Mä en ymmärrä, miksi omakotitalo/rivitalo on jotenkin yleinen päämäärä lapsiperheissä
Olen asunut suuressa kerrostalossa, paritalossa, omakotitalossa, luhtitalossa, pienkerrostalossa ja rivitalossa.
Kaikista hankalinta on ollut asua omakotitalossa ja rivitalossa. Lumitöitä, haravointia, pihan laittoa, koko ajan jotain remppaamista. Ihan älytön työ.
Kituutimme viisi vuotta rivitalossa lapsiperheenä, kunnes tajusimme: emme ole omakotitalo/rivitaloihmisiä ollenkaan. Muutimme kerrostaloon. Elämänlaatu parani moninkertaisesti, perheelle jäi enemmän aikaa, elämä helpottui huomattavasti.
Lapsilla on isompi piha ja aina kavereita, kun ne voi laskea taloyhtiön suojatulle pihalle leikkimään. Omakotitalon piha oli hehtaarin ja aina piti erikseen lähteä hakemaan jotain kavereita.
Ymmärrän, että joku haluaa rauhaa ja maalla asutaan väljästi, mutta kerrostaloasunto kaupungissa on ehdottomasti mun asumismuoto. En enää ikinä muuta pois täältä.
Kommentit (81)
= 1) Ei asu ketään seinän takana:
Ei tarvitse varoa omia ääniä eikä toisaalta häiriintyä muiden "elämisen äänistä". Mua stressaisi jos pitäisi miettiä sitä, miten kova ääni meistä toisinaan lähtee, milloin saan pestä pyykkiä, soittaa pianoa tai luukuttaa stereoita (= ei ikinä taloyhtiössä). Ja vielä enemmän ärsyttäisi, jos itsellä olisi rankka työpäivä edessä ja heräisi yöllä esim. naapurin vauvan itkuun - vaikkeivät he sille mitään tietenkään voi ja se on ihan luonnollista. Puhumattakaan "tahallaan" aiheutetusta melusta (bileet ym). Mutta että omana valintana parempi asua okt:ssa.
2) Oma päätäntävalta ja omaisuudesta huolehtiminen:
Siinä vaiheessa kun asettuu aloilleen ja satsaa oman asunnon ostoon, alkaa kiinnostaa myös omasta omaisuudesta huolehtiminen. Taloyhtiössä ei ole vain omasta päätöksestä kiinni, miten omaisuudestamme huolehditaan tai ei huolehdita. Okt:ssa saa itse päättää esim., mitä remontoidaan, milloin, miten ja mikä firma valitaan työ tekemään.
3) Asumiskulut:
..ovat meillä okt:ssa alhaisemmat kuin useimmissa talohtiöissä vastikkeet samankokoisessa asunnossa. Matalaenergiatalo eikä tarvitse maksaa maltaita hallinnosta, isännöinnistä ja huoltoyhtiöstä. Eikä maksaa muiden holtitonta asumista kohonneiden vakuutusmaksujen ja energialaskujen muodossa.
aina minulle on tulkuttanut minulle ja nyt sitä tönöä sitten rakentaa. Minä niin tykkään tästä kerrostaloasumisen vaivattomuudesta.
Musta okt on vaivatonta verrattuna taloyhtiön asioiden hoitoon ja siihen, kun yritetään naapurien kanssa sopia asioista :/
Vaivatonta myös siten, ettei tarvitse välittää omasta tai muiden äänistä. Paljon rennompaa.
Mutta hyvä jos pystyy asumaan niin, ettei tarvitse juuri noihin asioihin sotkeentua. Itse en pystyisi olemaan osallistumatta kun on omista isoista rahoista kiinni.
-lapsilla on tilaa juosta ja leikkiä sisällä myös huonolla ilmalla.
-jokaisella on tilaa vetäytyä omaan rauhaan (lapset yläkerrassa, aikuiset alakerrassa).
-Lapset ja aikuiset voivat kutsua omia kavereitaan ilman, että jokaisen on osallistuttava keskusteluun, halusi tai ei.
-pyykkihuolto on helpompaa
-ulkoilu on pienten lasten kanssa helpompaa (vessa, juotavaa, syötävää aina lähellä)
-nuorin voi nukkua päiväuniaan rauhassa, vaikka isommat riehuvat pihalla
-Mies voi istua iltaa ja grillata pihalla kavereidensa kanssa ilman, että tarvii mennä baariin.
