Mä en ymmärrä, miksi omakotitalo/rivitalo on jotenkin yleinen päämäärä lapsiperheissä
Olen asunut suuressa kerrostalossa, paritalossa, omakotitalossa, luhtitalossa, pienkerrostalossa ja rivitalossa.
Kaikista hankalinta on ollut asua omakotitalossa ja rivitalossa. Lumitöitä, haravointia, pihan laittoa, koko ajan jotain remppaamista. Ihan älytön työ.
Kituutimme viisi vuotta rivitalossa lapsiperheenä, kunnes tajusimme: emme ole omakotitalo/rivitaloihmisiä ollenkaan. Muutimme kerrostaloon. Elämänlaatu parani moninkertaisesti, perheelle jäi enemmän aikaa, elämä helpottui huomattavasti.
Lapsilla on isompi piha ja aina kavereita, kun ne voi laskea taloyhtiön suojatulle pihalle leikkimään. Omakotitalon piha oli hehtaarin ja aina piti erikseen lähteä hakemaan jotain kavereita.
Ymmärrän, että joku haluaa rauhaa ja maalla asutaan väljästi, mutta kerrostaloasunto kaupungissa on ehdottomasti mun asumismuoto. En enää ikinä muuta pois täältä.
Kommentit (81)
-omat etu- ja takapihat, nautin pihan laittamisesta
-Ikkunanäkymät: Etupihalla näkyy metsikkö, kauempana omakotitalo, tie, ihania lumisia puita. Takapihamme rajautuu suureen puistoalueeseen, jossa ei liiku juuri koskaan ketään. Omalle pihalle tai omalta pihalta pulkkamäkeen, lumilinnaa tai lumlyhtyä rakentamaan... ja kaikki leikit saavat olla rauhassa. Kukaan ei riko niitä.
- Lapset ovat välillä yhteisellä pihalla taloyhtiön muiden lasten kanssa, usein omalla pihallamme, toisinaan takametsässä ja usein myös kavereiden kanssa vähän kauempana.
taloyhtiössä on muuten loistava ratkaisu tällaiseen: voi vuokrata autotallin, jossa voi sitten rassailla moottoripyörää/autoa, tehdä huonekaluja tai hakata halkoja (niillä tosin ei kerrostalokämpässä mitään tekisi mutta jos vaikka koristeeksi haluaisi).
Itse olen asunut lapsuudestani 6 ensimäistä vuotta kerrostalossa, siitä seuraavat 10 omakotitalossa ja sen jälkeen taas kerrostaloissa. Omakotitalossa olisi loistavaa se oma rauha ja vapaus tehdä mitä huvittaa, mutta talo menisi meidän käsissä parissa vuodessa ihan rempalleen. Ei vaan olla sellaisia puuhastelijoita. Tai minä ehkä voisin puuhastellakin, mutta mies ei...
voi ruveta rassaamaan moottoripyörää tai entisöimään huonekaluja. Halkojakaan ei kovin usein kerrostalokämpässä hakata. Rempattavaa ei ole loputtomiin. Metallitöitäkään ei varmaan naapurit tykkäis kuunnella.Omakotitalossa erillinen tila voidaan varustaa sopivaksi moneen hommaan. Toiset kun vaan tykkää tehdä käsillään vaativimpiakin hommia ja vähän isompia juttuja.
mielikuvitus, jos ei keksi tekemistä kotona, joka sijaitsee kerrostalossa. Minulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa siinä suhteessa, vaikka en katso telkkaria eikä meillä ole pleikkaakaan. Ja omakotitalossakin olen asunut.
"rasva-reiskoja" joiden pakko koko ajan näprätä koneiden parissa. Ja esim. oma veljeni jolla taipumusta tuohon on, laittaa autoaan talleilla missä kunnon koneet ja laitteet +kavereita seurana. Harva pystyy esim. mitään isompaa autoremppaa kotonaan tekemään (ja toisaalta harva edes halunnee kotiinsa mitään "talleja" missä porukkaa pöyrii koko ajan).
Näppärää kun koti erikseen ja sitten se talli missä säilyttää ja laittaa harrasteautoa, siellä ja pelit ja vehkeet millä saa auton ylös jne. jos tarve vaatii.
Asuin lapsuuteni maalla omakotitalossa ja sen jälkeen monissa kerrostaloissa ja rivitalossa. Todella helppoa asua kerrostalossa. Ylimmässä kerroksessa on vielä todella rauhallista.
pienempiä hommia siellä askarteluhuoneessa ja rakentaa ja korjaa niitä autoja omalla hallilla. Mutta silti ollaan omakoti-ihmisiä vaikka halli onkin. Ja siksi haluttiin pois kerrostalosta, kun ollaan omakotitaloimmeisiä. Muitten ei ole pakko olla, saa olla mitä tykkää
t.3/12
"rasva-reiskoja" joiden pakko koko ajan näprätä koneiden parissa. Ja esim. oma veljeni jolla taipumusta tuohon on, laittaa autoaan talleilla missä kunnon koneet ja laitteet +kavereita seurana. Harva pystyy esim. mitään isompaa autoremppaa kotonaan tekemään (ja toisaalta harva edes halunnee kotiinsa mitään "talleja" missä porukkaa pöyrii koko ajan).
