Miten pitkälle antaisit anopin loukata?

edelle, jos pitää valita? En ole aiemmin osallistunut tähän keskusteluun + minulla on onneksi oikein kiva anoppi, mutta ihmettelen kyllä, jos aikuisella perheellisellä ihmisellä oma äiti menee puolison ja lasten edelle, jos nyt ihan pakko on valita. Ihan siitä syystä, että sieltä lapsuudenkodista on kuitenkin tarkoitus itsenäistyä ja elää elämää edelleen.. Näin ainakin minä toivon, että omat lapsenikin tekevät (eivätkä juutu minun mielipiteisiini).

Jos mieheni moittii äitiäni, on se sama kuin moittisi minua. Mutta jos äitini moittii miestäni, moittii hän miestäni eikä suinkaan samalla myös minua ja lapsia.

panemaan dramaattisesti välit poikki äitiinsä jos on sanonut jotain hankalaa miehelle.

Mutta tiedän monta draamaqueenia, jotka ovat vaatineet miestä panemaan välit sukuunsa poikki kun anoppi ei ole hyppinyt miniän käskyjen mukaan kuin joku orja.

edelle, jos pitää valita?

En ole aiemmin osallistunut tähän keskusteluun + minulla on onneksi oikein kiva anoppi, mutta ihmettelen kyllä, jos aikuisella perheellisellä ihmisellä oma äiti menee puolison ja lasten edelle, jos nyt ihan pakko on valita. Ihan siitä syystä, että sieltä lapsuudenkodista on kuitenkin tarkoitus itsenäistyä ja elää elämää edelleen.. Näin ainakin minä toivon, että omat lapsenikin tekevät (eivätkä juutu minun mielipiteisiini).

aikuiseen ihmiseen.

81

rehellisesti: menee!

edelle, jos pitää valita? En ole aiemmin osallistunut tähän keskusteluun + minulla on onneksi oikein kiva anoppi, mutta ihmettelen kyllä, jos aikuisella perheellisellä ihmisellä oma äiti menee puolison ja lasten edelle, jos nyt ihan pakko on valita. Ihan siitä syystä, että sieltä lapsuudenkodista on kuitenkin tarkoitus itsenäistyä ja elää elämää edelleen.. Näin ainakin minä toivon, että omat lapsenikin tekevät (eivätkä juutu minun mielipiteisiini).

Jos mieheni moittii äitiäni, on se sama kuin moittisi minua. Mutta jos äitini moittii miestäni, moittii hän miestäni eikä suinkaan samalla myös minua ja lapsia.

Minusta ei todellakaan ole aina niin, että vain miniässä on vika ja pitäisi katosa peiliin, jos anoppi on ilkeä.



Mieti asiaa niin, etä mitä jos joku sinun ystäväsi käyttäytyisi samalla tavalla, miten reagoisit? Jos sanoisit ystävälle asiasta, niin tee samoin anopin kohdalla. Voihan olla, ettei anoppi ole tarkoituksella loukannut. Mutta kun olet asian tuonut esille, niin kuka tahansa sivitynyy ihminen pyytää anteeksi ja osaa muuttaa käytöstään.



Jos näin ei tapahtu, nin miten teksisit ystävän kanssa? Jos et enää haluaisi olla tämän kanssa tekemisissä, niin älä ole silloin anopinkaan kanssa.



Ei sinun tarvitse ottaa vastaan toiselta henkilöltä sellaista käytästä vastaan, kuin mitä et itse halua. Ei sinulla ole mitään velvollisuutta anoppia kohtaan. Jos teillä on tilanne niin hyvin, että voit olla menemättä ja mies voi mennä sinne lasten kanssa, niin hyvä niin.



Jos saisin tietää, eteä minsuta ei anopin luona ja vielä lasteni kuullen puhuttaisi kunnioittavasti, niin tämän jälkeen vain mies voisi siellä käydä.



Ihan turha miettiä, että miten tulee mielistellä anoppia ja mitä kaikkea minun tulee tältä kestää, jotta saisi saman arvoisia lahjoja tai etuja kuin muut sukulaiset. Älä laske mitään suunnitelmia niiden varaan, niin silloin ei haittaakaan. Ei tarvitse omaa arvoaan vaihtaa jonkin mökkietuun tai saman arvoisiin lahjoihin kuin mitä muut saavat.



Ei kannata lähteä riitelemän vaan näyttää, että sinä päätät miten sinua kohdellaan ja se raja on sama riipumatta henkilöstä.

En tule toimeen anopin kanssa, enkä käy siellä ollenkaan. Ne reissut vaan on niin kuluttavia. Tosin mieheni ei koskaan huomauta anopille käytöksestä, eikä mistään muustakaan. Hänen mielestään siellä pitäisi vaan kärsiä hiljaa, sanoa kaikkeen "joojoo", eikä koskaan "ei". On kyllä samoilla linjoilla kanssani siitä, että äitinsä on hyvin tökerö, mutta ei aio tehdä asialle mitään.

Tämä on minusta käsittämättömän epälojaalia! Itse en koskaan laita omia vanhempiani perheeni edelle. Olen vanhempieni kanssa oikein hyvissä (NORMAALEISSA!)väleissä. Puhumme säännöllisesti puhelimessa ja käymme heillä kylässä muutaman kuukauden välein. Thats it.

Anoppi on ihan oma lukunsa. Kaiken pitää mennä niinkuin hän haluaa. Itse en siedä aikuisten ihmisten vinkumista. Hänellä on tapana hokea, kunnes saa tahtonsa läpi. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ!!! Lisäksi hänellä on oikeus laatia omia "sääntöjä" lapsilleni. Käytännössä saavat siis tehdä kaikkea, minkä itse olen kieltänyt.Siellä se sitten hykertelee, että "mitäs äiti nyt tähän sanoo?". Lupaa noudattaa meidän sääntöjä ja kun selkäni käännän, niin tehdään päinvastoin.



