Kerrottiinko omassa synnytysvalmennuksessasi mielestäsi totuus imetyksestä?

Totuus oli se, että imetyksestä annettiin kuva, että se on helppoa tai todella helppoa. Minkäänlaisista mahdollisista vaikeuksista ei puhuttu.

Kakkonen sitä kyseli, niin ap:n oma imetys ei epäonnistunut, mutta ei kyllä ollut myöskään vailla vaikeuksia. Musta vaan tämmöiseen ketjuun ei ole paikallaan vastata esikoistaan odottava, jolla ei ole ensimmäistäkään kokemusta imetyksestä saatikka siitä, miten valmennus valmisti imetykseen.

Ihan turha alkaa vittuilla muille, jos oma imetys ei onnistunut.

2

Kun sinua nyt jo aihe niin hatuttaa...

Annettiin se kuva, että imetys onnistuu kaikilta ja että se on niin helppoa, kun vaan tissiä lykkii tasasin väliajoin suuhun.



Vaan eipä se aina sittenkään mene kaikilla niin... :ó(

hormonihuuruissaan eräs vastaaja, jolla ei edes ole kokemusta imetyksestä!

Ihan turha alkaa vittuilla muille, jos oma imetys ei onnistunut.

2

vastaus on siis: ei



synnytyslaitoksella imetysohjaus oli seuravanlainen: vauva rinnalle ja PISTE

hormonihuuruissaan eräs vastaaja, jolla ei edes ole kokemusta imetyksestä!

peräänkuuluttaman totuuden ihmettely on vittuilua, niin ihan vapaasti. Onneksi on tuo järjenkäyttö säilynyt hormoneista huolimatta, joillakin taas se näyttää jääneen päälle.

2

synnytysvalmennuksessa sanottiin, joten en voi sanoa kerrottiinko "totuus" vai ei. Minulle imetys oli helppoa: maitoa tuli, vauva viihtyi rinnalla & sai ravintoa suht. nopeasti & tehokkaasti. Lisäksi pidin imetyksen läheisyydestä. Imetin 10kk, joista 6kk täysimetystä.

Olin kyllä tietoinen imetyksen mahd. vaivoista & hankkinut mm. rintakumit & maidonkerääjän varmuuden vuoksi jo odotusaikana. En kuitenkaan muista mistä ongin tietoa imetyksestä - oliko se valmennuksesta vai esim. vauvalehdistä, joita luin ahmien odotusaikana...

Tai jos joku muu ketjussa on, jolla ei ole vielä kokemusta.

että saan asianmukaista opastusta ja apua ongelmatilanteisiin. Toivon tietysti, että imetys onnistuu, mutta en aio stressata, jos päädytäänkin korvikkeisiin.

2

Tai jos joku muu ketjussa on, jolla ei ole vielä kokemusta.

muuten kuin neuvomalla ottamaan yhteyttä esim. neuvolaan jos imetyksessä tulee ongelmia. Imetysongelmat ovat monenlaisia, ja todellakaan ennen imettämistä ei osaa ajatella että itselleen tulisi imetyksessä ongelmia. Eihän imettäminen ole muuta kuin rinta lapsen suuhun ja lapsi imee.

kysyin imukupista ja kätilö sanoi alentuvasti että ei tuollaisiin asioihin tarvitse tässä mennä. Niinpä vain minulla oli imukuppisynnytys.

Ja muutakin siellä oli, enempiä listaamatta

Niinhän tuo onkin.

tai sen verran, että sitä sitten voi harjoitella sen lapsen kanssa

toisaalta korostettiin kuinka imettää pitää ja kannattaa, ja kuinka hirveän arvokasta se kaikilla mahdollisilla tavoilla onkin, ja sitten toisaalta peloteltiin että ei se helppoa ole, eikä täysimetys kuuteen kuukauteen asti kuitenkaan tule onnistumaan kuin ihan parilta prosentilta, joten kannattaa valmistautua epäonnistumiseen.



Varmaan kokivat nimenomaan kertovansa totuuden, mutta sen session perusteella jäi niin tappiomieliala, että voisin kuvitella ko. alueen äitien luovuttavan imetyksen kanssa todella helposti kun sen mahdottomuutta oli niin korostettu.



Sama meno jatkui neuvolassa synnytyksen jälkeen. Aina oltiin kamalan hämmästyneitä siitä että imetys sujui hyvin, ja päiviteltiin että kyllä se maito varmaan kohta rupeaa loppumaan...

Imetyksestä ei taidettu tehdä kovin suurta numeroa ja ei sitä siinä vaiheessa tullut paljon mietittyäkään, ajattelin homman onnistuvan ajallaan. Ihan hyvin onnistuikin, ei ollut onneksi ongelmia.