-teinit saavat pitää rauhassa kellaribileitään, eikä tartte miettiä, missäpäin kaupunkia ovat liikenteessä
-saan istuttaa pihalle juuri niitä kasveja ja vihanneksia joita haluan
Voisin jatkaa listaa loputtomiin
En vain ymmärrä sitä, että se on joku yleinen päämäärä. Että ensin asutaan kerrostalossa ja sitten "päästään" omakotitaloon. Ei se ole tavoite, jos siellä ei halua asua.
ap
että se on yleinen päämäärä. Ei kukaan tietääkseni.Suurimman osan ihmisistä ei todellakaan kannata harkita omakotitaloasumista. Rahkeet ei vaan riitä kaikkeen, mitä omakotitalossa pitää tehdä ja muistaa ja helposti näistä tekemisistä tulee taakka.
Yleinen päämäärä omakotitaloasuminen ei ole, mutta monelle se on sellainen johon pyritään. Näille se on hienoin asumismuoto ja he ajattelevat muiden olevan hieman kateellisiakin, että saavat omassa talossa asua.
Ehkä hieman tyhmä vertaus, mutta joillekin merkkikäsilaukku on se ainoa oikea juttu ja merkitön ei ole mitään. Sitä voi käyttää väliaikaisesti, mutta rahat säästetään kauan haaveiltua merkkilaukkua varten. Osalle on aivan sama mikä käsilaukku käsipuolessa kulkee, kunhan sinne saa kaikki tavarat on toimiva. Ja toiset eivät halua merkkilaukkua koskaan.
Olen asunut aina kerrostalossa ja ajatellut aina asuvanikin, koska olen tykännyt siitä. Mutta meille tarjoitui tilaisuus rakentaa oma talo ja on kannattavaa rakentaa ihan business-mielessäkin. Mun miehelle se talo on just sellanen "merkkikäsilaukku", mutta mulle ei. Mä vaan sitten raijaan mun merkkilaukut sinne nätisti hyllyyn ;D
Katseltiin pitkään uutta kotia ja jossain takaraivossa oli koko ajan ajatus, että nyt kun on lapsia, pitäisi katsella rivaria tai omakotitaloa. Mutta onneksi tajuttiin ajoissa että ei me haluta elämäämme muuttaa siltä osin vaan tykätään asua kerrostalossa. Meille tärkeämpää on kodin keskeinen sijainti lähellä työpaikkaa, päiväkotia, kauppoja, harrastuksia ja muita palveluita. Mutta huomasin, että jollain tapaa yritin puskea itseäni johonkin "normimuottiin" asian suhteen. Enkä yleensä edes yritä elää normien mukaan vaan mennä omaa polkua. Joillekin omakotitalo tai rivari tuo onnen, joillekin - ihan oikeasti - kerrostaloasuminen.
Me ollaan muuttamassa pois omakotitalosta takaisin kerrostaloon (ennen lapsia asuttiin kerrostalossa). Emme vain ole omakotitaloihmisiä.
Löydettiin ihana huoneisto 135 neliötä yhdessä tasossa ja ylin kerros. Oma piha taloyhtiöllä on valtava! Ihanaa päästä asumaan taas kerrostaloon! Pienten lasten kanssa se on vaivattomin asumismuoto.
olla vähän yksipuolinen käsitys kerrostaloasumisesta. Luuletko, että kaikki kerrostaloasunnot ovat pieniä ja ahtaita? Kerrostaloissa on hyvin monenlaisia pohjaratkaisuja, yhdellä sukulaisella oli joskus jopa kaksi kerrosta. Myöskään kaikki omakotitalot eivät ole kuvaamasi kaltaisia - esim. omassa lapsuudenkodissani (5h+k) kuului keskustelu silti omasta huoneesta muihin huoneisiin, eli yksityisyyttä oli paljon vähemmän kuin esim. kaverini luona, jossa nuorten huoneet olivat vähän erillään oleskeluhuoneista.
Itse en ymmärrä, miksi tällaisessa asiasta vängätään ja väitellään. Enkä myöskään ymmärrä, miten naiiveja käsityksiä teillä joillain on - näköjään varsinkin kerrostaloasumisesta, ja heti kuvitellaan, että jos kerrostalossa ei voi rassata autoa sisällä kodissa tai grillata pihalla, niin se on heti niille asukkaille kauhea kärsimys.
