Katsokaa tänään Silminnäkijä! Jehovan todistajien uhreja haastatellaan.

perhe ei tietenkään saa hylätä koskaan lastaan, veljeään, äitiään jne täytyy auttaa, etenkin hairahtunut ihminen tarvitsee apua ja tukea mutta usein on niin ettei henkilö hALUA APUA JA TUKEA, KOSKA ëi halua luopua pahoista tavoistaan,

mies oli yrittänyt ottaa yhteyttä vanhempiinsa, eikä saanut mitään vastausta. Kyllä se selkeästi oli niin, että dokumentin ihmiset olisivat halunneet pitää yhteyttä perheeseensä mutta heidät hylättiin täysin

Itse olen jt-perheestä, jossa toteutettiin täydellinen hylkääminen, kun minut erotettiin 13-vuotiaana.

täydellisesti? Vaikka miten hankala 13 vee olisi, ja juuri silloinhan nimenomaan ei saa hylätä jos lapsen elämässä on vaikeuksia!

että ei kukaan joka rakastaa enemmän isäänsä ja äitiään olen minulle kelvollinen?.

että ei kukaan joka rakastaa enemmän isäänsä ja äitiään olen minulle kelvollinen?.

eronneelle perheenjäsenelle saa edes puhua? Puhelimessa kerran vuodessa jouluna? Tätäkö Jeesus oikeasti tarkoitti ja vaatii, ja tämä teidän "rakastava" jumalanne? Naurettavaa pelleilyä, sanon minä.

Itse olen jt-perheestä, jossa toteutettiin täydellinen hylkääminen, kun minut erotettiin 13-vuotiaana.

täydellisesti? Vaikka miten hankala 13 vee olisi, ja juuri silloinhan nimenomaan ei saa hylätä jos lapsen elämässä on vaikeuksia!

Kasvoin kyseisen yhteisön yhteydessä. Lapsena oli kielletty synttärit, joulut, nimpparit ja ylipäätään kaikki juhlat mitä kuvitella voi. Häitä sai juhlia, ja hautajaisia. Se, kenen kanssa sai leikkiä, oli myös erittäin tarkasti rajoitettua. Koulussa sai olla välitunneilla muiden lasten kanssa, mutta ehdottomasti ei koulun jälkeen. Voitte vaan kuvitella miten mukavaa oli istua käytävällä ja kuunnella muiden hauskanpitoa 8-vuotiaana kun luokassa oli joulujuhlat, joihin en saanut osallistua.

Aika pienestä pitäen olen elänyt helvetillisen maailmanlopun pelon kanssa. alle 10-vuotiaana Olin varma että jumala en huoli minua "uuteen maailmaan" koska olen syntinen ja paha. Joka päivä kiitin onneani että ei maailmanloppu vielä tullutkaan. Lapsena ovelta ovelle työ oli silkkaa kidutusta, häpesin kulkea hame päällä lehtiä tyrkyttämässä vieraille ihmisille. Pahinta oli jos tuli koulukaveri ovelle.. :(

Jokaista liikettä kytättiin. Jehovantodistajilla on velvollisuus ja pakko kertoa vanhimmille jos tietävät (eli epäilevät) jonkun toimivan väärin. Tiedän tapauksen jossa sairaanhoitajana toimiva JT-nainen rikkoi vaitiolovelvollisuutensa ja paljasti "vanhimmille" että toiselta sisarelta oli tehty sukupuolitautitestaus.

Myös pukeutumiseen puututaan todella rajusti. On tarkkaa millaista hametta saat pitää, ja hametta pitää pitää aina kun on kokouksissa tai ovelta ovelle saarnaamassa, mm. materiaali on määritelty tarkasti. Ette uskoisi miten sairaita sääntöjä tähänkin liittyy.



Teininä tajusin koko uskonnon mädännäisyyden kokonaisuudessaan. Jouduin useita kertoja niinkutstutuille "seksikäräjille" jossa kolme vanhempaa miestä kyseli yksityiskohtaisesti mahdollisesta vääriteosta. Rangaistus saattoi seurata esim. pussailusta. Vasta avioliitossa sai tehdä sitä.

