Pitää ilmeisesti ruveta kotiäidiksi kun esikoinen aloittaa syksyllä koulun
Olen järkyttynyt kun on käynyt ilmi, että iltapäivätoiminta loppuu klo 16. Eli jos haluat noutaa 7-vuotiaasi koulusta, pitää lähteä töistä klo 15.
Ja sitten on vielä niitä 10 aamuja. Työmatkat vievät 2 tuntia, joten töissä ehtii sitten olemaan peräti 4 tuntia.
Kenen työnantaja muka tälläistä katselee?
Vai onko tarkoitus jättää 7-vuotiaat oman onnensa nojaan?
Kommentit (105)
vaikka mitä, suomessa siis. muualla maailmassa on koulubussit yms turvaamassa lapsen aamut ja iltapäivät.
Monet tässä ketjussa (ja tällä palstalla yleensäkin) tuntuvat ajattelevat, että "kun meidän lapsi, niin silloin täytyy muidenkin lasten".
Lapset ovat kuitenkin erilaisia ja varsinkin heidän fyysiset ympäristönsä ovat erilaisia. Sillä on aika iso merkitys tässä kysymyksessä.
Minä asun ulkomailla, jossa alle 12-vuotiaita ei edes päästetä yksin ulos koulun portista. Onneksi on iltapäiväkerhot muillekin kuin ekaluokkalaisille. En tosiaankaan antaisi 7-vuotiaan kulkea yksin kotikatua pidemmällä. Ei hänellä ole edes omaa kotiavainta tai kännykkää eikä sellaisen tarvettakaan vielä moneen vuoteen.
saa olla yksin alle 12 v.
Jää vuorotteluvapaalle, itse ole juuri nyt sillä ja mulla on ekaluokkalainen. Saa samalla itsekin hengähdystauon töistä.
Tokaluokalla meidän lapsi joutuukin sitten valitettavasti olemaan aamuisinkin yksin kun lähden töihin jo klo 6 ja mies myös aikaisin. Ja ollaan sellaisilla paikoissa töissä, ettei työaikoja pysty oikein muuttelemaan.
Meillä on nyt 3. ja 2. luokkalaiset siskokset.
Esikoisen aloittaessa koulun, oli heillä oli ensimmäisten viiden viikon "pehmeän laskun" ajan jopa klo 11 alkavia aamuja, eli menivät suoraan syömään. Olin ihan sokissa kun saimme lukujärjestyksen. Olin yhteydessä myös kaupungin iltapäivätoiminnasta vastaavaan päällikköön, koska täällä ei ole tarjolla aamupäivätoimintaa. Sille ei kuulemma ole kysyntää. Pari ekaa viikkoa vuorottelimme tytön luokkakaverin eli naapuriperheen kanssa niin, että miehemme tekivät aina vuorotellen nuo pari aamua viikossa etänä (molemmilla oli siihen mahdollisuus, meillä äideillä ei) ja sitten sen jälkeen tytöt olivat vuorotellen kahdestaan jomman kumman kotona ja lähtivät soitosta kouluun. Homma sujui ihan hyvin
Onneksemme tuo esikoinen on sellainen varsin reipas tapaus, joka on rakastanut yksin kotona olemista jos siitä asti kun sai sitä eskari-ikäisenä pikkupätkissä harjoitella ja oli päinvastoin iloinen kun lukujärjestys vakiintui ja siellä oli yksi kymmenen aamu ja muut yhdeksään. SAI olla yksin kotona aamuisin :) Inhosi oikeastaan alusta asti iltapäiväkerhoa ja ekan luokan maaliskuussa lopetimme sen kun joka päivä käytiin neuvottelua siitä saako mennä kotiin vai onko pakko mennä iltapäiväkerhoon.
Kuopuksemme taas oli ekaluokkalaisena ihan toisenlainen. Pelkäsi yksin olemista ja syyslukukaudella jouduin järjestämään parina aamuna viikossa hänelle aamuhoidon vanhaan eskariin, ei uskaltanut olla yksin edes sitä puolta tuntia. Halusi lisäksi olla iltapäiväkerhossa siihen asti kunnes hain hänet sieltä neljän jälkeen. Pikkuhiljaa tilanne muuttui ja marras-joulukuussa halusi jo olla nuo aamut itsekseen ja lähti iltapäiväkerhosta klo 15 kotiin itsekseen.
Kun kuopuksemme ekan luokan kevätlukukausi alkoi, jäin osittaiselle hoitovapaalle eli teen yhä edelleen 6 h päivää, joka on ollut tosi ihana asia koululaisten kannalta vaikka tuo yksinoleminen ei enää mikään ongelma olekaan.
On hyvä että mietitte asiaa jo nyt ja kannattaa tosiaan vähän kuulostella ja kokeilla sen lapsenkin kanssa miten suhtautuu siihen yksin olemiseen.
pari tuntia yksin tai kaverin kanssa.
Oikeesti kannattaa harjoitella yksinoloa ettei tule sitten näitä ongelmia!!
Minulla on terve ja fiksu lapsi, joka ei todellakaan olisi voinut olla yksin yhtään tuntia kotona 7-vuotiaana. Onneksi löytyi yksi ip-hoito, joka oli auki 17. Lapsi on arka ja pelokas olemaan yksin, vaikka muuten reipas.
Tilanne on siis haastava, ymmärrän hyvin ap:ta
Tie pitää ylittää useamman kerran ja yksi niistä on iso tie, jota ajetaan lujaa.