Omasta mielestäni monenkaan asian kohdalla ei ole ratkaisevaa se, asuuko omakotitalossa vai kerrostalossa, vaan MINKÄLAISESSA kerrostalossa tai MINKÄLAISELLA omakotitaloalueella, ja missä ne sijaitsevat. Myös asunnon koko ja pohjaratkaisu vaikuttaa moneen asiaan.
-lapsilla on tilaa juosta ja leikkiä sisällä myös huonolla ilmalla.
-jokaisella on tilaa vetäytyä omaan rauhaan (lapset yläkerrassa, aikuiset alakerrassa).
-Lapset ja aikuiset voivat kutsua omia kavereitaan ilman, että jokaisen on osallistuttava keskusteluun, halusi tai ei.
-pyykkihuolto on helpompaa
-ulkoilu on pienten lasten kanssa helpompaa (vessa, juotavaa, syötävää aina lähellä)
-nuorin voi nukkua päiväuniaan rauhassa, vaikka isommat riehuvat pihalla
-Mies voi istua iltaa ja grillata pihalla kavereidensa kanssa ilman, että tarvii mennä baariin.
-teinit saavat pitää rauhassa kellaribileitään, eikä tartte miettiä, missäpäin kaupunkia ovat liikenteessä
-saan istuttaa pihalle juuri niitä kasveja ja vihanneksia joita haluanVoisin jatkaa listaa loputtomiin
Yleinen päämäärä omakotitaloasuminen ei ole, mutta monelle se on sellainen johon pyritään. Näille se on hienoin asumismuoto ja he ajattelevat muiden olevan hieman kateellisiakin, että saavat omassa talossa asua.
tällaista ajattelutapaa joillain tuttavilla. Varsinkin sellaisilla, jotka ovat pärjänneet elämässä hiukan huonommin kuin jotkut muut, heille omakotitalon ostaminen/rakentaminen on mahdollisuus päteä ja saada elämäänsä joku "projekti". Tosin ei se kaikille tuollaista ole.
Huvittavinta on, että nämä omakotitalopätijät oikeasti kuvittelevat muiden asuvan kerrostalossa vastentahtoisesti - jopa niiden, jotka nimenomaan haluavat asua vaikka Helsingin keskusta-alueella ja priorisoivat muut asiat omakotitalon etujen sijaan. Samat tyypit pitivät aikanaan kovana juttuna sitä, jos joku "sai ostettua" omistusasunnon.
Eikä siinä mitään, mutta jotenkin kummasti se asuminen tuntuu täyttävän joidenkin ihmisten koko tajunnan välillä.
Kaikki muu riippuu siitä, millainen okt tai osake on (neliöt, pohjaratkaisu, piha, ympäristö, etäisyydet palveluihin). Mutta se on okt-asumisen väistämätön plussa, ettei tarvitse muiden osakkaiden kanssa sopia (= joskus riidellä) asioista eikä tarvitse varoa sitä, että itse tuottaa ääntä tai sietää muiden ääniä.
Niin paljon rennompaa ja huolettomampaa näistä syistä....
Kaikki muu riippuu siitä, millainen okt tai osake on (neliöt, pohjaratkaisu, piha, ympäristö, etäisyydet palveluihin). Mutta se on okt-asumisen väistämätön plussa, ettei tarvitse muiden osakkaiden kanssa sopia (= joskus riidellä) asioista eikä tarvitse varoa sitä, että itse tuottaa ääntä tai sietää muiden ääniä.
Niin paljon rennompaa ja huolettomampaa näistä syistä....
jos naapurilla on räksyttävä/haukkuva koira, naapurit dokaavat ja tappelevat pihassa tms. Joskus samoja ongelmia voi olla pientaloalueellakin.
Ja jos naapuri on kova kyyttäämään, voi se haitata yhtä lailla kerrostalossa kuin omakotitalossakin.
Mutta on totta, että omakotitalossa on jotain etuja, joita kerrostalossa ei ole. Toisaalta myös kerrostaloasumisessa on jotain etuja, mitä omakotitalossa ei ole. Eri ihmisille ovat tärkeitä eri asiat. Ja eri ihmisiä häiritsevät eri asiat.