Näppärää kun koti erikseen ja sitten se talli missä säilyttää ja laittaa harrasteautoa, siellä ja pelit ja vehkeet millä saa auton ylös jne. jos tarve vaatii.
taloyhtiössä on muuten loistava ratkaisu tällaiseen: voi vuokrata autotallin, jossa voi sitten rassailla moottoripyörää/autoa, tehdä huonekaluja tai hakata halkoja (niillä tosin ei kerrostalokämpässä mitään tekisi mutta jos vaikka koristeeksi haluaisi).
Itse olen asunut lapsuudestani 6 ensimäistä vuotta kerrostalossa, siitä seuraavat 10 omakotitalossa ja sen jälkeen taas kerrostaloissa. Omakotitalossa olisi loistavaa se oma rauha ja vapaus tehdä mitä huvittaa, mutta talo menisi meidän käsissä parissa vuodessa ihan rempalleen. Ei vaan olla sellaisia puuhastelijoita. Tai minä ehkä voisin puuhastellakin, mutta mies ei...
voi ruveta rassaamaan moottoripyörää tai entisöimään huonekaluja. Halkojakaan ei kovin usein kerrostalokämpässä hakata. Rempattavaa ei ole loputtomiin. Metallitöitäkään ei varmaan naapurit tykkäis kuunnella.Omakotitalossa erillinen tila voidaan varustaa sopivaksi moneen hommaan. Toiset kun vaan tykkää tehdä käsillään vaativimpiakin hommia ja vähän isompia juttuja.
mielikuvitus, jos ei keksi tekemistä kotona, joka sijaitsee kerrostalossa. Minulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa siinä suhteessa, vaikka en katso telkkaria eikä meillä ole pleikkaakaan. Ja omakotitalossakin olen asunut.
t. 3/12
Ainut, milloin kaipaisin omaa pihaa, on kesän hellepäivät. Kun tekisi mieli mennä puutarhaan makoilemaan ihan rauhassa ja vaikkapa evästämään.
No, silloin menen läheiselle uimarannalle, mutta porukkaahan siellä aina on kuin "pipoa" ja rauhasta ei voi puhua.
Mutta toisaalta, tuollaisia päiviä ei kovin montaa ole (että olisi helle, ja itse ehtisi ulos makoilemaan!) joten kerrostaloasuminen on mun asumismuoto, ehdottomasti :)
Nytkin on niin ihanaa, kun muut tuskailee lumentulon kanssa, kolaamisista ja lapioinnista, itse katselen sisältä lämpimästä, kun huoltomies auraa pihan pakkasessa!
Mä en todellakaan ole mitään puutarhaihmisiä, olen asunut 17-vuotiaaksi saakka omakotitalossa ja sain ihan tarpeekseni nurmikonleikkuusta, haravoinneista, puutöistä ja lumenkolaamisesta.
Kyllä täällä kerrostalossa vaan on niin helppoa ja mukavaa! :)
Tosin asun sellaisessa paikassa, joka on ihan merenrannalla (ei tarvitse kuin katsoa ikkunasta niin näkee sekä sataman että meren tien toisella puolella), niin aina löytyy rauhallinen kolo auringonottamiselle ja uimiselle =)
Tämä vaan on niin helppoa. Jos haluan touhuta vaikkapa puutarhatöitä (mitä en halua!), ei tarvitse kuin karauttaa veneellä (kesäisin, talvella autolla) anopin mökille ja hommaa piisaa.
"harrastetilan" käyttöön ottoon jos joku asiaa ajaisi. Yleensä taloyhtiöissä on tyhjillään olevia kerhohuoneita ym. millä ei mitään kukaa tee, ovat ns. "hukkatilaa", mitä joku asukaskokous silloin tällöin ehkä siellä pidetään. Nuo tilat voidaan ottaa järkevään käyttöön, esim. hankkia tilaa pingis- tai biljardipöytä, miksei vaikka mattopuut tai Salkkareiden tyyliin kuntosali! ;) Ja joissakin taloyhtiöissä noissa tiloissa toimii eim. lehtipiste, eli voi viedä omia vanhoja lehtiä/hakea toisten jättämiä lehtiä. Ja joissakin taloyhtiöissä on myös ns. tavaranvaihtopiste, eli sinne voi jättää vaatteita/huonekluja ymv. ehkää mutta itselle tarpeetonta tavaraa, ja jos kukaan ei ole 1 tai 2 viikon kuluessa niitä hakenut niin sitten ne jättänyt korjaa tavara pois.