Kehenkään et voinut luottaa, aina piti pelätä, mitä joku saa päähänsä ja kertoo asiasta vanhimmille. Itse olin ihan nätti teinityttö joten jouduin jatkuvasti vanhapiikanaisten piinauksen kohteeksi: Minun huulipunan väristä lähtien tehtiin #valituksia" joita sitten kolmen äijänkörilään kanssa selviteltiin. Itkettää vieläkin kun muistelen miten nöyryyttävää ja kamalaa se oli.



Erosin uskonnosta ollessani 17-v. Silloin menetin sukuni. Vanhempani ovat tekemisissä kanssani, mutta esim. toista veljeäni en ole nähnyt vuosiin. Serkkuja, tätejä, isovanhempiani en myöskään ole tavannut, ja jos tulevat kadulla vastaan, eivät tervehdi. Lastani kukaan sukulaiseni vanhempia ja yhtä veljeä lukuunottamatta ei ole tavannut.



Toivon syvästi että kukaan ei erehdy mukaan tuohon lahkoon ja jos joku siitä haluaa eroon, toivon tuhannesti tsemppiä ja jaksammista.



T- Katja

etenkin omasta huonekunnasta

eli siis perheestään





muistakaa, et ihmisiä on kaikissa seurakunnissa kaikenlaisia, on mielenterveysongelmaisia yms ihan kuten kaikissa muissakin ihmisryhmissä





eli ei voi tuomita koko seurakuntaaa muutaman ihmisen tähden





kuinka moni hylkää vanhempansa ihan vaan ns kiireen vuoksi?



montako kertaa olet osittanut äidillesi, mummollesi jne



olen sairaanhoitaja ja tiedän vaikka kuinka monta vanhusta, jolla useita lapsia, vileäpä samassa kaupungissa asuvia, mutta kukaan heistä ei ehdi sairaalaan katsomaan mummoa/äitiä.......





eli elämä on .....



asiat saadaa näyttämään dokumenteissa ihan siltä miltä ne halutaan saada näyttämään

aina näissä ainoan oikean totuuden saarnaajissa se, että eikö hetkeäkään päässä läikähdä ajatusta siitä- että se heidän totuutensa ei ehkä ole se ainoa oikea totuus? Kun se kuitenkin AINA on toisen ihmisen välittämä. Kun tarpeeksi uskoo- ihan mihin vaan- vaikka plasebolääkkeeseen- niin kyllähän se vaikuttaa- mutta silti? Luuleeko sitä olevansa jotenkin parempi kuin muut- ja sillä perusteella se oma juttu on itsestäänselväti oikeampi? Maailma on sitä parempi paikka, mitä enemmän ihmiset ymmärtävät että jokaisella on oma kokemuksensa- eikä kukaan ihminen voi tietää mitään absoluuttista totuutta, koska ihminen on vaajaavainen siihen. Ja vastaavasti sitä pahempi paikka, mitä enemmän näitä suvaitsemattomia ainoan oikean totuuden toitottajia on.

että ei kukaan joka rakastaa enemmän isäänsä ja äitiään olen minulle kelvollinen?.

eronneelle perheenjäsenelle saa edes puhua? Puhelimessa kerran vuodessa jouluna? Tätäkö Jeesus oikeasti tarkoitti ja vaatii, ja tämä teidän "rakastava" jumalanne? Naurettavaa pelleilyä, sanon minä.

montako kertaa olet osittanut äidillesi

käyvän melko helposti. Mutta siinä nyt ei ole mitään uutta, kun puhutaan "tosi"uskovaisista. Mielenkiintoista sikäli, että käsittääkseni uskonnossanne tuomitsemisjutut ovat pelkästään jumalan asia, ei teidän uskovaisten...

eli ei voi tuomita koko seurakuntaaa muutaman ihmisen tähden

kuinka moni hylkää vanhempansa ihan vaan ns kiireen vuoksi?

montako kertaa olet osittanut äidillesi, mummollesi jne

JT :t eivät vietä joulua

No vaihdetaan sitten joulun tilalle ihan tavallinen perjantai kerran vuodessa. Siihenkö sen Jehovan taivaanseenpääsy kaatuu? Rakastava ja hieno jumala sanoo taivaan portilla että tsot, tsot, puhuit kerran vuodessa poikasi kanssa. Ja eikun kidutettavaksi ikuisiksi ajoiksi helvetin tulimereen. Tämä on niin naurettavaa, että jos joku tämän keksisi nyt pystymetsästä, kukaan ei ottaisi tosissan ja sanoisi lisäksi että huono vitsi.