Täällä pk-seudulla ainakin on liikennekulttuuri nykyään sellaista, että aikuinenkin saa olla ylivarovainen tietä ylittäessään. Autoilijat eivät piittää pätkääkään esim. siitä, että suojatien eteen pysähtyneen auton viereen tulee pysähtyä.
Oma lapseni on fiksu ja toimelias, mutta silti kauhistuttaa, koska on jotkin muut asiat mielessä ja ovi unohtuu auki tms.
Haluaisin tarjota lapselleni turvallisen koulunalun - hänen tahtomallaan tahdilla, mutta nyt tuntuu, että minut on pakotettu hylkäämään hänet. Vaikka puhuin kotiäitiydestä, ei siihen ole mitään mahdollisuuksia asuntolainan vuoksi.
ap
Ok, nyt ymmärrän huolesi paremmin. Eli kotona lapsi varmaan pärjäisi yksin, mutta koulumatka tuntuu turvattomalta. Ja se on kyllä aika ymmärrettävä huoli.
Jospa ensin etsitte turvallisimman reitin (ei välttämättä siis lyhyimmän) ja sitten lapselle se heijastinliivi koulumatkoiksi päälle. Sitten alatte yhdessä kulkea koulumatkaa hyvissä ajoin ja oikein iskostat lapselle päähän ne kohdat, joissa on oltava varovainen ja opetat esim sen ettei pysähtyneenkään auton takaa voi kävellä katsomatta tien yli ja ettei ikinä juokse suojatielle, vaan aina kävelee rauhallisesti jne. Huomaat varmasti pian, että nokkela muksu oppii kyllä kulkemaan reitin ja varomaan vaarallisia paikkoja.
Eli vuoroviikoin aamut toisella ja iltapäivisin isovanhemmat auttaa.
Onneksi meistä toisella vuorotyö, joten ei ole joka-aamuinen ongelma.
pari tuntia yksin tai kaverin kanssa.
Oikeesti kannattaa harjoitella yksinoloa ettei tule sitten näitä ongelmia!!
7-vuotias on täysin valmis seikkailemaan yksin liikenteessä? Ja valmis hoitamaan itsenäisesti kotimatkansa ja välipalansa? Hoitamaan ovet lukkoon ja auki? Sammuttamaan valot yms.?
7-vuotias on täysin valmis seikkailemaan yksin liikenteessä? Ja valmis hoitamaan itsenäisesti kotimatkansa ja välipalansa? Hoitamaan ovet lukkoon ja auki? Sammuttamaan valot yms.?
Entä missä lapsen isä on? Entä mummot tai muu suku?
Oletko selvittänyt alueen perhepäivähoitajat, hekin hoitaa koululaisia.
Meillä on iltis auki klo 17.00 asti. Itsekin haen tokaluokkalaiseni vasta noin 16.30.
Ja isovanhemmat 200 kilometrin päässä.
Tuo perhepäivähoitaja oli uusi tieto, onko kellään kokemusta?
Entä missä lapsen isä on? Entä mummot tai muu suku? Oletko selvittänyt alueen perhepäivähoitajat, hekin hoitaa koululaisia.
Aina on joku, joka ei ole tyytyväinen.
Iltapäiväkerhot ja puistot ja sun muut eivät ole edes lakisääteisiä ja sellaista ei ole edes joka paikoissa.
tee vauva! niinhän moni muukin tekee
kasvaahan se vauvakin ja menee joskus kouluun. Taasko pitää tehdä uusi vauva? Entä sit kun se kasvaa kouluikään? En ole koskaan tajunnut tuota neuvoa.
Ja tuo neljältä loppuminen on ihan älytöntä. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin töissä vähintään neljään asti.
Aina on joku, joka ei ole tyytyväinen. Iltapäiväkerhot ja puistot ja sun muut eivät ole edes lakisääteisiä ja sellaista ei ole edes joka paikoissa.
Itse kävin ala-asteen 80-luvulla,ja sillon oli ihan normaalia että koulusta tultiin itse kotiin,ja haettiin kaapista ruokaa. Pikku sisaruksia hoidettiin ulkona ja sisällä,ei siinä ollu mitään ihmeellistä. Ja jos totta puhutaan,niin jos tää mun hirvittävän lapsuuteni pahin juttu olis ollu se et tuun yksin koulusta kotiin,niin kaikki olis ollu loistavasti :D
Mut pointti on se,et nykyään hyysätään liikaa lapsia. Nykyään on ihan normaalia että vasta lukioikäinen vie roskapussin itse ulos jne. Oli mulla aikanaan lukiokavereita joita äiti ootti koulun jälkeen valmiiden voileipien kanssa kotona,samalla kun itse asuin jo omaa huushollia. :D
Se on kysymys vaan siitä mihin on oppinut,ja lapset oppii kun niitä opetetaan ja niiltä vaaditaan. Ei se lapsuus mielestäni mihinkään lopu,jos pitää itse oma voikkari tehdä :)
Mulla oli ehkä tavallista karumpi lapsuus,enkä tietänkään omille lapsilleni halua samaa kohtaloa,mutta hyvin omatoimisia ovat..3v meillä HALUAA itse tehdä oman voileivän,kaataa mehua lasiin,pyyhkiä pyllynsä,auttaa imuroinnissa jne. Ja paino sanalle HALUAA :)