Ainut, milloin kaipaisin omaa pihaa, on kesän hellepäivät. Kun tekisi mieli mennä puutarhaan makoilemaan ihan rauhassa ja vaikkapa evästämään.
No, silloin menen läheiselle uimarannalle, mutta porukkaahan siellä aina on kuin "pipoa" ja rauhasta ei voi puhua.
Mutta toisaalta, tuollaisia päiviä ei kovin montaa ole (että olisi helle, ja itse ehtisi ulos makoilemaan!) joten kerrostaloasuminen on mun asumismuoto, ehdottomasti :)
Nytkin on niin ihanaa, kun muut tuskailee lumentulon kanssa, kolaamisista ja lapioinnista, itse katselen sisältä lämpimästä, kun huoltomies auraa pihan pakkasessa!
Mä en todellakaan ole mitään puutarhaihmisiä, olen asunut 17-vuotiaaksi saakka omakotitalossa ja sain ihan tarpeekseni nurmikonleikkuusta, haravoinneista, puutöistä ja lumenkolaamisesta.
Kyllä täällä kerrostalossa vaan on niin helppoa ja mukavaa! :)
Tosin asun sellaisessa paikassa, joka on ihan merenrannalla (ei tarvitse kuin katsoa ikkunasta niin näkee sekä sataman että meren tien toisella puolella), niin aina löytyy rauhallinen kolo auringonottamiselle ja uimiselle =)
Tämä vaan on niin helppoa. Jos haluan touhuta vaikkapa puutarhatöitä (mitä en halua!), ei tarvitse kuin karauttaa veneellä (kesäisin, talvella autolla) anopin mökille ja hommaa piisaa.
vielä, että ainoat metelit tässä rapussa ovat tulleet alakerrasta, jossa on päiväkoti =)
Omakotitalo on ainoa, jossa saa pestä yöllä pyykkiä ja käydä yöllä suihkussa
Kyllä minä ainakin käyn aina suihkussa ihan silloin kun haluan enkä kellon mukaan. ja asun kerrostalossa. Miten niin muka kerrostalossa ei saisi käydä suihkussa yöllä? (Kohta joku varmaan väittää, ettei saa laskea vettä hanasta ja siksi voi tulla kerrostalossa yöllä jano, tai ettei vessaa saa vetää ja siksi siellä haisee.)
Kuinka moni pesee pyykkiä yöllä? On totta, että kerrostalossa olisi tosi epäkohteliasta muita kohtaan tehdä niin, mutta aika harvaa tällainen rajoite varmaan haittaa. Tai sitten, jos ehdottomasti on yöeläjä ja haluaa pesukoneen jyskyttävän nimenomaan öiseen aikaan, silloin tietysti varmaan kannattaa muuttaa omakotitaloon.
ja tuosta halkojen hakkaamisesta - kuinka moni hakkaa halkoja sisällä? Kukaan tuntemani omakotitaloihminen ei tee niin. Kukaan heistä ei myöskään rassaile autoja tai moottoreita talossaan. Tottakai, jos ehdottomasti haluaa oman askarteluhuoneen tai haluaa koko ajan korjailla jotain, voi olla että on muutenkin omakotitalotyyppi (tarkoitan niitä pihatöitä ja remonttihommia). Mutta kannattaa muista, että suurimmalle osalle kerrostalossa asuminen ei ole näistä ihanista harrastuksista luopumista, koska kaikilla ei edes ole kiinnostusta sellaisiin.
mukaan. Kun elin itsekseni, kerrostaloasunto kävi hyvin. Oli helppoa, paitsi kesäisin usein tukalaa. Lasten kanssa (4 lasta) on asuttu rivitaloissa sekä omakotitalossa. Stressittömämpää on nyt omakotitalossa, kun ei tarvitse varoa seinänaapureita. Meillä sattui seinän taakse rivitalossa naapuri, joka huomautteli lasten leikeistä tulevista äänistä ym. jokapäiväiseen elämään kuuluvasta. Nyt on ihanaa, kun ääniä saa olla.
Kerrostalossa SAA käydä myös yöllä suihkussa! Se on ihan perusoikeus, ja moni esim. vuorotyössä oleva niin tekee. Tai jos lapsi yöllä oksentaa/ripuloi päälleen, niin tuskin kukaan aamuun odottaa ennenkun lapsen pesee...?
