Kuka aikuinen kehtaa mennä valmiiseen joulupöytään osallistumatta mitenkään?
Siis menettekö omien/miehen vanhempien joulupöytään osallistumatta kustannuksiin & työhön mitenkään? Voitteko laittaa 60-70-vuotiaat vanhenpanne raatamaan teille koko joulun?
En ikimaailmassa kehtaisi mennä jos olisin terve! Minut on pienestä pitäen kasvatettu siihen että vanhenpia ihmisiä pitää auttaa. (Viimeisillään raskaana olevat &juuri synnyttäneet tai vakavasti sairaat ovat asia erikseen.)
Kommentit (95)
Viemme joululahjat ja autamme pöydän kattauksessa ja pöydän raivaamisessa. Hän haluaa itse kokata kaiken.
Olen ilmoittanut esim. anopilleni, että minä vastaan jouluaterian jälkiruokapuolesta. Omalle äidilleni ilmoitin tänä vuonna, että me voisimme tehdä perunalaatikon ja kuivakakun. Tiedän, ettei olisi tarvinnut muuta kuin mennä, mutta ei sovi minulle. Lisäksi tietenkin osallistumme pöydän kattamiseen ja siivoamiseen ym. askareihin paikan päällä.
Harva pahastuu jos vie viemisenä vaikka leivonnaisia tai muuta jouluherkkua pöytään. Vaikka pullo punaviiniä. Sen voi laittaa kaappiin odottamaan toista tilaisuutta jos joulupöytä ei kaipaa viiniä.
Mielikuvitusta leidit!
Ei aina tarvita sitä viemistä... Kaikissa kodeissa EI nautita viiniä koskaan. Ja joulupöytä on muutenkin aivan liian täynnä. Siis miksi turhaan? Pakastimetkin pullistelee jo valmiiksi...
Tuntuu emännän aliarvioimiselta alkaa säheltää omia juttujaan sinne pöytään, jos sinne on KUTSUTTU. Kutsuja hoitaa tarjoilut.
omille vanhemmille ja anoppilaan :D Omille vanhemmille olen viennyt joskus jonkun joululeivän, ovat kuulemma syönneet sen sit joulun jälkeen. Anoppilaan en ole mitään viennyt. En oikein osaa viedä mitään, anoppikin kun tulee kylään niin sillä on aina omat eväät, eikä suostu syömään mitään meidän ruokia ja pakottaa apen syömään näitä eväitä. Antaa anopin syödä mitä tykkää :D
ja äitini haluaa hoitaa jouluruuat yms itse. Ehdotuksia ottaa vastaan mitä haluaisimme syödä, mutta haluaa itse hoitaa niiden tekemisen/ostamisen ja järjestelyt. Itse usein leivon jotain ja tuon mukanani jotta saan edes jollakin tapaa osallistua. Mielelläni auttaisin enemmänkin mutten väkisin viitsi :)
Anoppia EI SAA auttaa, mutta kuitenkin hän valittaa järjestelyjen rankkuutta. Häntä ei saa auttaa, koska kukaan ei osaa tehdä mitään oikein. Joskus toin valmista anoppilaan, hän heitti tuomiset roskiin. Miksi ihmeessä tekisin yhtään mitään tuolla?
Omilla vanhemmillani osallistun aina jollain tavalla järjestelyihin.
Kutsun vastavuoroisesti meille valmiiseen pöytään.
Meidänkin vanhempamme takuulla loukkaantuisivat, jos yrittäisimme rahallisesti auttaa. Samoin ehkä, jos toisin omia ruokia - äiti (tai varsinkin anoppi) kokisi, etteivät hänen laittamansa kelpaa. Kenellekään meistä ei jouluaterian laitto ole rahallisesti (eikä myöskään työn kannalta) mikään ongelma. Anoppi laittaa vaatimattomammin, äitini ja minä tykkäämme hössöttää, mutta aina ollaan menty valmiiseen pöytään, missä sitten olemmekaan olleet (tai keitä meillä onkaan ollut.)
