Kuka aikuinen kehtaa mennä valmiiseen joulupöytään osallistumatta mitenkään?

Tyrkyttäisin apuja. Nyt meillä on tilanne se. Ollut jo useamman vuoden, että vietämme kotijoulua. Meille ovat vanhempi väki tervetullutta. Ovat tarjonneet apujaan ja kysyneet mitä voivat tehdä. Mutta laitan heille kaiken valmiiksi. He ovat aikansa urakoinneet ja nyt on heidän vuoronsa nauttia ja ottaa rennosti.

Jos tarjoudun tuomaan jotain joulupöytään, äitini kieltäytyy ja suoraastaan loukkaantuu. Rahaa en edes yritä tarjota, se olisi loukkauksista verisin.



Mitä vaihtoehtoja jää jäljelle? Joko menemme valmiiseen pöytään tai emme mene ollenkaan. Pitäisikö ap:n mielestä jättää menemättä ja pahoittaa äidin mieli?

No en kehtaisi, mutta kun eivät ota apua vastaan, eivät rahallista eikä materiaalista missään muodossa. Jos nyt joskus kerkiää korjata lautaset pöydästä ennenkuin mummi on jo siinä hääräämässä, niin hyvä on.



En sitten koko ajan viitsi apuani tyrkyttää. Vanhemmilleni avun vastaanottaminen on vissiin joku heikkouden merkki, en tiedä.

Mummojen vuoro tulla valmiille. Ei tulisi mieleenkään haalata perhettä toisten ruokittaviksi.

Olen aina mennyt valmiiseen pöytään. Ei minunkaan kotonani tarvitse vieraiden ährätä. Sellaiset yli 6-kymppiset jotka ovat kovemmassa kunnossa kuin itse olen, jaksavat kyllä.



Sitä paitsi minun kontribuutioni on tuoda lapsenlapset paikalle.

Olen aina mennyt valmiiseen pöytään. Sitä paitsi minun kontribuutioni on tuoda lapsenlapset paikalle.

Kammottavaa röyhkeyttä ja ajattelemattomuutta!

no mun äiti tulee meille ja mä teen kaiken, olen tehnyt jo vuosia. Että kehtaisin kyllä mennä jos tilanne olis toisinpäin.

mä olisin mieluummin kotona saarioisten valmislaatikoiden kanssa mutta ne ei anopille kelpaa ja se ei halua meille tulla vaan haluaa meidän sinne. Niin me sit mennään ja se sit raataa.

jos me joskus käydään mummolassa, n. 4 krt vuodessa niin en ikikuuna päivänä veis ruokaa mukanani. Mun vanhemmat ainakin loukkaantuisivat todella jos pyyhältäisin paikalle ruokien kanssa.



meillä ainakin on ihan kunnia-asia, että isäntäväki laittaa tarjottavat.

Me mennään koko porukka (2 aikuista ja 3 lasta) molemmissa mummoloissa käymään jouluna (viivytään pidempään, koska välimatka on pitkä). Minun vanhempani (jotka muuten ovat 54 vuotiaita, täysin terveitä) eivät edes anna meidän auttaa. Haluuvat passata ja niillä on niin tarkat systeemit mm. astianpesukoneen täyttämiseen, että siihen on edes turha jonkun muun mennä hösläämään. Kustannuksiin emme osallistu, koska sitäkään eivät vanhempani halua (ovat ihan hyvätuloisia ja nähdään sen verran harvoin, että kun sinne menemme, niin haluavat tarjota kaiken. Toisaalta taas kun vanhempani tulevat meille, niin me pääasiassa vastataan kuluista ja tarjoilusta. Systeemi sopii kaikille hyvin, joten mitä sitä muuttamaan.



Mieheni kotona taas on enemmän porukkaa esim. jouluisin, koska miehen molemmilla siskoilla on myös lapsia. Siellä tulee auteltua enemmän eli katetaan yhdessä pöytää ja hoidetaan tiskihommat. Toisaalta taas miehen toinen sisko on hieman "ylihygieeninen" ja tekee mielellään ne siivousjutut itse... muut ei ehkä osaa tarpeeksi perusteellisesti ;) Kustannuksiin osallistumme siellä jonkin verran tuomalla mukanamme juomia, juustoja, leikkeleitä jne. Pääosan hoitaa anoppi (57v), mutta koska hänellä ei ole hirmu suuri palkka (appi on kuollut), niin olemme hieman osallistuneet, vaikka anoppi aina sanookin ettei tarvitse. Anopin tullessa meille, me kyllä kestitsemme sitten häntä.

vaikka salakavalsti =)



Tänäjouluna lupasin viedä äidin autolla ruokaostoksille, ettei tarvitse kantaa busilla kotiin kaikkea. Mielihyvin otti avun vastaan kun ilmoitin että näin tehdään. Muuten ei oikein ole apu kelvannut. Veli tuonut kinkun useampana jouluna, siskot tehnyt laatikoita ja muuta hommaa.

ja taapero jaloissa pyörimässä. Ei edes pyynnöstä. On kuulemma osansa tehnyt. Ihana ihminen muutenkin.

