Sain joululahjaksi parisuhdelomamatkan mutta en haluaisi lähteä.

Mietin tässä ovatko nämä "jos mies varaa matkan niin saa mennä yksinään" / "mies osti meille parisuhdematkan mutta seksiähän se ei siellä ainakaan tule saamaan kun minä shoppailen ja nukun unilääkkeillä" / "minä en ainakaan mitä parisuhdeaikaa tarvitse" -äidit mahdollisesti ihmisiä, jotka eivät vielä ole kokeneet sitä, miten pieleen ihan oikeasti voi mennä koko perheen (ja niiden lapsien) elämä, kun vanhemmillä ei enää ole mitään muuta kuin sen vanhemmuutensa. Jonain päivänä hyvin moni näistä parisuhteista kaatuu tähän ongelmaan. Surullista, ja vaikea uskoa, mutta näin voi käydä. Enkä tajua kuinka kenelläkään on varaa ajatella toisin. Vanhempien hyvä keskinäinen suhde on lapselle paljon tärkeämpi kuin moni muu asia (ml. viikon ero äidistä). Osalla meistä on jo käynyt niin, että liian myöhään tajusimme että suhteeseen panostamisen aika on jo mennyt eikä rikottua enää korjatuksi saa. Niin itsellänikin mutta onneksi ennen lapsia. Nykyisen mieheni (lapseni isän) kanssa olemme molemmat kokeneet yhden tärkeän parisuhteen loppumisen vastaavanlaisista syistä, emmekä enää anna sen tapahtua meille. Ainakin teemme kaikkemme asian eteen. Suosittelen samaa myös teille, jotka nyt ajattelette ajavanne lastenne etua unohtamalla parisuhteenne ja pidätte miestänne jonkinlaisena itsekkäänä hirviönä, jos hän omalla tavallaan yrittää näyttää teille rakkauttaan (kun sitä vielä on).

niin ihan turha sitä on mennä hoitamaan viikoksi kauas lapsista! Ei se ole mitään toisen huomioimista vaan miehen pakoa velvollisuuksista. Harva mies muuten edes osaa pakata lapselleen viikon tarpeiksi matkalaukkua, kun lapsi lähtee mummolaan. Siihenkin se isä/mies tarvitsee äidin/naisen apua.

Ei vanhempien elämän tarvitse olla pelkkää vanhemmuutta, mutta aika outo on sellainen parisuhde, jota mies ei halua tavallisena päivänä lainkaan hoitaa. Tai sellainen, jossa nainen on miehelle pelkkä aatimusten kohde. Ehkä ne liitot kannattaakin lopettaa ennen kuin nainen luhistuu vaatimuksiin kokonaan.

kyselemättä ja sopimatta. Mies valitsee lomakohteen oman makunsa mukaan, samoin keston ym. Tää on sitten vieläpä lahja vaimolle. Enemmän tuo kuulostaa lahjalta sille miehelle itselleen.

jos mies kerrankin varaisi jonkun yhteisen reissun ihan itse. Olen ihan suoraan pyytänyt, että olisi kiva lähteä johonkin hotellilomalle (ihan siis Suomeen) viikonlopuksi. Kaupungilla ei ole mitään merkitystä, vaan idea olisi juuri siinä, että mies itse miettisi mihin haluaisi minut viedä, tekisi varaukset ja kertoisi milloin lähdetään. Itselleni jäisi vaan omien matkatavaroiden pakkaaminen. Pahasti näyttää siltä, että mun pitää miettiä minne haluan ja varata hotellit ja mies maksaa...

Jotenkin tuntuu, että tämän ketjun jutut alkaa karata jo kauas alkuperäisestä. Kummastelen sitä, että minkä takia miehestä on nyt tehty suuri syntipukki tietämättä kuitenkaan juuri mitään perheestä tai siitä, miten perhe-elämä normaalisti sujuu. Itselläni ei kyllä edes mielessä käynyt, että mies olisi ostanut loman vain siksi, että pääsee petipuuhiin. Voisiko olla, että ap on esimerkiksi joskus sivulauseessa vihjannut, että olisi kiva lähteä kahdestaan lomalle? Onko mies huomannut, että vaimo rakkaista lapsista huolimatta kaipaisi irtiottoa arjesta? Ja kuten ap totesi, ajatus on kaunis.

