Isoisän pois sulkeminen lapsenlapsen elämästä?
Niin kamalaa kuin se onkin, pähkäilen tässä sitä, olisiko parempi sulkea oma isä kokonaan pois lapsen elämästä vai ei. Olen siis viikolla 28 raskaana ja pahasti alkoholisoitunut isäni ei ole koko raskausaikana kertaakaan soittanut tai muuten ollut kiinnostunut tulevasta lapsenlapsestaan. Itselläni on aika pahat traumat omasta lapsuudesta juopottelun takia enkä missään nimessä halua että oma lapseni joutuisi kokemaan mitään tällaista.
Onko siis parempi, että suljen isän kokonaan pois lapsen elämästä? Tällöin se tarkoittaisi sitä, että en edes ilmoita lapsen syntymästä, en kutsu isää ristiäisiin eikä isäni saisi koskaan edes tavata lasta. Kun en toisaalta keksi mitään tapaa, millä isä voisi edes olla isoisä lapselle. Mutta toisaalta tuntuu ihan kamalalta, että lapsi ei oppisi tuntemaan isoisäänsä, kun tämä kuitenkin on elossa.
Ja siksi tuntuu paremmalta ajatukselta päättää itse, että emme pidä enää yhteyttä isääni eikä pyydetä esim. katsomaan vauvaa kuin se, että yrittäisin pitää isän minun ja lapsen elämässä ja joutuisin vaan pettymään.
Nyt olen miettinyt, että kuinkahan vaikea muiden on hyväksyä sitä, että en pidä yhteyttä isääni. Esim. velipuoleni ja vaimonsa, jotka eivät ole tajunnut kuinka huonossa kunnossa isä on. Joudunkohan selittelemään heille sitä, että en pyydä isää ristiäisiin? Entä mitä sanon miehen puolen suvulle, jos kysyvät miksei isäni ole paikalla. En siis kovin mielelläni kerro kaikille, että isäni on pahasti alkoholisoitunut (miehen vanhemmat toki tietää).
ap