Sitä en tosin tiennyt kuin vasta palstoja luettuani, että korviketta tai tuttia ei saisi antaa lainkaan, ne kun pilaavat koko lapsiparan tulevaisuuden. Ihan huoletta oli tuttelikin välillä käytössä jos olin käymässä josssain ja isä lapsen kanssa, samoin tutti. Toistaiseksi lapsi on kuitenkin ihan normaali 3-vuotias ja pullo ja tuttikin jo hylätty pari vuotta sitten.

imetyksestä tai ainakaan se ei jäänyt mieleen. Eipä olisi tarvinnutkaan, maailman luonnollisin asia. Olisi muuten ollut kauheaa, jos ihmiset jo tuossa vaiheessa peloteltaisiin olemaan imettämättä kaikilla mahdollisilla joskus eteentulleilla ongelmilla. Lista on varmaan pitkä kuin nälkävuosi.



Jos muuten tällainen "valistus" halutaan mukaan, samoin pitäisi kuumeilijoille järjestää tilaisuuksia, joissa puhutaan esim. valvottavista vauvoista, mahdollisuuksista saada sairas lapsi ja mitä siitä seuraa sekä erityisesti synnytyksen jälkeisestä masennuksesta yms. yms. Esim. masennukseen taipuvaiset voisivat näin oikean tiedon valossa päättää olla hankkimatta lapsia jne.



Ainoa ongelmani oli oma painonlaskuni, jonka vuoksi lopetinkin imetyksen 8,5 kk jälkeen. Olin tuossa vaiheessa 6 kg alle lähtöpainon, joka sekin on lievästi alipainoinen.

Esikoisen aikana imetyksestä ei puhuttu mitään valmennuksessa. Itse perehdyin aiheeseen lukemalla ja onneksi sillä esikoisen kiiresektion jälkeen imetys oli haastavaa. Mutta onnistui lopulta täysimetys ja imetys vuoden ikään asti. ja se oli sitten äärimmäisen palkitseva kokemus.



Mitä olen lähipiirin äitejä seuraillut niin ne jotka perehtyvät imetykseen ennakkoon ja kysyvät apua tarvittaessa yleensä onnistuvat siitä. Imetyksessä epäonnistutaan yleensä kun on etukäteen luultu että se on superhelppoa ja vaikeuksien tullessa luovutetáan sitten. Eli sitkeyttä kehiin äidit niin kyllä pitäisi onnistua.

Sen mitä siitä mieleen jäi niin ihan totuudenmukainen taisi olla. Päättelen siitä, että itselleni jäi siitä sellainen olo, että ai eikö se olekaan vaan tissi suuhun ja piste?! Ja jos ei onnistu niin korviketta pulloon ja piste?! :-D En ollut myöskään yhtään kiinnostunut lukemaan imetyksestä lehdistä tai ohjevihkosista.

Sairaalassa sitten vauva imi hyvin, toisesta tissistä. Toisesta ei huolinut juuri ollenkaan. Kätilöiden kannustus ja hyvät vinkit oli tyyliin "Oho, ei vain, mites se nyt noin!??". Hormoonit kuitenkin ilmeisesti vaikutti, kotona etsin heti käsiini imetystukilistan ja kaiken mahdollisen. Löysin hyvät neuvot tähän, ja myöhemmin moneen muuhunkin ongelmaan.

Toisen lapsen imetys oli lähinnä juuri sellainen tissi suuhun ja piste. Ja kyse ei ollut siitä, että olisin tietänyt imetyksestä enemmän tms. vaan se vain sujui ongelmitta. Mitään valmennusta silloin ei ollut (eri paikkakunta).

meillä on valmennuksista. Minulla ei ole mitään moitittavaa. Tietenkään siellä ei kaikkia asioita voitu kertoa ja tietää miten kenelläkin menee. Mahdollisista tulevista ongelmista puhetta asiallisesti, ketään ei yritetty pelotella. Ehkä joku toinen koki synnytysvalmennuksen eri tavalla kuin minä. Itse yritin suhtautua rennosti, koska tiedostin sen että kaikkea ei voi etukäteen suunnitella valmiiksi.



Luotin että imetys onnistuu, koska äidillänikin se oli onnistunut hyvin. Viikko meni kuitenkin opetellessa, ja vauva tarvitsi lisämaitoa, koska maito nousi vasta viikko synnytyksen jälkeen.

Enpä ole kummallakaan kerralla ollut valmennuksissa



Miksi imetyksestä pitää edes tehdä jonkinsortin 2ongelma" tai taitolaji?? naiset tehneet sitä aikojen alusta saakka.

Anna maalaisjärjen ja luonnon ohjata itseäsi, kuuntele kroppaasi ja lastasi.

Juo paljon, väh 3l/vrk.

-Äitix2 ja pitkät imetykset-