Kasvoin kyseisen yhteisön yhteydessä. Lapsena oli kielletty synttärit, joulut, nimpparit ja ylipäätään kaikki juhlat mitä kuvitella voi. Häitä sai juhlia, ja hautajaisia. Se, kenen kanssa sai leikkiä, oli myös erittäin tarkasti rajoitettua. Koulussa sai olla välitunneilla muiden lasten kanssa, mutta ehdottomasti ei koulun jälkeen. Voitte vaan kuvitella miten mukavaa oli istua käytävällä ja kuunnella muiden hauskanpitoa 8-vuotiaana kun luokassa oli joulujuhlat, joihin en saanut osallistua. Aika pienestä pitäen olen elänyt helvetillisen maailmanlopun pelon kanssa. alle 10-vuotiaana Olin varma että jumala en huoli minua "uuteen maailmaan" koska olen syntinen ja paha. Joka päivä kiitin onneani että ei maailmanloppu vielä tullutkaan. Lapsena ovelta ovelle työ oli silkkaa kidutusta, häpesin kulkea hame päällä lehtiä tyrkyttämässä vieraille ihmisille. Pahinta oli jos tuli koulukaveri ovelle.. :( Jokaista liikettä kytättiin. Jehovantodistajilla on velvollisuus ja pakko kertoa vanhimmille jos tietävät (eli epäilevät) jonkun toimivan väärin. Tiedän tapauksen jossa sairaanhoitajana toimiva JT-nainen rikkoi vaitiolovelvollisuutensa ja paljasti "vanhimmille" että toiselta sisarelta oli tehty sukupuolitautitestaus. Myös pukeutumiseen puututaan todella rajusti. On tarkkaa millaista hametta saat pitää, ja hametta pitää pitää aina kun on kokouksissa tai ovelta ovelle saarnaamassa, mm. materiaali on määritelty tarkasti. Ette uskoisi miten sairaita sääntöjä tähänkin liittyy. Teininä tajusin koko uskonnon mädännäisyyden kokonaisuudessaan. Jouduin useita kertoja niinkutstutuille "seksikäräjille" jossa kolme vanhempaa miestä kyseli yksityiskohtaisesti mahdollisesta vääriteosta. Rangaistus saattoi seurata esim. pussailusta. Vasta avioliitossa sai tehdä sitä. Kehenkään et voinut luottaa, aina piti pelätä, mitä joku saa päähänsä ja kertoo asiasta vanhimmille. Itse olin ihan nätti teinityttö joten jouduin jatkuvasti vanhapiikanaisten piinauksen kohteeksi: Minun huulipunan väristä lähtien tehtiin #valituksia" joita sitten kolmen äijänkörilään kanssa selviteltiin. Itkettää vieläkin kun muistelen miten nöyryyttävää ja kamalaa se oli. Erosin uskonnosta ollessani 17-v. Silloin menetin sukuni. Vanhempani ovat tekemisissä kanssani, mutta esim. toista veljeäni en ole nähnyt vuosiin. Serkkuja, tätejä, isovanhempiani en myöskään ole tavannut, ja jos tulevat kadulla vastaan, eivät tervehdi. Lastani kukaan sukulaiseni vanhempia ja yhtä veljeä lukuunottamatta ei ole tavannut. Toivon syvästi että kukaan ei erehdy mukaan tuohon lahkoon ja jos joku siitä haluaa eroon, toivon tuhannesti tsemppiä ja jaksammista. T- Katja

Näin minäkin olen ymmärtänyt- hyi mitä pervoja kaksinaismoralistisia ihmisiä. Tuo touhu on mielisairasta. Onneksi lähdit pois. Voi niitä aivopestyjä raukkoja jotka tänkin yrittävät itselleen valheeksi todistella. Jumalan kanssa tuolla ei oo mitään tekemistä- vaan kieroutuneet ihmiset ovat löytäneet kanavan kieroudelleen. VOi yäk.

itsehän nämä kartetut toimivat sukulaistensa uskon vastaisesti, levittävät väärää tietoa, ovat hyvin epäkunnioittavia toisten pyhinä pitäviä asioita kohtaan. Turha varmasti luulla jatkossakaan että sukulaiset ottavat mitään yhtyettä. Varmasti tämän ohjelman myötä sukulaiset vain vahvistuivat päätöksessään olla pitämättä mitään yhteyttä näihin luopioihin. 7.

omaisuus pitäisi jakaa köyhille?

