeää siinä vaiheessa kun lapset ovat pieniä. Samaan aikaan puhutaan, että kuinka tärkeää on saada hoitaa lapset kotona ja samaan aikaan isä tekee kahta vuoroa poissa kotoa. Ensin töissä ja sitten rakennuksella.



PIenet lapset kun eivät sitä tilaa edes määrättömästi kaipaa, teinien kanssa sitten voi olla vähän eri tilanne.



Jokainen tekee tietysti niin kuin tykkää, mutta olen vain huomannut tekojen ja puheiden ristiriidan.

tullut jonkinlainen hyvän elämän mittari 2000-luvulla.

Kyllä se naapuripaine hiljaisuuden suhteen vaan on melkoinen siellä kerrostalossa. Muistan lapsuudenkodissa, että vanhempani hyssyttelivät minua ja veljeäni JATKUVASTI. Että "shhhh nyt hiljaa, naapurissa jo nukutaan" tai "älkää juosko noin että kannat kopisee, alakertaan kuuluu" jne. Ja aina jaksoivat hermostua siitä, kun naapurissa porattiin iltamyöhään tai sunnuntaina.

Joissain on paperiseinät ja huonot äänieristeet muutenkin, joissain on kyttääviä vanhuksia vahtimassa toisten suihkussa käyntejä, joissain jotain muita ongelmia. Ja joistain puuttuu kaikki nämä ongelmat. Samoin omakotitaloissa on ketjussa mainittuja hyviä puolia, mutta kääntöpuolena voi sielläkin olla kyttääviä ja juoruilevia naapureita tai naapureita, joiden tavat häiritsevät. Omakotitalossa voi olla kylmä ja siellä voi ilmetä kaikenlaisia ongelmia. Tai sitten ei.

On ehkä paikallaan ymmärtää se, että asumismuotojen vertailu on aika avutonta, jos vertaillaan yhden hyviä ominaisuuksia toisen huonoihin. Molemmissa kun on hyvät ja huonot puolensa - tosin moni ei välttämättä näe niitä huonoja puolia omassa valinnassaan, koska ne eivät satu juuri häntä häiritsemään. Tällöin valinta lienee osunut kohdalleen, ja hyvä niin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jonkun toisen valinnalle voi olla aivan eri syyt, ja se mikä on hyvää yhdelle ei ole sitä toiselle, jne.

Meidän kerrostalossamme alkaa alakerran naapuri elämöidä alta aikayksikön, jos lapsi hihkuu tai juoksee tai pudottaa jonkin esineen lattialle. Siis myös keskellä päivää. Ja vaikka "meteliä" olisi vain hetken.

Täysin sairasta.



Mutta mietin usein, miten paljon mukavampi olisi lasten kanssa elää omakotitalossa, kun ei pitäisi hyssytellä koko ajan.

En vain ymmärrä sitä, että se on joku yleinen päämäärä. Että ensin asutaan kerrostalossa ja sitten "päästään" omakotitaloon. Ei se ole tavoite, jos siellä ei halua asua.

ap

että se on yleinen päämäärä. Ei kukaan tietääkseni.

Suurimman osan ihmisistä ei todellakaan kannata harkita omakotitaloasumista. Rahkeet ei vaan riitä kaikkeen, mitä omakotitalossa pitää tehdä ja muistaa ja helposti näistä tekemisistä tulee taakka.

ja samaa haluan omillekin lapsilleni. Aikamme asuttiin kerrostalossa ja nyt asumme rivarissa. Koko ajan haaveillaan omakotitalosta. Ei ehkä sinne järven rannalle,muttei millekään postimerkkitontillekaan.

oman tapasi elää. Me muut elämme sitten oman tapamme mukaan;)

olekaan. Asuuhan perheellisiä ihan kaupungin keskustassakin kerrostaloissa.

olisi asua Eirassa kattohuoneistossa, korkeat huoneet, valkoinen kakluuni, puulattiat, näköala merelle.



