PARAS JENGI / joulukuu
Kommentit (69)
Onnea chili pojan johdosta :) Täsmällistä hommaa, heh. Hienoa, että kaikki meni hyvin, tuskista huolimatta. Aika sissimeininkiä, ilmeisesti, ilman kivunlievitystä. Kerroppa lisää sitten, kun ehdit ja jaksat!
Mites mammamuori ja lillelobster jaksavat, tulkaapa kertomaan uutisia!?
Täällä poika on nyt jo neljä viikkoa vanha, aika rientää. Kaikki on mennyt hyvin periaatteessa... Poikahan juuttui hartioistaan synnytyksessä, ja kotiinlähtötarkastuksessa todettiin että kaikki hänellä hyvin kuitenkin. No, pari viikkoa sitten rupesin katsomaan, että onpa vaavilla hassun näköinen kova "paukama" tuossa solisluun kohdalla. Eli murtumahan siinä oli kuitenkin. No, sille ei siis tehdä mitään, vaikka se ihan hurjalta näytti ja tuntui. Eikä poika näytä välittävän siitä, heiluttelee kättään ihan normaalisti. Enemmän vaivaa onkin aiheuttaneet aikamoiset vatsa- ja ilmavaivat :( Tekee ihan pahaa katsoa, kun pikkuinen vääntelehtii ja ähisee ja parkuu. Eli aikamoista huutoa täällä on kuultu, ja yöt ovat aika hankalia, vähin unin tässä mennään... Poika syö suurella innolla, ja maitoa riittää. Joten vatsaan kulkeutuu paljon ilmaa, ja röyhtäily ei aina onnistu, joten sitten ähistään ja puhistaan ja puklaillaan jopa toista tuntia imetyksen jälkeen. Ja sitten kun poika viimein nukahtaa, niin hikka herättää... äääh! Culplaton on ollut käytössä yli viikon, en oikein osaa arvioida, onko siitä mitään apua. Osaako kukaan teistä sanoa, kannattaisiko pitää jotain dieettiä, kun imettää, että mikä voisi auttaa noihin vatsavaivoihin? Onko jotain tiettyjä ruoka-aineita, joita pitäisi jättää pois? Mutta ainakin poika kasvaa hyvin, eilen käytiin neuvolassa ja painoa on jo yli 5kg ja pituuttakin 56cm :)
Muuten kaikki hyvin, esikoinen on ollut aivan ihana vauvaa kohtaan, ei ole yhtään mustasukkainen ja haluaa yleensä lähinnä pusutella vauvaa :) Pientä uhmaa tosin on ilmassa, välillä voisi luulla että poika on kuuro, kun täysin ohittaa mitä hänelle sanoo... Mutta aivan ihania ovat nämä meidän pojat, kaikesta huolimatta, ei voi mutta kun olla kiitollinen :)
Nyt ruoanlaittoon :)
Kertokaapa muutkin kuulumisia, niitä on kiva lukea!
Sabriina ja isopieni mies 4viikkoa
Ihana olla kotona. Arki on vähän erilaista mutta pian tää lähtee tästä. Mies on kotona ja yölläkin apuna kun poika haluaa valvoa muuten vaan.
Synnytyksestä:
Lauantaina suihkus huomasin et limatulppa irtos. aattelin et voi mennä viä viikkokin ennen kun syntyy mut tiesin et pian se on ohi. Sisko sano et se on kuule max. 2 päivää ja vauva on sylis.
Sunnuntaina oltiin päivällä perheen kans kaupas ja pihalla ja sit iltapäivällä tuli yks vihlasu alavatsas. Sisko totes et nyt siivoomaan niin se syntyy ens yönä. Mä sille taas sanoon et joo joo, ihan varmasti ;) .(Laitoin massiivisen pyykkivuoren kuntoon ihan varmuudeksi.)
Sunnuntai illalla ruvettiin kattoo elokuvaa 9 aikana ja ennen puolta väliä huomasin että ihan kun tulis tasasia supistuksia kun aina hetken jomotti vatsas ja seläs ja loppu sit kuitenkin. Klo.22 rupesin laskemaan että näitä jomotuksia tulee 5-10min välein ja kun niitä tuli yli tunnin putkeen niin mietin että pitäskö soittaa kättärille. Mies oli sitä mieltä että pitää, vaikka ite meinasin että oon vaan hätäänen jos soitan. Kun ei edes sattunu mihinkään. Soitin kuitenkin ja mietin et ainahan sitä pääsee sit kotiin takasi.