Mieheni suhdetta äitiinsä myös ihmettelen (tai toisaalta en). Puhuvat lähinnä säästä. Ei mitään oikeita kuulumisia. Saattaa esim.olla ettei anoppi tiedä, mitä poikansa tekee työkseen. En usko, että anoppi edes tajuaa, ettei tunne poikaansa. On liian kiireinen puhumaan omista asioistaan. Aina löytyy joku pikkuasia, josta vouhkata..

aikuiseen ihmiseen. 81

rehellisesti: menee!

edelle, jos pitää valita? En ole aiemmin osallistunut tähän keskusteluun + minulla on onneksi oikein kiva anoppi, mutta ihmettelen kyllä, jos aikuisella perheellisellä ihmisellä oma äiti menee puolison ja lasten edelle, jos nyt ihan pakko on valita. Ihan siitä syystä, että sieltä lapsuudenkodista on kuitenkin tarkoitus itsenäistyä ja elää elämää edelleen.. Näin ainakin minä toivon, että omat lapsenikin tekevät (eivätkä juutu minun mielipiteisiini).

Jos mieheni moittii äitiäni, on se sama kuin moittisi minua. Mutta jos äitini moittii miestäni, moittii hän miestäni eikä suinkaan samalla myös minua ja lapsia.

anoppi on miehen äiti. Miksi vaatia miestä olemaas erossa lapsuudenperheestään vain siksi, että samaistaa itsensä mieheensä?

Minusta ei todellakaan ole aina niin, että vain miniässä on vika ja pitäisi katosa peiliin, jos anoppi on ilkeä. Mieti asiaa niin, etä mitä jos joku sinun ystäväsi käyttäytyisi samalla tavalla, miten reagoisit? Jos sanoisit ystävälle asiasta, niin tee samoin anopin kohdalla. Voihan olla, ettei anoppi ole tarkoituksella loukannut. Mutta kun olet asian tuonut esille, niin kuka tahansa sivitynyy ihminen pyytää anteeksi ja osaa muuttaa käytöstään. Jos näin ei tapahtu, nin miten teksisit ystävän kanssa? Jos et enää haluaisi olla tämän kanssa tekemisissä, niin älä ole silloin anopinkaan kanssa. Ei sinun tarvitse ottaa vastaan toiselta henkilöltä sellaista käytästä vastaan, kuin mitä et itse halua. Ei sinulla ole mitään velvollisuutta anoppia kohtaan. Jos teillä on tilanne niin hyvin, että voit olla menemättä ja mies voi mennä sinne lasten kanssa, niin hyvä niin. Jos saisin tietää, eteä minsuta ei anopin luona ja vielä lasteni kuullen puhuttaisi kunnioittavasti, niin tämän jälkeen vain mies voisi siellä käydä. Ihan turha miettiä, että miten tulee mielistellä anoppia ja mitä kaikkea minun tulee tältä kestää, jotta saisi saman arvoisia lahjoja tai etuja kuin muut sukulaiset. Älä laske mitään suunnitelmia niiden varaan, niin silloin ei haittaakaan. Ei tarvitse omaa arvoaan vaihtaa jonkin mökkietuun tai saman arvoisiin lahjoihin kuin mitä muut saavat. Ei kannata lähteä riitelemän vaan näyttää, että sinä päätät miten sinua kohdellaan ja se raja on sama riipumatta henkilöstä.

jos mies niin päättää. Miksi äidit samaistavat itsensä lapsiinsa eli olettavat, että omat lapset ottavat kaikesta nokkiinsa yhtä helposti kuin he itsekin tekevät? Äidit omivat lapsensa ihan yhtä tehokkaasti kuin anopit aikuiset poikansa, mutta vain miniä-äitiä pitää sääliä ja ymmärtää.

Kyllä, miehillä menee äiti puolison ja lasten edelle. Ja juututaan äidin mielipiteeseen vaikka sitten jälkikäteen muuttamalla omaa näkemystään jo kertaalleen sovitusta asiasta. Päästetään omat vanhemmat sotkemaan parisuhdetta ja vittuilemaan siinä määrin että saadaan perheriita aikaiseksi asioista jotka eivät kuulu perheen ulkopuolelle. Ja appi ja anoppi kaupan päälle antaa kuvan ettei he keskustele keskenään mistään, ilmeisesti helpottaa vastuun pakoilua omista teoista. Kaikki on aina hyvin ja sisarukset keskenään ei puhu onko muilla sekaantumis ongelmia.

Tekopyhää voi esittää vaikka millä keinoin. Ylempänä kehuit, ette tarvitse lapsenlapsia, koska olet ne kätevästi korvannut tukilapsilla. Olet varsinainen kristitty hyväntekijä. Varmaan olet myös seurakunnan toiminnassa tiukasti mukana, koska toimit täsmälleen niin kuin olen huomannut srk:n piirissä pyörivien teennäisten hyvätekijöiden toimivan - laupeuden sisar.

Oletko ylpeä tilanteesta?

Poika tietää, että jos vaimon pillin mukaan alkaa hyppimään, menettää kesämökkiedun ja kohtalaisen vapaasti käytettävän pakettiauton.

tekee ihan itse päätöksensä. Ei pojan ole pakko meillä käydä ja nähdä pienempiä sisaruksiaan. Silti hän käy, vaikka vaimo kieltää. Ja koska poika meillä käy, en keksi mitään syytä, miksi kohdella häntä toisin kuin muita lapsiamme.