Johtuiskohan siitä, että ihmiset on erilaisia. Mulle on tärkeää oma rauha ja oma piha. Haluan tehdä puutarhahommia ja tykkäämme , että kotona on tekemistä. Aikanaan kun asuimme kerrostalossa, mies tylsistyi täysin, kun ei ollut tekemistä. Nyt nauttii, kun on oma askartelutila, voi korjailla ja nikkaroida, tehdä metallihommia jne. Tykkää myös tehdä pihahommia ja nauttii kans kesäisin ruoanlaitosta ulkona.
Toivottavasti en ikinä joudu muuttamaan pois omakotitalosta.
En vain ymmärrä sitä, että se on joku yleinen päämäärä. Että ensin asutaan kerrostalossa ja sitten "päästään" omakotitaloon. Ei se ole tavoite, jos siellä ei halua asua.
ap
Me asutaan ok-talossa, n. 1½km jkl:n keskustasta. Meillä on 1000 neliön tontti, eli ei todellakaan hirveästi kunnossapidettävää. Ihan itse saa päättää millaisen pihan laittaa, onko siinä koko kesän kuopsuttamista vai ei. Meillä on nurmi, kukat on kaikki perennoja ja ruusuja (eivät vaadi mitään) ja paljon hedelmäpuita ja marjapensaita jotka eivät myöskään vaadi mitään.
Nurmi pitää leikata, mutta minä nautin siitä. Vastaleikattu nurmi tuoksuu ihanalta. Sitä ei montaa kertaa kesässä "tartte" leikata jos kovin on vastenmielistä :)
Syksyllä on hedelmä- ja marjasatoa. Ne voi jättää puihin ja pensaisiin jollei jaksa kerätä, linnuille kyllä kelpaa. Itse nautin pensaissa rapistelusta. Myös lapsi rakastaa marjapensaassa herkuttelua.
Myös haravointitalkoot pitää pitää pari kertaa syksyssä, sekin on minusta vain kivaa.
Talvella on lumitöitä, mutta niiden teko on kivaa. Lapsi auttaa omalla kolallaan. Meillä on pihassa mielettömät lumilinna/lumiliukumäki/härpäkkeet, niitä on kiva rakentaa lapsen kanssa. Pihalla on kiva leikkiä.
Naapurissa on lapsia, puistoihin on lyhyt matka. Omassa pihassa on portti ja talo on rauhallisen kadun varressa, voin siis päästää lapsen sinne itsekseenkin leikkimään.
On mahtavaa kun ei tartte stressata lasten metelistä (kuten kerrostalossa) ja saa elää juuri kuten tahtoo :)
Kaikki ei siis koe kotipuuhastelua kamalan rankaksi, jotkut hullut ihan oikeasti nauttii siitä :D
Ainut, milloin kaipaisin omaa pihaa, on kesän hellepäivät. Kun tekisi mieli mennä puutarhaan makoilemaan ihan rauhassa ja vaikkapa evästämään.
No, silloin menen läheiselle uimarannalle, mutta porukkaahan siellä aina on kuin "pipoa" ja rauhasta ei voi puhua.
Mutta toisaalta, tuollaisia päiviä ei kovin montaa ole (että olisi helle, ja itse ehtisi ulos makoilemaan!) joten kerrostaloasuminen on mun asumismuoto, ehdottomasti :)
Nytkin on niin ihanaa, kun muut tuskailee lumentulon kanssa, kolaamisista ja lapioinnista, itse katselen sisältä lämpimästä, kun huoltomies auraa pihan pakkasessa!
Mä en todellakaan ole mitään puutarhaihmisiä, olen asunut 17-vuotiaaksi saakka omakotitalossa ja sain ihan tarpeekseni nurmikonleikkuusta, haravoinneista, puutöistä ja lumenkolaamisesta.
Kyllä täällä kerrostalossa vaan on niin helppoa ja mukavaa! :)
mielikuvitus, jos ei keksi tekemistä kotona, joka sijaitsee kerrostalossa. Minulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa siinä suhteessa, vaikka en katso telkkaria eikä meillä ole pleikkaakaan. Ja omakotitalossakin olen asunut.
Ja se tärkein pointti jäi pois, eli en ole ajatellut että ok-taloa pidettäisiin selviönä ja päämääränä. Kullakin varmaan on omanlaisensa haaveet siitä miten haluaa asua. Yhdelle se on helppo kerrostalo, toiselle maatila ja kolmannelle jotain siltä väliltä.