Tänä jouluna jaamme äitini kanssa laatikoiden valmistusta: sovimme, että hän tekee tupla-annoksen kahta laatikkoa ja minä kahta muuta. Hän tuo meille pari laatikkoa ja saa sitten viemisiksi pari laatikkoa joulupäivän ruokapöytäänsä. Tämäkin vain siksi, että tuntuisi hullulta, että molemmat tekisivät kaikkea pieninä annoksina.
on alle 50v eli ei nyt mitenkään vanha ja raihnainen.:)
Hän laittaa jouluruoat kaikki itse, siihen on turha mennä säätämään. Samoin jos yrittää auttaa esim. astioiden raivauksessa, ei apu kelpaa. Hän ainoastaan osaa laittaa ne oikein koneeseen, joutuu kuulemma tekemään vaan uudelleen toisten jäljiltä.
Koko joulun yleensä valittaa sitten miten on raskasta ja kiire. Ja tuntuu, että ollaan vähän tiellä ja meistä on kauheasti vaivaa. Tämä pätee kyllä muulloinkin kun jouluna.
Lasten takia sinne mennään ja ukin toiveesta. Muita lapsia tai lapsenlapsia kun ei ole.
Aune-tädin 75-vuotis kahville?
Minusta omille vanhemmille (suku)joulun viettoa ei voi verrata muihin ruokakutsuihin. Jos kaverit kutsuu viettämään iltaa/syömään niin en tietenkään vie ruokaa/osallistu tarjoiluun mutta koko laajennetun lapsuudenperheen joulun vietto on ihan eri asia!
Aune-tädin 75-vuotis kahville?
Minusta omille vanhemmille (suku)joulun viettoa ei voi verrata muihin ruokakutsuihin. Jos kaverit kutsuu viettämään iltaa/syömään niin en tietenkään vie ruokaa/osallistu tarjoiluun mutta koko laajennetun lapsuudenperheen joulun vietto on ihan eri asia!
Joillekin se "koko laajennetun lapsuudenperheen" joulun vietto ei ole sen massiivisempaa kuin että toinen lapsista vie sinne itsensä ja pienen perheensä ja toinen (perheetön) lapsi saattaa käväistä paikalla. - Ja ruokaa on varattu ainakin kolminkertaisesti siihen nähden mitä vieraat jaksavat syödä.
kutsutut vieraat toisivat matkassa eväät.
Tai tarjoaisivat jopa rahaa maksuksi ruoasta.
Kyllä tyttöni miehineen saa tulla ihan vapaasti syömään minun pöytääni jouluna.
Puolet väestöstä eli siis miehet voivat aivan hyvällä omalla tunnolla mennä esim. appivanhemmilleen jouluksi eivät osallistu järjestelyihin millään tavalla.
mun käly on just tollanen, seilaa vaan katettuun pöytään eikä edes auta pöydän siivoamisessa aterian jälkeen. Istahtaa sitte vaan isolle perseelleen ja kattoo ku muut tekee kaiken työn. Ja suuttuu jos tästä sanoo.
että lapsenne kotiin tullessa maksavat ruoat tai tuovat omat eväät matkassa?
Kai te sitten odotatte, että miniät maksaa lounassetelillä ruokansa tai käyvät läheisellä huoltsikalla lounaalla jos tuovat lapsenlapsensa katsomaan teitä?
Mummoilla lista seinässä lapsilleen, vävyilleen ja miniöilleen.
-kahvi 2 euroa
-pulla 2 euroa
-siivu joulukinkkua 3 euroa
-lusikallinen lanttulaatikkoa 50 senttiä
Siis laitan itse kotona oman joulun, ja aaton olemme kotona. Mutta joka ainoa joulu sekä omat vanhempani että miehen äiti odottaa että menemme heille syömään. Meidät on siis aina sinne vieraina kutsuttu, ja näitä ruokailukutsuja saattaa tulla muinakin juhlina.