Huomaan, että minulla on hyvin erilaiset ajatukset miehistä, kuin joillain tänne kirjoittavilla. En lähtökohtaisesti ajattele, että mies ei olisi osallistunut arkeen, tai että hän pitäisi vaimoaan omaisuutenaan vain siksi että on ostanut hänelle yllätyslahjaksi kahdenkeskisen matkan.



Oman kokemukseni mukaan mies osallistuu, yrittää, erehtyy, hoitaa asioita, on itsekäs, on epäitsekäs, kaipaa lapsiaan, kaipaa vaimoaan. En olisi eri mieltä vaikka vaihtaisin kirjoituksieni sanan "vaimo" sanaan "mies".



Voimme siis kai vain sopia, että olemme asiasta eri mieltä.



t. se eräs onnekas vaimo

sitä parisuhdetta pitää lähteä hoitamaan viikoksi eroon lapsista? Miksi?



Toki tekee hyvää saada olla välillä kaksin, mutta siihen riittää ihan hyvin yön parin reissu. Ja varsinkin ap:n tilanteessa, jossa lapset eivät ole olleet erossa vanhemmista. Eikä heillä ilmeisesti ole ketään niin tuttua hoitajaa lapsille, jonka kanssa viikko menisi hyvin. Jo solen ymmärtänyt oikein, niin ap:llä ei ole esim. lasten isovanhemmat hoitaneet lapsia jatkuvasti. Ehkä ovat kyläilleet puolin ja toisin, mutta jos kyläilyt ovat vain satuinnaisia, niin ei lapsilla ole isovanhempiin läheisiä suhteita.



Kuka lapsia hoitaisi reissun ajan ap?

miksi monet pienten lasten vanhemmat eroavat.



Ketjuun kirjoitellut mies (en muista numeroita) kirjoitti asiaa!



nainen ja kolmen äiti 36 v.

miksi monet pienten lasten vanhemmat eroavat. Ketjuun kirjoitellut mies (en muista numeroita) kirjoitti asiaa! nainen ja kolmen äiti 36 v.

ja mies haluaa olla yksi perheen lapsista kaikkine kiukkuamisineen, on monelle naiselle ero moisesta pelkkä helpotus. Äärettömän harvalla näyttää olevan miestä, joka haluaa olla vaimonsa kanssa tasa-arvoinen myös arjessa ja joka haluaa ottaa vaimonsa tunteet huomioon.

Ei se että mies haluaa kahdenkeskiselle lomalle edes joskus, tarkoita ettei hän osallistuisi arkeen. Ilmeisesti useimpien mammojen tässä ketjussa on todella vaikea ajatella asiaa muuten kuin omalta kannaltaan. En usko, että monellakaan ne lapset ovat pääsyy vaan se, ettei mies ja parisuhde enää vaan kiinnosta. Tai kiinnostaa, siinä mielessä että siinähän on oiva rahantienaaja ja lapsenvahti ja talonmies.

Ei vanhempien elämän tarvitse olla pelkkää vanhemmuutta, mutta aika outo on sellainen parisuhde, jota mies ei halua tavallisena päivänä lainkaan hoitaa. Tai sellainen, jossa nainen on miehelle pelkkä aatimusten kohde. Ehkä ne liitot kannattaakin lopettaa ennen kuin nainen luhistuu vaatimuksiin kokonaan.

Kuvitteletko että tämä keskustelu edustaa kattavaa otosta Suomen pariskunnista? Väitän, että enemmistöllä asiat ovat hyvin ja moni nainen kiljuisi riemusta jos pääsisi miehensä kanssa lomalle. Ne vaan eivät tule tähän ketjuun jankuttamaan, toisin kuin nämä "bostik-mammat".

Äärettömän harvalla näyttää olevan miestä, joka haluaa olla vaimonsa kanssa tasa-arvoinen myös arjessa ja joka haluaa ottaa vaimonsa tunteet huomioon.

Kuvitteletko että tämä keskustelu edustaa kattavaa otosta Suomen pariskunnista? Väitän, että enemmistöllä asiat ovat hyvin ja moni nainen kiljuisi riemusta jos pääsisi miehensä kanssa lomalle. Ne vaan eivät tule tähän ketjuun jankuttamaan, toisin kuin nämä "bostik-mammat".

Äärettömän harvalla näyttää olevan miestä, joka haluaa olla vaimonsa kanssa tasa-arvoinen myös arjessa ja joka haluaa ottaa vaimonsa tunteet huomioon.

