Lue keskustelun säännöt.
Lapsen antaminen adoptioon vs. abortti?
03.02.2011 |
Minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia abortista eikä adoptioon antamisesta / adoptioon ottamisesta.
Mutta mitä olen keskusteluja seurannut, tuntuu että aborttia harkitsevilla hyvin harvoin nousee esille se vaihtoehto että hän synnyttäisi lapsen ja antaisi vauvan adoptoitavaksi. Lasta odottavia perheitähän olisi jonossa vaikka kuinka paljon.
Kysymykseni onkin, että tarjotaanko ei-toivotun vauvamahan kanssa pähkäilevälle äidille edes tietoa siitä että olisi mahdollisuus antaa vauva adoptioon?
Onko sille jokun suomalaisesta terveydenhuoltosysteemistä, lainsäädännöstä tai byrokratiasta johtuva syy miksi lapsia tarjotaan niin vähän adoptioon?
Onko kukaan AV-palstalainen toiminut näin? Mielestäni adoptioon antaminen olisi loistava vaihtoehto sille joka pelkää omantunnontuskia joita sikiön tappaminen voisi hänelle aiheuttaa.
Kommentit (102)
Itse en ainakaan yhtäkkiä muista yhtäkään, vaikka naistenlehtiä luenkin. Tuo on vain abortin tehneiden kuvitelmaa ja halua vaientaa kolkuttavaa omaatuntoa. Kyllä adoptiolapset ymmärtävät, että omalla äidillä on ollu vaikea tilanne ja että heidät on annettu rakastavaan perheeseen äidin rakkauden takia. Nykyisin monet adoptoidut etsivät biologisen äitinsä jossain vaiheessa ja ovat ihan sinuja asian kanssa. Heitä ei hylätty, vaan heille annettiin mahdollisuus hyvään elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä mielessä se on kyllä naisen asia.
Jos 10000 ei toivottua lasta syntyisi joka vuosi, väistämättä osalle näistä lapsista kävisi todella huonosti, osa huostaanotettaisiin ja osa saisi rakastavat vanhemmat jostakin muualta ja jotkut perheet menisivät täysin hajalle. Vuosittaisella syötöllä mistään ei tulisi yhtään mitään ja ei toivottuja lapsia olisi ympäriinsä heitteillä ja perheitä pirstaleina. AI niin ja täytyy muuten huomioida ne joiden terveys/henki vaarantuisi raskaudesta ja ne joiden masuasukit niin vammautuineita ettei olisi edes järkevää jatkaa raskautta. Tuskimpa muuten pienempi vammaisille lapsille löytyisi kaikille kotia jos omat vanhe,mat eivät tahtoisi itsellään pitää. Eiväthän he saa nytkään ja kyllä vammaisia lapsia syntyy sentään joka vuosi. Ei ne äidit ja "äidit" itsekseen raskaaksi tule ja vaikka sitä kuinka voisi käyttää järkeään ja blaa blaa blaa niin tuskimpa yhtäkkiä kukaan niin järkeväksi tulisi että ei-toivottujakaan raskauksia enää olisi...
Olen reilu 40-v. En ole adoptoitu enkä adoptoinut. Olen vanhemmalla iällä lapseni synnyttänyt. Adoptiota en ole harkinnut, mutta mielestäni ne jotka antavat lapsensa adoptioon kun eivät itse pysty hoitamaan tai tekemään aborttia ovat kunnioitettavia, kunnollisia ihmisiä ja uskon monen nykyään niin ajattelevan, he varmaan rakastavat lastaan enemmän kuin itseään ja kunnioittavat elämää. En ole uskovainen, mutta elämää nähnyt.
Rakastin ja rakastan minun omiani pientä poikaani ja tytärtäni niin paljon, että tein abortin. Todella vaikea ja raskas elämäntilanne oli.
En väitäkään, että abortin tehneet eivät olisi kunnollisia. Joissakin tapauksissa abortti on oikea ratkaisu, joissakin tapauksissa adoptio parempi ja kunnioitettava teko.
Itse en ainakaan yhtäkkiä muista yhtäkään, vaikka naistenlehtiä luenkin. Tuo on vain abortin tehneiden kuvitelmaa ja halua vaientaa kolkuttavaa omaatuntoa. Kyllä adoptiolapset ymmärtävät, että omalla äidillä on ollu vaikea tilanne ja että heidät on annettu rakastavaan perheeseen äidin rakkauden takia. Nykyisin monet adoptoidut etsivät biologisen äitinsä jossain vaiheessa ja ovat ihan sinuja asian kanssa. Heitä ei hylätty, vaan heille annettiin mahdollisuus hyvään elämään.
suhteen!