Eikö Jeesus sanonut

että ei kukaan joka rakastaa enemmän isäänsä ja äitiään olen minulle kelvollinen?.

Kuinkas moni teistä tosiuskovaisista on tämän tehnyt ja tätä kirjaimellisesti noudattanut? Taitaisi tulla Audeja ja Volvoja ikävä...

he eivät tykäänneet, että hairahduin





eli toisinpäin on sallittua hylätä, vai ??????

Heillä moelmmilla oli äärettömän rankka lapsuus alkoholistivanhempien lapsina. Äitini varsinkin oli niin vaurioitunut, että joutui syömään mielialalääkkeitä. Muistan, että hän oli myös psykiatrisessa sairaalassa välillä.

Itse hoidin silloin pienempiä sisaruksiani isän ollessa töissä. Olin siis paljon pois koulusta. Itsekin taisin vaurioitua tästä kaikesta, olin vain pikkutyttö silloin. Isä oli hyvin väkivaltainen, ja pienestäkin kiukuttelusta, esim. tiuskaisemisesta, jouduin lukemaan Raamattua ("kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta sinun kävisi hyvin jne..") samalla kun isäni antoi remmistä ja läimäytteli poskille.

Kun murrosikä tuli, rupesin oireilemaan unettomuudella. Koulukiusaus uskonnon takia vaikutti myös. Rupesin karkailemaan kotoa ja juomaan salaa. Löysin myös poikakaverin. Tämä riitti erottamiseen. Menin kasteelle 9-vuotiaana. Kotona olo oli mahdotonta. Olin niin sairas, että itkin koko ajan. Vihasin syvästi vanhempiani ja haudoin itsemurhaa. Kaikkien edun mukaista oli, että kotini vaihtui.

Nyt olen kuitenkin kohtuulisen onnellinen, vaikka joudun itse syömään nyt masennuslääkkeitä melko isolla annoksella oman äitini tyyliin.

Voisi olla elämä huonompaakin. Minulla on kuitenkin ihana oma perhe (uskontoneutraali), työ, hyvä koulutus. Lapsiani rakastan yli kaiken, enkä heitä koskaan hylkäisi, vaikka päättäisivät mitä. Itse asiassa lapseni on jo murrosiässä, ja välillä heidän kanssa joutuu taistelemaan, mutta ei niin kuin minun lapsuudenkodissa. Meillä asiat hoituu toista kunnioittamalla ja kuuntelemalla.

Millaisia vanhempasi olivat ennen tuota erottamista? Mietin vain, oliko syy hylkäämiseen sinun vanhemmissasi, paikallisessa yhteisössä vai missä. Toivon vilpittömästi elämääsi kaikkea hyvää! t. vl

Itse olen jt-perheestä, jossa toteutettiin täydellinen hylkääminen, kun minut erotettiin 13-vuotiaana.

täydellisesti? Vaikka miten hankala 13 vee olisi, ja juuri silloinhan nimenomaan ei saa hylätä jos lapsen elämässä on vaikeuksia!

T. se 13-vuotiaana erotettu

virheet ja laiminlyönnit mitenkään oikeuta jehovan todistajien tekemiä hylkäämisiä! Molemmat ovat väärin ihan yhtä lailla.

minä menetin sukuni kun aloin tutkia todistajien kanssa he eivät tykäänneet, että hairahduin

eli toisinpäin on sallittua hylätä, vai ??????

Tunnen jokaisen eilisessä dokkarissa esiintyneen henkilön ja ihan faktaa se oli mitä kertoivat.

Jotkut vanhemmat ovat yhteydessä lapsiinsa jotka on erotettu, toiset ei. Riippuu täysin sen hetkisen seurakunnan käytännöstä, joka vaihtelee paljonkin. Itse olen onnellinen ettei minua hylätty vanhempien osalta.



Se mikä paljastaa ettei JT-touhu kestä päivän valoa, on että heidän opetuksiinsa tms ei saa suhtautua millään tasolla kriittisesti. Kaikki epäilys ja asioiden vertailu on täydellisen kielletty. Luulisi että totuus kestää tulessakin, ja että se kestäisi kaiken vertailun.