Kättäriltä kysyivät että oonko kipee pärjäänkö kotona, Vastasin että pärjään mut enpä ollu kipee ensimmäiselläkää kertaa joten haluisin tarkistuttaa tilanteen. Pyysivät sit näytille.
Klo.00.00 maanantaina pääsin käyrille ja sit puolentunnin käyrillä olon jälkeen annoin p.näytteen. Kaikki ok viäläki. No sitte ennen yhtä kätilö teki alatutkimuksen ja meinas pudottaa leukansa kun totes että "nyt saliin sä oot 8cm auki". Itekki olin että hä, ku en oikeesti ollu yhtään kipee. Soitin sit miehelle et viä poika hoitoon tää syntyy nyt tänäyönä. Mies totteli ja saapu synnärille puol 2 aikana. Kahden aikoihin rupes jo vähä sattumaan ja pyysin lämpötyynyä. (Tyhmä minä, olis pitäny vedellä jo kaasua lujaa kun epiduraaliin ei enää ollu aikaa) No siten 2.15 saliin saapu taas meidän kätilö (erinomainen mies kätilö, siis ihan mahtava) ja kysy että onko ponnistus tarvetta. ei vielä ollu, joten odoteltiin vielä ja siinä sitte vasta tajusin et vois sitä ilokaasuu kokeilla kun olin sitte yhtäkkiä muka niin kipee! No kaasusta oli apua tasan kahteen supistukseen ja sit heivasin maskin pois kun se ahdisti eikä muka pystyny hengittää enää. puol kolme sanoin että nyt pitäs saada ponnistaa ja lupa tuli heti et "joo, antaa tulla vaan". Seittemäntoista tuskan minuuttia myöhemmin oli pieni poika sylis ja mulla ajatus että nyt se piina on ohi ja olipa kokemus tää luomu synnytys!!! :)
Että tällästä kertomusta näin suurinpiirtein!
Olipas räväkkä synnytys. Ja onneksi menitte sairaalaan hyvissä ajoin, kun noin salakavalasti oli edennyt. Oispa mullakin ;-)
Kiva oli lukea Sabriinankin kuulumisia. Meillä oli myös tossa vaiheessa vatsakivut pahimmillaan. Itse olen huomannut, että meidän vauvalle ei sovi omena eikä suklaa. Esikoinen sai vaivoja sipulista ja ruisleivästä. Nämä siis mun omia kokemuksia. Meillä just viime yö ährättiin kun söin yhden suklaapatukan eilen.
Muuten yöt on mennyt jo loistavasti. Vauva nukahtaa yöunille 20-22 välillä. Yleensä syö kaks kertaa (n. klo 1 ja klo 5) Ja suurinpiirtein 7.30 on herätys. Sama aika myös esikoisella joten ihan luksusta. Tietty heti rytmit muuttuu kun hehkutan täällä! Aamulla vauva valvoo pari tuntia ja sitten nukkuu 3-4 tunnin päikkärit ulkona. Eilen nukkui vielä toiset 2 tunnin päikkärit n. 15-17. Toivottavasti tulee tavaksi.
Eli oikein mukavasti menee, aamuisin saadaan ihania hampaattomia hymyjä :-) Meidän vauva hymyili ekan kerran tasan 6 viikkoa vanhana.
Tänään pitäisi saada tehtyä suursiivous, kun ei oikein jouluakaan ennen sellasta jaksanut tehdä. Viikon päästä on ristiäiset, joten niitäkin pitäis alkaa suunnittelemaan. Oli oikein positiivinen yllätys kun kokeilin yhtä mekkoa ja se ei näyttänytkää ihan karseelta päällä. Kiloja pitäis toki saada vielä pois sellaset 5-6, mutta tasasesti ne näyttää häipyvän, kun oon jättänyt kaikki herkut melkein kokonaan pois.