Jos menemme mun kotiin, häärään siellä kyllä yhtenä muista. Mutta jos menemme anopille, en osaa muuta kuin istua sohvalla ja laskea kellosta tunteja koska voidaan lähteä pois. Ja vahtia lapsia etteivät koske mummon kuivakukka-asetelmiin ja kynttilöihin. En osaa anopille tarjota apuani, hän tekee kaiken tavallaan. Monesti olen ehdottanut että voidaan syödä kotona ja tulla sitten käymään, mutta anoppi ottaa sen loukkauksena "no jos ei mun ruoat kelpaa..." Ärsyttävää.

ei muuten ole 60-70-vuotiaita!



Asiaan. Mä voisin mennä joulupöytään osallistumatta mitenkään kustannuksiin tai etukäteislaittoon, mutta kysyin äidiltä, mitä me voitais tuoda, ja ehdotin juttuja, joita me voitais tuoda. En tiedä, osallistuuko veljeni perhe mitenkään jouluun.



Äiti on puolitoista viikkoa lomalla ennen h-hetkeä ja sanoo, että ehtii siinä varsin hyvin laittaa kaiken muun kotiväen avulla. Sovittiin, että me ostetaan ja tehdään pari pientä juttua.



Normaalitilanteissa en mieti mitään rahajuttuja, vanhempani tarjoavat meille mielellään kaikenlaisia asioita, koska ovat vakavaraisia toisin kuin me. Jouluna menee kuitenkin sen verran rahaa kaikkeen, että ajattelin osallistua kulunkeihin, lisäksi vanhemmillani on menossa jnkn verran rahaa syövä projekti mökillä.



Vanhempani ovat tehneet erittäin selväksi sen, että he tukevat varsin mielellään aikuisia lapsiaan taloudellisesti, koska heillä a) on rahaa ja b) se ei ole heille mitenkään erityisen tärkeä asia. Kyllä meidän perheessä on vastavuoroisuutta monella tavalla.

Äitini ja anoppini ovat tehneet erittäin selväksi, että kutsuja huolehtii kaikesta, kutsutut ovat tervetulleita valmiiseen pöytään ja sillä selvä. Edes tiskikonetta ei saa täyttää tai tyhjentää. Mukana ei saa olla ruokaa, se koetaan loukkauksena, josta seuraa mykkäkoulu. Suklaa ja viini jotenkuten menettelevät, kunhan ymmärtää sanoa, että ne sopivat sitten uuteenvuoteen.



Ja sama juttu meillä: kun kutsun vieraaksi, toimin emäntänä ja järjestän kaiken. Siihenhän tämä systeemi perustuu, että vuorotellen järjestetään muille mukava hetki.



Jos menen yllätyskylään, vien tarjottavat mennessäni ja huolehdin, että kyläpaikassa on siistiä lähdettyäni eli en jätä kuppia pöydälle tms.

Mutta kas kun kukin vierailee vuorollaan ja on vuorollaan passattavana. En minä ainakaan edes jätä niitä hommia viime tippaan, vaan kaikki on vieraiden saapuessa valmiina! Ok, lautasliinoja saa äitini taitella tai panna kynttilöihin tulen... ahtaassa keittiössä on vaan riesaa sellaisesta "auttajasta", joka ei tiedä, mitä on missäkin ja pyörii lähinnä vain jaloissa.



Ja höh: vieraat eivät minusta koskaan osallistu tarjottavien kustannuksiin! Jos kutsuja on niin köyhä, ettei ole varaa hommata tarjottavia, vieraat sopii jättää kutsumatta. Jotkut nyyttärit ovat asia erikseen tai epämuodolliset ex-tempore-vierailut.



Edellä sanottu pätee siis edelleen vain, jos vieraana ollaan suht vuorotellen, eikä aina toinen hommaa ja passaa ja toinen vaan istu vieraana.

Suurin loukkaus olisi tunkea osallistumaan jouluvalmisteluihin, ihan kuin vanhempani (70+) olisivat jotain avuttomia vanhuksia. Korkeintaan saamme ostaa eksoottisia juustoja tarjolle.

Rahallinen osallistuminen olisi verinen loukkaus ja matkojen päästä julkisilla ei jouluruokaa tuoda. Olen joskus jotain itsetehtyä limppua koettanut tuoda, mutta sekään ei saanut hyvää vastaanottoa. Vanhemmat ovat työelämässä, mutta työnsä vuoksi lomalla ennen joulua. Olen paikalla vasta myöhään aatonaattoiltana ja silloin kuusenkoristelua myöten kaikki on valmista. Kolmeen päivään kukaan ei tee muuta kuin nostaa ruokia pöytään ja pöydästä tai lataa tiskikonetta.

Ei tulisi mieleenikään olla osallistumatta tekemiseen/kustannuksiin oli joulupöydän tarjoajana kuka tahansa iästä riippumatta.

tai ainakin viet mennessäsi rosollin? Mahtaa siinä keittiön väki olla ihmeissään.