Pyykkiä en pesisi yöllä, mutta MIKSI sitä YÖLLÄ pitäisi ylipäätään pestä? :D
Tosin on olemassa pyykkikone joka niin hiljainen että saallii yöllä kerrostalossa pyykin pesemisen, 69eyesin rumpali joskus tuota kehui jonkin lehden haastattelussa (kun tulee usein keikkamatkoilta yöllä jne.)
Ja olen huomannut että monille huonoja kokemuksia kerrostaloista joissa ollut huoot äänieristykset. Ei normalaissa kerrostalossa erityisemmin ääniä kuulu, varsinkin jos asuu ylimmässä kerroksessa.
Jos huonot äänieristykset kannattaa muuttaa pois, esim. kaveri asui hetken asunnossa jossa naapurin puhe (jos normaalia puhetta ei saanut selvää sanoista, jos joku kuuluvammin esim. innostuneena selittä jotain sanoistakin sai selvän), tv:n ääni KAIKKI kuului seinän läpi! :( Ja luonnollisesti toisinkin päin äänet kuuluivat --> muutti pois nopsaan.
Yleensä "eniten" ääniä kuuluu rappukäytävän kautta, mutta a) harvoin kai kukaan sitä kuuntelee mitä siellä tapahtuu b)eipä rapussa mitään koskaan tapahdu, ihmiset menevät/tulevat kotiinsa, uu, jännää! ;)
Mä pesen tosi usein "Yöllä" pyykkiä. eli ajastan koneen niin että on kuudelta valmis kun nousen niin laitan eka pyykit narulle.. ei tarvii kytistellä koska se kone on valmis, ja ovat jo illalla laitettavissa kaappiin.
Me taas valittiin osittain omakotitalo noiden "yleisten töiden takia" eli me itse mielummin ajamme nurmikon ja teemme lumityöt (rapun siivous yms) kuin että maksetaan niiden tekemisestä jollekkin ja tuleepahan oltua ulkonakin edes välillä ja ei sen hyöty liikunta osaa voi kieltää. Mutta ymmärrän hyvin että kaikki eivät näistä välitä.
Kaikkihan valitsevat sen itselleen sopivimman tavan asua.
Mulle ei tulis mieleenkään enää asua kerrostalossa lasten kanssa kun on nyt oma talo, oma piha ja oma valta.
kerrostalossa asuessa, mutta huonekaluja olen kunnostanut enemmänkin. Mikäs ongelma siinä on?
voi ruveta rassaamaan moottoripyörää tai entisöimään huonekaluja. Halkojakaan ei kovin usein kerrostalokämpässä hakata. Rempattavaa ei ole loputtomiin. Metallitöitäkään ei varmaan naapurit tykkäis kuunnella.Omakotitalossa erillinen tila voidaan varustaa sopivaksi moneen hommaan. Toiset kun vaan tykkää tehdä käsillään vaativimpiakin hommia ja vähän isompia juttuja.
oma piha missä lasten helppo olla vapaasti, oma valta (olen saanut niin tarpeekseni asuntoyhtiöistä), tarpeeksi neliöitä (aika vaikeeta löytää 150m2 asunto-osaketta), ei seinänaapureita möykkäämässä mut saadaan itse möykätä jos siltä tuntuu. En vaihtais!
viihdyin oikein hyvin kerrostalossakin, mutta en myöskään tunnista sitä että omakotitalossa olisi koko ajan jotain pakollista hommaa.
Lumitöitä on tänä talvena ja viime talvena ollut jonkin verran, mutta kun meillä ei ole kirvesvarsitontti tai muuten talo pitkän pihan takana, niin ei niihin lumitöihinkään paljon ole aikaa mennyt. Kesällä hoidan pihaa jos huvittaa hoitaa pihaa, en ole kasvattamassa siitä mitään hienoa puutarhaa enkä todellakaan jaksa kitkeä sieltä jotain voikukkia. Pihalla ollaan sen verran kuin on kivaa.
Kaikesta voi näköjään ihminen tehdä ongelman, mutta omasta pihasta ei tarvitse ellei halua.
Katseltiin pitkään uutta kotia ja jossain takaraivossa oli koko ajan ajatus, että nyt kun on lapsia, pitäisi katsella rivaria tai omakotitaloa. Mutta onneksi tajuttiin ajoissa että ei me haluta elämäämme muuttaa siltä osin vaan tykätään asua kerrostalossa. Meille tärkeämpää on kodin keskeinen sijainti lähellä työpaikkaa, päiväkotia, kauppoja, harrastuksia ja muita palveluita.
Mutta huomasin, että jollain tapaa yritin puskea itseäni johonkin "normimuottiin" asian suhteen. Enkä yleensä edes yritä elää normien mukaan vaan mennä omaa polkua.
Joillekin omakotitalo tai rivari tuo onnen, joillekin - ihan oikeasti - kerrostaloasuminen.
ja käydä yöllä suihkussa