Kertokaa muutkin kuulumisia!!
Inkku ja pikkulikka 7vko
vieläkö teitä löytyy täältä? Olis niin mukava lukea kuulumisianne edelleen, vaikka harvakseltaan sitä näin alussa ite kukanenkin pystyy kirjoittamaan.
Chilille näin jälkikäteen onnittelut! Aikamoista hommaa oli sulla :). Miten teillä menee? Vauvakin on jo kuukauden vanha :).
Inkun vauva ja varmaan monen muunkin, on saanut nimen! Meillä on ristiäiset vasta tulevana sunnuntaina.. Eikä mulla oo toivoakaan löytää kaapista mitään päälle, normaalin 38:n sijaan joudun rintojen takia käyttämään jopa 44-kokoa.. Toivottavasti noi tissit alkaa pian taas lurpsottamaan :DD.
No, enpä viitti kauheesti raapustaa jos ette ookaan enää täällä. Yritän hilautua tästä vauvan alta kuorimaan pottuja.
Timantti ja kyrmyniska 10vkoa
Onnea Chilille!
Meillä vauva on jo 3kk. Ei onneks vielä käänny mahalleen, mut yritys on kova. Oikea hymytyttö. Ja nyt alkaa jo rytmikin löytymään, tosin näillä pakkasilla se on hukassa, kun ei viitti laittaa ulos nukkumaan. :) Ja sisällä ei juuri päikkäreitään nuku, paitsi sellasia onnettomia pätkiä. Mut onneks yöt menee hyvin, vetelee jopa 9h putkeen syömättä. :D
Mä jo kans niiiin odotan, että vois alkaa käyttää normaaleja rintaliivejä, kun noi imetysliivit on kaikki niin huonoja, enkä jaksa raahautuu kauppaan. Ja kun kaikki paidat on sellasia erikoisii rintojen kohdalta, hyvä ettei napit lennä jos jonkun napituspaidan pistäs päälle.
Mukavia ristiäisiä Timantin perheelle!
Mites teillä muilla esikoiset on suhtautunut? Meillä likasta on tullu oikeen vauvan hoitaja, ja tosi reipas. :) tuo rättejä ja vaippoja ja auttaa monis jutuissa, kysyy jopa että "voinko minä auttaa vähän" :) ja ikää vasta 3v. :) ja haluaa halata vauvaa monta kertaa päivässä. ja kun vauva itkee niin menee siihen viereen että "ei ole mitään hätää, äiti tulee ihan kohta". :)
mut nyt yöpuulle.
jonttu
Hei kaikki!
Hyvä Timantti, teit sen mitä olin ajatellut mutta en saanut aikaiseksi :) Täälläkin kaivattu jengiläisten kuulumisia! Jonttu ainakin on paikalla vielä, hienoa!
Aika menee kyllä tosi nopeasti, meidänkin vaavi on huomenna jo 2kk! Viime viikolla oli pituutta 58,5cm ja painoa jo 6,2kg, eli kyrmyniska täälläkin, Timanttia lainatakseni :) Kaikki mennyt oikeastaan ihan hyvin, vatsavaivatkin ovat helpottaneet alun huutokonsertin jälkeen, mutta vielä ajoittain poika huutaa naama punaisena ennen kuin saa kakattua/piereskeltyä. Lääkäri huomasi kontrollissa, että pojan oikea käs, jonka solisluu murtui synnytyksessä, on vähän laiska, joten uusi kontrolli olisi kuukauden päästä. Nyt pidän sormia ristissä, että asia korjaantuu itsestään, ettei tarttisi enempää lääkärissä juosta.
Poika nukkuu nyt onneksi aika hyvin yöllä, viime yönä ensimmäinen pätkä 6,5h ja sitten pari tuntia ja tunti vielä päälle, kahdeksalta sitten nousi aamulla. Päivällä nukkuminen aika levotonta, varsinkin sisällä nukkuu 30 min pätkiä, 45 min jos hyvin menee. Vaunuissa saa tutilla/keinuttelulla usein hyssyteltyä aika helposti, ja silloin nukku jopa 2-3 h kerralla. Joten täällä on toiveissa, että pakkanen helpottaisi pian. Mutta kyllä tuo nyt nukkuu ulkona, kun pakkasta "vain" -15 :)
Esikoinen on ollut tosi reipas, ja kiltti vauvan kanssa, suukottelee ja on aina iloinen kun vauva häntä katsoo. Tai "katsoo", eli kun on silmät auki :) Ja vauvalle hän aina näyttää mitä kaikkea hän osaa tehdä, kuten pomppia tai juosta tai rakentaa jotain...