Me asutaan ok-talossa, n. 1½km jkl:n keskustasta. Meillä on 1000 neliön tontti, eli ei todellakaan hirveästi kunnossapidettävää. Ihan itse saa päättää millaisen pihan laittaa, onko siinä koko kesän kuopsuttamista vai ei. Meillä on nurmi, kukat on kaikki perennoja ja ruusuja (eivät vaadi mitään) ja paljon hedelmäpuita ja marjapensaita jotka eivät myöskään vaadi mitään.
Nurmi pitää leikata, mutta minä nautin siitä. Vastaleikattu nurmi tuoksuu ihanalta. Sitä ei montaa kertaa kesässä "tartte" leikata jos kovin on vastenmielistä :)Syksyllä on hedelmä- ja marjasatoa. Ne voi jättää puihin ja pensaisiin jollei jaksa kerätä, linnuille kyllä kelpaa. Itse nautin pensaissa rapistelusta. Myös lapsi rakastaa marjapensaassa herkuttelua.
Myös haravointitalkoot pitää pitää pari kertaa syksyssä, sekin on minusta vain kivaa.Talvella on lumitöitä, mutta niiden teko on kivaa. Lapsi auttaa omalla kolallaan. Meillä on pihassa mielettömät lumilinna/lumiliukumäki/härpäkkeet, niitä on kiva rakentaa lapsen kanssa. Pihalla on kiva leikkiä.
Naapurissa on lapsia, puistoihin on lyhyt matka. Omassa pihassa on portti ja talo on rauhallisen kadun varressa, voin siis päästää lapsen sinne itsekseenkin leikkimään.
On mahtavaa kun ei tartte stressata lasten metelistä (kuten kerrostalossa) ja saa elää juuri kuten tahtoo :)
Kaikki ei siis koe kotipuuhastelua kamalan rankaksi, jotkut hullut ihan oikeasti nauttii siitä :D
mutta itse olen kyllä ihan kerrostaloihminen. Meillä on mahdollisuus valita, miten asumme ja asumme puiston vieressä asunnossa, jossa on iso lasitettu parveke. Tykkään kasvattaa kukkia, tomaatteja ja yrttejä parvekkeella, mutta ruohonleikkuu ja lumityöt eivät kiinnosta.
omakotitaloon, että siitä on tullut enemmistön päämäärä. Ei kai se mikään ehdoton päämäärä olekaan. Onhan ihmisiä joiden päämäärä on asua Lapissa keskellä erämaata tai muuttaa Australiaan, asua veneessä tai pienellä saarella, kaikenlaisia päämääriä on
En vain ymmärrä sitä, että se on joku yleinen päämäärä. Että ensin asutaan kerrostalossa ja sitten "päästään" omakotitaloon. Ei se ole tavoite, jos siellä ei halua asua.
ap
Jos pitää aamulla varhain lähteä töihin ja ensin ptää kolata piha&pihatie jotta pääsee autolla lähtemään lapsia tarhaan viemään ja töihin, niin AIVAN eri asia vert. lasten kanssa kotona eikä kiire minnekkään.
Ja loppujen lopuksi on aika pieni aika mitä siitä pihasta pystyy nauttimaan (viime kesä oli poikkeus, tosin saisi olla vastaavia lisää!:) ja me ainakin olemme kesäloman ulkomailla varmassa auringossa.
voi ruveta rassaamaan moottoripyörää tai entisöimään huonekaluja. Halkojakaan ei kovin usein kerrostalokämpässä hakata. Rempattavaa ei ole loputtomiin. Metallitöitäkään ei varmaan naapurit tykkäis kuunnella.Omakotitalossa erillinen tila voidaan varustaa sopivaksi moneen hommaan. Toiset kun vaan tykkää tehdä käsillään vaativimpiakin hommia ja vähän isompia juttuja.
mielikuvitus, jos ei keksi tekemistä kotona, joka sijaitsee kerrostalossa. Minulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa siinä suhteessa, vaikka en katso telkkaria eikä meillä ole pleikkaakaan. Ja omakotitalossakin olen asunut.
Aina kuuluu jotain ääniä. Joskus kyllä mielelläni vaihtaisin omakotitalon kerrostaloon helppouden takia, mutta sitten tulee taas kesä:)
Ap, vaikutat hieman yksinkertaiselta. Mitä se sinuun vaikuttaa, että monet haluaa lasten kanssa rivariin/omakotitaloon? Pelottaako sua elää eri tavalla? Se on hyvä että asumisessa on vaihtoehtoja, niin löytyy kaikille mieleinen, sinullekin.