Niin kauan kuin minulla ei ole siihen varaa, voin vaikka asua okt:ssa. Tai mieluiten halvemman alueen vanhassa kerrostalossa.

= 1) Ei asu ketään seinän takana:



Ei tarvitse varoa omia ääniä eikä toisaalta häiriintyä muiden "elämisen äänistä". Mua stressaisi jos pitäisi miettiä sitä, miten kova ääni meistä toisinaan lähtee, milloin saan pestä pyykkiä, soittaa pianoa tai luukuttaa stereoita (= ei ikinä taloyhtiössä). Ja vielä enemmän ärsyttäisi, jos itsellä olisi rankka työpäivä edessä ja heräisi yöllä esim. naapurin vauvan itkuun - vaikkeivät he sille mitään tietenkään voi ja se on ihan luonnollista. Puhumattakaan "tahallaan" aiheutetusta melusta (bileet ym). Mutta että omana valintana parempi asua okt:ssa.



2) Oma päätäntävalta ja omaisuudesta huolehtiminen:



Siinä vaiheessa kun asettuu aloilleen ja satsaa oman asunnon ostoon, alkaa kiinnostaa myös omasta omaisuudesta huolehtiminen. Taloyhtiössä ei ole vain omasta päätöksestä kiinni, miten omaisuudestamme huolehditaan tai ei huolehdita. Okt:ssa saa itse päättää esim., mitä remontoidaan, milloin, miten ja mikä firma valitaan työ tekemään.



3) Asumiskulut:



..ovat meillä okt:ssa alhaisemmat kuin useimmissa talohtiöissä vastikkeet samankokoisessa asunnossa. Matalaenergiatalo eikä tarvitse maksaa maltaita hallinnosta, isännöinnistä ja huoltoyhtiöstä. Eikä maksaa muiden holtitonta asumista kohonneiden vakuutusmaksujen ja energialaskujen muodossa.

= 1) Ei asu ketään seinän takana:

Ei tarvitse varoa omia ääniä eikä toisaalta häiriintyä muiden "elämisen äänistä". Mua stressaisi jos pitäisi miettiä sitä, miten kova ääni meistä toisinaan lähtee, milloin saan pestä pyykkiä, soittaa pianoa tai luukuttaa stereoita (= ei ikinä taloyhtiössä). Ja vielä enemmän ärsyttäisi, jos itsellä olisi rankka työpäivä edessä ja heräisi yöllä esim. naapurin vauvan itkuun - vaikkeivät he sille mitään tietenkään voi ja se on ihan luonnollista. Puhumattakaan "tahallaan" aiheutetusta melusta (bileet ym). Mutta että omana valintana parempi asua okt:ssa.

2) Oma päätäntävalta ja omaisuudesta huolehtiminen:

Siinä vaiheessa kun asettuu aloilleen ja satsaa oman asunnon ostoon, alkaa kiinnostaa myös omasta omaisuudesta huolehtiminen. Taloyhtiössä ei ole vain omasta päätöksestä kiinni, miten omaisuudestamme huolehditaan tai ei huolehdita. Okt:ssa saa itse päättää esim., mitä remontoidaan, milloin, miten ja mikä firma valitaan työ tekemään.

3) Asumiskulut:

..ovat meillä okt:ssa alhaisemmat kuin useimmissa talohtiöissä vastikkeet samankokoisessa asunnossa. Matalaenergiatalo eikä tarvitse maksaa maltaita hallinnosta, isännöinnistä ja huoltoyhtiöstä. Eikä maksaa muiden holtitonta asumista kohonneiden vakuutusmaksujen ja energialaskujen muodossa.

aina minulle on tulkuttanut minulle ja nyt sitä tönöä sitten rakentaa. Minä niin tykkään tästä kerrostaloasumisen vaivattomuudesta.