Jaahas, esikoinen heräsi ja vauva huuta vaunuissa, pitää mennä! Kirjoitelkaa kuulumisia, kiinnostaisi kovasti kuulla teistä :)
Sabriina ja iso pikku mies melkein 2kk
Ihan sattumalta kävin kurkkaamassa ja täällähän on vielä elämää ;-) Kiva!
Meillä menee tosi kivasti täällä tyttöjen kanssa. Vauva on tyytyväinen noin pääasiassa. Ihan sama ongelma täällä kuin muillakin eli huonosti on nyt päivällä nukkunut kun harvakseltaan pääsee ulos nukkumaan. Mikä siinä onkaan, että sisällä nukkuu sen 30 min. ja ulkona menee 3-4 tuntia? Kuitenkin yöllä nukkuu pidempiä pätkiä ihan omassa sängyssä. Olen kyllä myös iltapäivisin laittanut ulos, kun on ollut "vaan" 13-14 astetta pakkasta.
Yöt nukutaan n. 3 tunnin pätkissä. Kerran joutuu edelleen vaihtamaan kakkavaippaa. Ihan mahoton kakkaaja edelleen. Yöunet on noin 19.30-6...Joskus saattaa nukkua ekan pätkän jopa 5-6 tuntiakin.
Tosiaan nimikin on jo meidän vauvalla. Kun joku vaan muistaisi kutsua sitä nimellä. Aika paljon vielä puhutaan vauvasta.
Nyt täytyy mennä iltapuhiin, täytyy jatkaa juttua joku muu päivä!
Inkku ja pikkulikka 3kk
Meillä on vähän sama kuin Inkulla, et paljon tulee vaan puhuttua vauvasta. Kai se siitä tasaantuu, kun ei enää tarvii salata nimeä.
Mun mielikuva tästä mötkäleestä on, että on oikeen hymyileväinen ja tyytyväisen oloinen, vaikka tosiasiassa kannan vauvaa 5-8 tuntia päivässä.. Aamupäivisin nukkuu pitkään ulkona, mut sit kätisee vähän väliä kopassa tai jossain muualla kuin sylissä. Niinpä pidän aika paljon manducassa, missä tyytyväisenä seurailee ja nukkuu. Oon opetellut imettämäänkin siinä :).
Vauva on niin paljon levollisempi sylissä, että yritän sit mahdollisimman paljon sylissä pitää. Ilman kantoreppua ei kyllä onnistuis mikään.
Imetys on taas käynyt hankalaksi. Vauva ei tahdo iltaisin suostua syömään. Pitäis ite olla niin kärppänä tissin kanssa, jos on pikkasenkaan liian nälkäinen niin ei ala rinnalle vaikka mikä olis. Oon sit antanu silloin nannia, mulla kun ei juuri rintapumppuun maitoa heru niin en viitti edes yrittää pumppailla. Rasittaa vaan olla aina varautunut siihen, et jos ei suostukaan syömään. Ja muutenki se koko ruljanssi kaikkine yryttämisineen on tosi tuskastuttavaa. Mä sit joka inahdukseen yritän tarjota tissiä ja suuttuu siitäkin, jos ei oo nälkäinen..
No pitää ruveta pakkaamaan, kun oon poikien kans lähdössä loppuviikoksi reissuun.
Timantti ja Uke 3kk
täsmällisesti laskettuna päivänä 10.1. klo. 2.52.
Mitat 51cm ja 3890g, pipo oli 36. Eilen päästiin kotiin.
Synnytys oli nopee mut loppu oli tuskien taival kun ei kerenny saamaan kivunlievitystä.
Siitä myöhemmin lisää kun jaksaa kirjottaa.. :)
Ei ollu viä tammikuun palstaa..
Chili