Ja mitä ihmeen kolkuttavaa omatuntoa??? Eiköhän jokainen äiti itsekin tiedä, mihin kykenee ja mitä jaksaa? Teikäläiset ne täällä syyllistävät ja kuvittelevat jonkun omituisen oman tunnon jyskyttävän päässä heillä, joilla on riitävän raskasta jo muutenkin!!
Kuka menee aborttiin naureskellen ja iloissaan? Ei se helppo päätös ole, mutta taatusti perusteltu.
Reilut 10 000 aborttia vuosittain, suurin osa ensikertaileisille. Puolet väestöstä naisia, hedelmällisessä iässä vain tietty osa.
Eli meidän kaikkien tuttavapiirissä, työyhteisössä, sukulaisissa, ystävissä jne. on joku, joka on tehnyt abortin.
He elävät elämäänsä ja jatkavat siitä, mihin ovat jääneet. Ei jeesustelu auta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain nainen voi tulla raskaaksi ja hankkiutua aborttiinSiinä mielessä se on kyllä naisen asia.
Naisen elämään vaikuttaa todella ratkaisevasti. Nainen kärsii sukupuolitaudeistakin enemmän, saa HIV:n helpommin, kondylooma on yleisin sukupuoliteitse tarttuva tauti, HPV aiheuttaa kohdunkaulan syöpää jne. Naisia raiskataan. Miten paljon naiselle voikaan antaa taakkaa ja tuskaa?
Nainen On Aina se Joka Kantaa Vastuun Raskaudesta ja SEKSISTÄ TAI PELKÄSTÄÄN SIITÄ, ETTÄ ON NAINEN. Tavalla tai toisella. Ja parantaako asiaa se, että toinen nainen lyö veistä selkään?
Minä haluaisin, että tästä asiasta tehtäisiin ihan kunnollinen tutkimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen siitä ihmisalusta ehkä tulee, jos tsäkä käy.
sellaisia vaikeuksia jotka saa tajuamaan, ettei abortoiduksi tuleminen suinkaan ole kamalin kohtalo joka ihmiselle voi sattua. Se ei ole edes sadan ensimmäisen joukossa ja tuskin edes tuhannen ensimämisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta mielestäni hirveä pelko lapsen odottamisen ja synnyttämisen tuomista seurauksista ja ympäristön paineesta, sekä itsekkäät syyt ajavat äidit aborttiin. Se varmasti vaikuttaa paljon helpommalta ratkaisulta, poistaa se muutaman millin kokoinen, mutta täydellinen pieni ihminen omaa, täydellisesti suunniteltua ja järjestyksessä olevaa elämää sotkemasta. Ei sillä ole nähtävästi mitään väliä, että pieni, viaton elämä tuomitaan kuolemaan, kunhan oma hektinen elämä voi jatkua entisellään. Mutta rohkeuttahan se vaatii, olen samaa mieltä. Ei kovin heikko pystyisikään päättämään ihmiselämän lopettamisesta. Kyllä siihen tarvitaan rohkeutta sellaiseen tekoon. Ja valitettavan monelta sitä löytyy. Itse en ole asiaa omalle kohdalleni kokenut. Ja nyt sanotte, että sen kyllä huomaakin naiivista kirjoituksestani. Niin varmaan huomaakin. Omaa elämääni ja ratkaisujani kuitenkin ohjaa oikeudentunto ja elämän suojelemisen vaisto. Kivittäkää.
Ehkä minä tosiaan voisin kivittää sinut, mutta en jaksa. Sulla on oikeus omaan mielipiteeseesi.
Mulla on ollut erittäin raskas elämä ja olen melkolailla ollut yksin. Tein töitä ja opiskelin, saatiin miehen kanssa kaksi ihanaa tenavaa. Mulla puhkesi vakavia mielenterveyden häiriöitä ja miehellä somaattinen sairaus. Itse olin pätkätöissä. Ja totta tosiaan: harrastimme seksiä noin puoli minuuttia ennen kondomin laittamista. Olin raskaana ja tein abortin.
