*...*...* Kissankulman naiset joulukuussa *...*...

ja älysin vaihtaa selaimen exploreriin, nimittäin Opera alkoi jostain syystä kieltää kirjoittasen, edes sähköpostia en aikoihin päässyt lukemaan.



Onnea kaikille vauvan saaneille.



Wattuwarpaalle erityisesti paljon voimia ja enkeleitä pienelle prinsessalle. meillä vietettiin meidän keskospojan synttäreitä 21.12 (!) ja kahdeksan vuotta tuli täyteen. Sen päivän, 21.12.02 kýllä muistan ikuisesti...



Pakko kiitää ja palataan joulun jälkeen! Oikein ihanaa ja ikimuistoista joulua kaikille!!!



Katjalah + Anselmi 3vko!!!(kyllä aika juoksee!)

Oikein paljon onnea WATTU!!! Ja kovasti kovasti voimia. Kyllä se siitä ihan varmasti hyvin menee... voi miten pieni tyttö tuli ja aika dramaattinen alku. ISO lämmin hali. Koko perheelle paljon onnea.



Nanin vauvalle onnittelut nimestä:) Oikein kauniin nimen prinsessa sai:)



Pikainen oli tämä käynti, tänään tultiin kotiin. Kaikki nyt kunnossa, synnytyksessä riitti jälleen kerran vaaraa ja hurjia tilanteita... niistä myöhemmin lisää. Poika ihan mieletön, aivan uskomattoman kaunis lapsi... ollaan myytyjä:)



Ps: päivitin listaa...



mami ja pieni mies 2 päivää ikää



ainiin, mulla on jo vauvakuume!!!

Hyvän kokonen poitsu on kaimaliini:)Ihana että pääsitte jouluksi kotiin:) Nyt saatte rauhallisin mielin viettää pyhiä:) Vauvakuume tuppaa tulla heti kun on jakautunu, mutta kyl se siitä ehkä tasaantuu kunhan poitsu kasvaa ja hormonit tasottuu;) (huom. ehkä.. mulla se varmaan ikuisesti päällä;))



Kunhan kerkiät ja jaksat niin tuu selostaa synnytys! Ja kuva ois ihana kans:)



Kaikille vielä ihanaa joulunaikaa!

Lähen miehen kera paketoimaan vielä viimiset lahjat. Pojan synttärit vietettynä onnellisesti ja nyt voi alkaa huomista oottelemaan hyvillä mielin. Tuli touhuttua tänään niin paljon, että toivottavasti ei alkas mitään alakerrassa vielä tapahtumaan, mieluusti ootan tammikk puolelle!;)







mami@6 37+3

Onnitteluja Pikku Helenelle kauniista nimestä:)



Ja Pirre, toivottavasti masukki pysyy vielä suojassa kasvamassa!



Mulla kanssa vähän väliä pelko vauvan menettämisestä nousee pintaan.. varsinkin kun ei niitä liikkeitä kerkiä oikein laskeskella, iltasin sitten huomaa kun istuu tai on menossa nukkumaan, että kyllä jotain möyrintää on. Samalla synnytys pelottaa enempi ja enempi taas jos oikein alkaa miettimään. Parempi kun ei siin mieti ;)



Nyt mentävä..



mami@6

Arvasin, että kun kulmilta on pois, niin jo alkaa porukka "jakaantumaan"... Aivan uskomattoman ihanat onnittelut mamiof ja Wattu!!! Jännittyneenä odottaa mamin synnytystarinaa ja watulle ja perheelle kovasti jaksuja, nyt vaan pieni kullannuppu kovasti kasvamaan ja voimistumaan :)



Kaikille muille mahakkaille hurjasti vilkutuksia!!! Kukahan seuraavaksi? Uskomatonta tosiaan, miten tää aika alkaa lentämään taas! Ja joku puhui vauvakuumeesta... En edes uskalla itelleni myöntää, että kun tuota pientä aarretta katselee, on vaan sellainen tunne tuolla sydänalassa, että ei tämä voi olla tässä! Milonakin totesi iskälle aatonaattona toivovansa pikkuveljeä (isäntä meinasi kinkkuunsa tukehtua) ja järkeili, että "kai ne tontut osaisi sellaisen pienen pojan tehdä, jonka muori voisi sitten synnyttää"... Justiinsa juu, enpä kommentoinu sitten mitään :)