Meillä miehelle riittää, että olen lastemme äiti. Ketjun perusteella näyttää siltä, että miehet ovat perheen isoja lapsia, joita äidin tulee ymmärtää ja paapoa. Nähtävästi näin on sinullakin, koska halusit asiasta avautua.

jos mies yllärinä järkkäisi meille kahden keskisen loman :) Sehän kertoisi miehestä, että näkee mut vielä naisena ja vaimona eikä vain lastensa äitinä.



Meillä parisuhdereissuja kerran vuodessa 1-2vkoa, nämä tosin yhdessä sopien mutta yllärimatka olisi ihan huippu!



äiti 34v ja 3 lasta

Aika moni on mennyt kauas metsään syvällisine parisuhdeanalyyseineen. Minusta miehen teko vaikuttaa ihan pyyteettömältä näillä faktoilla. Onnetonta tapauksessa on se etteivät kuopus ja äiti ole erkaantuneet tosistaan erillisksi olennoiksi. On myös totta, että ehkäpä muutaman päivänkin loma voisi olla riittävä, Ihmettelen myös sitä kuinka ketjussa mielestäni erittäin asiallisesti kirjoittanut mies teilataan ja ylipäätään miehet, jotka halauvat viettää aikaa myös kahdestaan vaimojensa kanssa. Toki on outoa ja erittäin ikävää, jos mies ei halua lainkaan perhelomia tai viettää arkea koko perheen kanssa, mutta oliko ap:n tapauksessa nyt lainkaan kyse siitä?

Ajatus oli kaunis että saisin lomaa arjesta, mutta kun en halua jättöä lapsia. Nuorempi on 3v eikä ole ollut muutamia tunteja kauempaa erossa minusta nyt pitäisi olla melkein viikko erossa. Lapsi ikävöi minua jo kauppareissun aikana. Parin viikon päästä pitäisi lähteä, eikä matkaa voi perua. Ahdistaa.

sekin on väärin ja mies näkee pelkkänä objektina. TSIISUS.

Meillä on lapset aina mukana ulkomaanmatkoilla. Aikaa riittää myös parisuhteelle, kun lapset ovat päivän touhuista nukahtaneet eikä kenenkään tarvitse huolehtia tiskeistä, siivouksesta tai muusta ikävästä.



Näin saisi lätkäistyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kaikilla olisi kivaa.



Lapsi viihtyy kyllä viikon hoidossa, jos hoitaja on tuttu ja mukava, pitää lapselle seuraa ja keksii aktiviteetteja ja tarvittaessa lohduttaa ja vie ajatukset muualle äidin ikävästä.



Omien kokemusteni pohjalta yleensä nuorempi lapsi pärjää paremmin, jos isosisko tai -veli on mukana, hänelle riittää se yksi tärkeä ihminen. Isommalla lapsella on yleensä isompi ikävä.

Varsinkin jälkimmäinen viesti, jossa mies puhuu "kodin leikkimisestä". Hänelle siis perhe-elämä on sitä että leikitään kotia. Kyllä meillä tämä arki on ihan totta, ei leikkiä.

Meillä on tasa-arvoinen suhde miehen kanssa, kumpikin osallistuu arjen pyörittämiseen ja lasten hoitamiseen. Kumpikin saa omaa aikaa vuorollaan ja myös parisuhdeaikaa on kotona iltaisin lasten nukkuessa ja kerran - pari vuodessa hotellilomanen jos lastenhoito järjestyy.

Jos miehen asenne on se, että vaimo hoitaa kodin ja lapset, ja sitten pitää saada viikon parisuhdeloma jolloin vaimo hoitaa miehen, niin on se sille vaimoparalle aika rankkaa. Milloin hänet otetaan huomioon?

Ja sulle mies, joka olet kommentoiniut. Tyypillinen miehen ajatusmaailma. Oletko ihan varma, että se naisesi on ihan omaehtoisesti ripustautunut niihin lapsiin? Oletko varma, ettei omalla käyttäytmiselläsi ole mitään osaa asiaan? Oletko töistä tullessasi ollut täysillä mukana kodin arjessa ja antanut naisellesi omaa aikaa?

Mukava lukea myös miehen kommentteja tässä loistavassa ajatuksia herättävässä ketjussa. Miehen on vaikea ymmärtää mitä on olla äiti, etenkin kotiäiti. Se on niin kokonaisvailtaista äitiyttä. Toki äitejäkin on erilaisia, mutta yleensä lapsi on ykkösasia elämässä ja äiti on pitkälti sen takia joutunut luopumaan omasta elämästä. Mies taas pystyy helpommin pitämään oman minuutensa.



