Mä en ymmärrä, miksi omakotitalo/rivitalo on jotenkin yleinen päämäärä lapsiperheissä
Olen asunut suuressa kerrostalossa, paritalossa, omakotitalossa, luhtitalossa, pienkerrostalossa ja rivitalossa.
Kaikista hankalinta on ollut asua omakotitalossa ja rivitalossa. Lumitöitä, haravointia, pihan laittoa, koko ajan jotain remppaamista. Ihan älytön työ.
Kituutimme viisi vuotta rivitalossa lapsiperheenä, kunnes tajusimme: emme ole omakotitalo/rivitaloihmisiä ollenkaan. Muutimme kerrostaloon. Elämänlaatu parani moninkertaisesti, perheelle jäi enemmän aikaa, elämä helpottui huomattavasti.
Lapsilla on isompi piha ja aina kavereita, kun ne voi laskea taloyhtiön suojatulle pihalle leikkimään. Omakotitalon piha oli hehtaarin ja aina piti erikseen lähteä hakemaan jotain kavereita.
Ymmärrän, että joku haluaa rauhaa ja maalla asutaan väljästi, mutta kerrostaloasunto kaupungissa on ehdottomasti mun asumismuoto. En enää ikinä muuta pois täältä.
vaikka harvoinpa tuohon on tarvetta.
Pyykkiä en öisin pese, en usko, että pesisin vaikka asuisin omakotitalossa.