Joulu oli antoisa ja rikas ja nyt sitten jäätiin "leskeksi" tänne, kun isäntä lähti esikon kanssa Vuokattiin kelkkailemaan keskiviikkoon asti. Vähän itku tirahti, kun jostain syystä tuo iskias niin pirun kipee, ettei meinaa jalkaa kärsiä nostaa ja tuo hermovika tuossa vasemmassa kädessä äityny jostain niin, että koko ajan puutuu ja särkee ihan älyttömästi. Vauvan paidan nepparia en meinannu kärsiä painaa :( Ja kyllä vain, olen totta kai vasenkätinen! Toivottavasti ei nyt enempää tästä vaivaannu, kun ei ole paljon apuja tänne pyydellä.



Onnea pieni Helene toooosi suloisesta nimestä! Itsellä melkolailla nolla ajatusta just nyt, mutta meidän ristiäiset taitaa venyä pitkälle helmikuuhun, kun halutaan saada tietty pappi, ja hällä "vaalikaranteeni". No onpahan aikaa veivata tuotakin :) Oliko teillä paljon vaihtoehtoja ja kumpiko nimen "keksi"? Olen tosi innokas "nimi-ihminen" ja luen antaumuksella aina kaste- ja kuolinilmoituksia ja hautakiviäkin, kun nimet on vaan niin ihania!



Meidän pieni neiti on tosi kiltti, nukkuu hyvin, mutta ei ollut vielä viime neuvolakäynnillä saanut syntymäpainoa kiinni, onneksi kuitenkin reilummin nyt noussut. Ensi tiistaina taas mennään puntariin ja nyt kyllä tosi optimistinen mieli, niin hyvin evästä tulee :) Mitat viimeksi oli 3740g ja 53 cm, ja nyt jo kerron, että voi sitä itkun määrää, kun kohta ihan ekoja vaatteita joutuu pois laittamaan... Toistaiseksi 50-senttisetkin menee, meinaavat olla vaan "löpsöjä", kun on tuollainen "piippukinttu". No, kyllä jos vanheempiinsa tulee, alkaa takuulla tukevoitua kyllä :)



Pakko kai antautua oleilemaan, meinasin tänään olla aika jouten, jos saatais mukeloitten kanssa jotain jl-peliä vaikka pelattua. Palaan taasen ja ne pysykööt vielä masuissa kasvamassa, joilla ei aika ole vielä käsillä ja ne, jotka jo "deadlinen" tuntumassa tai yli, niin ulos, kiitos :D



-omppulainen ja "Yllis" 3vko 1pvä-

meillä tosiaan joulu sai uudet kuviot yllättäen. Ihan omanapaista juttua siis tällä kerralla :)



Ihan oikeasti tästä raskaudesta kaikkiaan voisi kirjoittaa kirjan, kuinka kaikki voi suunnitella etukäteen- ja ihan varmasti mikään ei mene kuten olit suunnitellut. Aloittaakin voisi jo kuumeilusta. Mutta jos nyt keskittyisin vaan olennaiseen

Eli multahan otettiin noita maksa-arvoja jo 17. pv perjantaina kutinan vuoksi. Silloin oli alat ja asat koholla, muut normaaleja. Ja koska olin joutunut tuota panacodia kipuihin päivittäin käyttämään, eikä edellisissä raskauksissa mitään tällaista ollut ollut (harvemmin enää monennessa tulee kun ekassa ei ole ollut) tultiin th:n kanssa siihen tulokseen että käyn uudestaan labrassa seuraavana tiistaina, 21.pv. Olin ilman kipulääkkeitä tuossa vaiheessa ollut n. viikon. Th soitti vielä samana päivänä, että alat+ asat on vastattu, molemmissa reipasta nousua ja lähete äitipolille lähti.