Joku sanoi että ennen lapsi jätettiin helposti viikoksikin kotiin äidin mennessä vaikka synnyttämään. Tässä kohtaa vain unohdetaan että siihen aikaan lasten hoitokin oli erilaista. Lasten kanssa ei juuri oltu vaan ne elivät siinä arjen sivussa äidin pyykätessä avannolla ja kantaessa vettä. Minäkin olen syntynyt 70-luvulla ja minut on viety päiväkotiin kun olin 3kk. Jos jo silloin on erotettu äidistä niin viikon matka tuskin missään tuntuu.

Luulisi että naisellekin olisi ihanaa, kun kerrankin saa pitkän kaavan mukaan ilman pelkoa, että lapset alkaa parkua ja tulee koputtelemaan oven taakse. Tai että on niin väsynyt, ettei jaksa edes ajatella seksiä.



Jos mies haluaisi pelkän panoloman, niin viikko lähikaupungin hotellissa ajaisi sen asian. Eiköhän tarkoitus ole kuitenkin rentoutua ja olla vapaana kotitöistä ym rutiineista ja viettää ihanaa lomaa!

Luulisi että naisellekin olisi ihanaa, kun kerrankin saa pitkän kaavan mukaan ilman pelkoa, että lapset alkaa parkua ja tulee koputtelemaan oven taakse. Tai että on niin väsynyt, ettei jaksa edes ajatella seksiä. Jos mies haluaisi pelkän panoloman, niin viikko lähikaupungin hotellissa ajaisi sen asian. Eiköhän tarkoitus ole kuitenkin rentoutua ja olla vapaana kotitöistä ym rutiineista ja viettää ihanaa lomaa!

Onhan sekin rentoutumista ja vapautta kotitöistä. Paitsi jos mies haluaa säästää, ja vaatii lomapaikaksi jotain pikkuruista huoneistohotellin huonetta kaukana kaikesta.

Kirjoitinkin johonkin aikaisempaan viestiin, että meidän perhe lomailee aina porukalla. Loman parasta antia on se, kun lapset näkee ja ihastelee uusia paikkoja ja ovat innoissaan kaikesta.



Mutta lähinnä särähtää korvaan, että mies ajattelee loman varatessaan vain itseään ja omia panohalujaan. Ja että naisen pitäisi kieltäytyä seksistä ettei vain tekisi miehelle mieliksi ja että se on lasten hoidon sijaan 'miehen hoitamista'.

Luulisi että naisellekin olisi ihanaa, kun kerrankin saa pitkän kaavan mukaan ilman pelkoa, että lapset alkaa parkua ja tulee koputtelemaan oven taakse. Tai että on niin väsynyt, ettei jaksa edes ajatella seksiä. Jos mies haluaisi pelkän panoloman, niin viikko lähikaupungin hotellissa ajaisi sen asian. Eiköhän tarkoitus ole kuitenkin rentoutua ja olla vapaana kotitöistä ym rutiineista ja viettää ihanaa lomaa!

vaan tavasta, jolla mies voi varata naisen omaan käyttöönsä miettimättä lainkaan, että naisellakin on tunteet. Me paheksumme syvästi filippiiniläisiä postimyyntivaimoja, jotka jättävät lapsensa kotimaahan ja tulevat Suomeen kuuliaisiksi vaimoiksi. Toisaalta näköjään paheksumme myös sitä, jos suomalainen nainen ei ymmärrä olla nöyrä, miestään palveleva puoliorja, jonka tärkein tehtävä on miehensä tarpeiden tyydyttäminen.

Ketju perusteella naisella ei saisi olla mitään tunteita, vaan hänen pitäisi osata olla muiden tarpeita täyttävä robotti. Jos ikävöi lastaan, on outo frigidi olento, joka ei ymmärrä, että mies on tässä tärkein palvonnan kohde.

niin olkoon lähtemättä! Viettäköön sitä onnellista arkeaan lasten kanssa kotona sen kymmenen vuotta, kun lapset alkavat jo pärjätä ilman jatkuvaa äidin läheisyyttä.



Jos mies lähtee tällä välin lätkimään, niin se on hänen ongelmansa. Pääasia että lapset ovat saaneet tarpeeksi äidinrakkautta ja läsnäoloa.