Näinä kertoina autan pöydän kattamisessa ja tiskeissä, ja oman äitini kanssa vaihdamme ruokia (hän tekee laatikot, me hommaamme joulukalat). Miehen äidin kanssa tämä vaihdantatalous ei onnistu, koska hänellä on todellakin tismalleen se oma ainoa ja oikea tapa valmistaa ruoat.
Mutta noin periaatteessa, jos minut kutsutaan jonnekin syömään, voin jotain pientä viedä mukana ja tarvittaessa auttaa kattamisessa ja tiskeissä. Jos meille kutsutaan ruokavieraita, en odota että he tuovat mukanaan mitään, enkä odota että he auttavat. Jos he tarjoavat apuaan, tottakai otan sen vastaan, mutta muuten mennään "täysi palvelu" -periaatteella.
Omille vanhemmilleni. Menemme toki hieman etukäteen ja autamme minkä pystymme siinä viime metreillä. Äitini on varsinainen kanaemo ja laittaa mielellään. Tekee joulun yhteensä n. 20 hengelle, laatikotkin laittaa itse. Äitini on 63 vuotias, eikä mitään ongelmaa jaksamisen kanssa. Olen kälyni kanssa monta kertaa tarjonnut apua ja kysellyt tarviiko apua, ei tarvitse. Menee kuulemma rutiinilla ja ovat jo pois työelämästäkin, joten ehtivät hyvin, isäpuoleni auttaa missä tarvii apua. En kärsi minkäänlaisista tunnontuskista, koska tiedän äitini tekevän kaiken tosi mielellään. Kustannuksista ei ongelmaa, koska äitini on todella varakas.
ja saattavat tuoda etukäteen sovitusti jonkun ruoan, esim. silliä tms. Mutta ruoasta ja järjestelyistä vastaan minä. Tuliaiset ovat sitten ihan toinen juttu, eli viinipullot, suklaarasiat, joulukukat jne. Mutta ruokapöytään en apua tarvitse enkä halua.
En kutsu vieraita siivoamaan vaan haluan tarjota heille päivällisen ja mukavaa seurustelua.
Ihme juntteja täällä. Totta te ravintolassakin alatte luututa pöytää ja kannatte keittiöön astioita ja mielellään käytte ne pihvinnekin paistamassa itse.
Siis laitan itse kotona oman joulun, ja aaton olemme kotona. Mutta joka ainoa joulu sekä omat vanhempani että miehen äiti odottaa että menemme heille syömään. Meidät on siis aina sinne vieraina kutsuttu, ja näitä ruokailukutsuja saattaa tulla muinakin juhlina.
Näinä kertoina autan pöydän kattamisessa ja tiskeissä, ja oman äitini kanssa vaihdamme ruokia (hän tekee laatikot, me hommaamme joulukalat). Miehen äidin kanssa tämä vaihdantatalous ei onnistu, koska hänellä on todellakin tismalleen se oma ainoa ja oikea tapa valmistaa ruoat.Mutta noin periaatteessa, jos minut kutsutaan jonnekin syömään, voin jotain pientä viedä mukana ja tarvittaessa auttaa kattamisessa ja tiskeissä. Jos meille kutsutaan ruokavieraita, en odota että he tuovat mukanaan mitään, enkä odota että he auttavat. Jos he tarjoavat apuaan, tottakai otan sen vastaan, mutta muuten mennään "täysi palvelu" -periaatteella.
Olen ilmoittanut esim. anopilleni, että minä vastaan jouluaterian jälkiruokapuolesta. Omalle äidilleni ilmoitin tänä vuonna, että me voisimme tehdä perunalaatikon ja kuivakakun. Tiedän, ettei olisi tarvinnut muuta kuin mennä, mutta ei sovi minulle. Lisäksi tietenkin osallistumme pöydän kattamiseen ja siivoamiseen ym. askareihin paikan päällä.
Harva pahastuu jos vie viemisenä vaikka leivonnaisia tai muuta jouluherkkua pöytään. Vaikka pullo punaviiniä. Sen voi laittaa kaappiin odottamaan toista tilaisuutta jos joulupöytä ei kaipaa viiniä.
Mielikuvitusta leidit!