En voisi koskaan kuvitellakaan, että olisin voinut tai jättäisin abortin tekemättä vaikeassa tilanteessa. En minä todellakaan jaksaisi raskautta kantaa sen takia, että voisin lapsen lahjoittaa lapsettomalle pariskunnalle!!
Ja miten olisin asian selvittänyt kaikille tutuille, työkavereille ja ennen kaikkea lapsille???
Ja jos joku vastaaja saarnaa minulle, että olisin jäänyt syntymättä, jos äitini olisi abortoinut minut: niin olisinkin, mutta en olisi ollut tietoinen mistään.
Ihmisiä kuolee jatkuvasti tuskallisesti. Onko heidän elämänsä jotenkin vähemmän? Nämä ihmiset surevat kuollessaan kaikkea sitä mitä eivät tule näkemään. Se sikiö ei tajua vielä mistään mitään.
Tuntoaistikin sikiöllä on varhaisessa vaiheessa ja tuntee todennäköisesti kipua abortissa. Jos et ole valmis ottamaan lasta vastaan, miksi olet raskaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen siitä ihmisalusta ehkä tulee, jos tsäkä käy.
sellaisia vaikeuksia jotka saa tajuamaan, ettei abortoiduksi tuleminen suinkaan ole kamalin kohtalo joka ihmiselle voi sattua. Se ei ole edes sadan ensimmäisen joukossa ja tuskin edes tuhannen ensimämisen.
Ja kyllä oman elämäni kautta todellakin tiedän, että syntyminen tänne ei saa olla velvollisuus.
Tuntoaistikin sikiöllä on varhaisessa vaiheessa ja tuntee todennäköisesti kipua abortissa. Jos et ole valmis ottamaan lasta vastaan, miksi olet raskaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntoaistikin sikiöllä on varhaisessa vaiheessa ja tuntee todennäköisesti kipua abortissa. Jos et ole valmis ottamaan lasta vastaan, miksi olet raskaana?
Luin kerran artikkeliin aiheesta ja siinä sanottiin että niillä viikoilla kun Suomessa saa abortin, en muista oliko se nyt sitten se alle 12 viikkoa vai mikä se oli, sikiöllä ei vielä ole olemassa a) tietoisuutta itsestään) ja b) niitä piuhoja, joilla se voisi olemattomalle tietoisuudelleen viestittää kivusta. Refleksejä sillä toki on, ja niiden kanssa leikkimällä antiaborttihörhöt saa tietysti kivaa materiaalia aikaiseksi.
Tuntoaisti sikiölle kehittyy melko varhaisessa vaiheessa.
Tuntoaisti tarkoittaa kivun aistimista
Ei se ilman hermoaisteja onnistu =D
eli siis tajuntaa, miten sen sanoisi.
Mitähän se tuntoaisti sitten mahtaa tarkoittaa?
siinä kohdassa tapahtuu jokin reaktio, mutta ei ole lennätinpiuhaa joka veisi reaktion aivoihin missä voisi syntyä tietoisuus siitä että jokin kokee jotain.
Tuntoaistikin sikiöllä on varhaisessa vaiheessa ja tuntee todennäköisesti kipua abortissa. Jos et ole valmis ottamaan lasta vastaan, miksi olet raskaana?
miksi olet tyhmä ja naiivi?
Miksi on sotia, koska ihmisiähän sielläkin kuolee?!
Miksi on nälänhätää, vaikka osassa maailmaa on niin paljon rikkauksia ja hyvinvointia?
Siksi olin raskaana, että halusin läheisyyttä sekä seksistä aiheutavaa mielihyvää. Mulle ei sovi mikään muu ehkäisy, kuin kondomi.
Suomessa aborttiluvut ovat pieniä. Koska me olemme vain ihmisiä, meille tapahtuu erheitä jatkuvasti. Himo vie ihmistä.
Moni nuori ja hukassa oleva tyttö ei rakasta itseään ja antaa mennä vain. Ei siitäkään voi syyllistää. Toisaalla maailmassa nainen ei voi edes valita: tulee naiduksi ihan ilman omaa valintaansa tai Intiassa sekä Kiinassa abortoidaan tyttösikiöitä jumalatonta vauhtia.
Sinäkö se muutat tämän kehityksen?
Jos ihmiset A) tuntemattomat toisilleen B) seurusteleva pari harrastavat seksiä, eivät he ole mitkään vanhemmat!
Ole kiltti ja syyllistä ne pojat/miehetkin välillä!