Keskiviikkona oli lasten vika koulupäivä, ja miehelläkin yllättävästi jo vapaa. Lähdettiin miehen kanssa hakemaan kaupasta joulun ruokia, kinkkua, kuusta ja viimeistä joululahjaa toisikolle. Lisäksi ohjelmassa oli mun mummin luona poikkeaminen ja kummilasten joululahjojen vienti. Pääsimme siihen vaiheeseen, jossa ruuat oli ostettu, kinkku haettu, kuusi autossa mukana ja olin juuri menossa hakemaan toisikolle lahjakorttia. Kun puhelin soi, äitipolilta soittivat, että myös sappihapot on reippaasti nousseet, olisi syytä tulla käymään, mieluiten saman tien ja viimeistään ennen klo 15:ta (kello oli tuolloin jotain 13). Hain sitten toisikon lahjan, ja mies heitti mut saman tien sairaalalle, Porissa kun oltiin.

Normaali käyrät tuolla otettiin, vauvalla oli pitkiä unijaksoja käyrän oton aikana, eikä "kunnon" käyrää meinattu saada. Lääkäri otti niin ikään pian vastaan, ultrasi ja kokoarvioksi antoi 3,3-3,4 kg. Kohdun suu täysin epäkypsä, kanava vähän lyhentynyt. Vaihtoehdoiksi annettiin joko saman tien osastolle käynnistykseen, tai seuraavana aamuna osastolle käynnistykseen. Koska mulla on osa synnytyksistä ollut nopeita, ei kovin rajua käynnistämistä voitu ajatella tuona iltana vielä. Valitsin siis ekan vaihtoehdon.

Pääsin siis osastolle, ja klo 15 jälkeen paitettiin eka cytotec (ja päivän ainoa, jatkoa sitten tarv. seuraavana päivänä) kohdun suulle. Eipä siinä illan aikana mitään tapahtunut. Kyllä niitä supistuksia oli,ja ihan hyvin ne käyrillekin piirtyi, kuten polillakin, mutta eipä ne sen kummemmilta tuntuneet kuin mitä oli jo maanantaista lähtien tuntunut. Ihan rauhassa siis menin nukkumaan, ataraxin voimin (ihanaa kutina helpotti edes osittain!!). Puolen yön jälkeen otin kipu- ja unilääkkeet mitä minulle oli jo aiemmin tarjottu. Sen verran ne supistukset kuitenkin tuntui, että nukkuminen oli vaikeaa. Ja sänky oli huono, enkä muutenkaan osaa vieraassa paikassa nukkua ;) Kaurapussit sain kaveriksi myös, mitään ihmeellistä ei muuten tuntunut, kipu oli lähinnä edelleen selässä ja vatsalla, ei mitenkään tuntunut että kohdun suulla mikään painaisi tai siellä mitään tapahtuisi. Klo 5 heräsin supistuksiin. Tuossa vaiheessa ne tuntuivat jo asteen ikävämmiltä, kipu kuitenkin paikantui samalla tavalla, eikä kohdun suulla mielestäni tapahtunut mitään. Kätilö otti käyrää, tutki ja sanoi että edelleen on kiinni. Mutta kipuläääkkeitä en enää saanut, ihan siksi että josko tuo synnytys kuitenkin olisi käynnistymässä pikkuhiljaa. Kauratyynyt sain, mutta ne ei kauheasti enää auttaneet. Tästä seuraavat pari tuntia vietin sitten sängyssä, lähinnä istuen ja ikkunalautaan nojaten. Supistukset oli aika ilkeitä, mutta hyödyttömän oloisia. Hiukan niitä koitin kellottaakin, mutta välit vaihteli 3-7 min välillä. Turhauttavaa. Kunnes klo 7 jälkeen, olisiko ollut 15 yli tuntui että kipu alkaa olemaan sietämätöntä, missään asennossa ei saa oltua, edelleenkään ei mikään paina tutusti alas päin, vaan lähinnä olo oli vaan hyödyttömän sietämättömän kipeä. Soitin kelloa ja sanoin että olo on nyt sietämätön, nuori kätilö tulikin aika pian katsomaan (vaikka heillä varmasti olikin vuoronvaihto menossa). Nuori kätilö höpötti jotain pian olevasta aamupalasta, ja sanoi että jos nyt sitten katsottaisiin kuitenkin miltä näyttää kun oli niin kipeä. Sängylle siirtymisestä ei meinannut tulla mitään.. kätilö tutki hetken, ja sanoi että hänestä tämä olisi nyt täysin auki, mutta hän pyytää vielä kaveria katsomaan ,kun ei ole ihan varma. Kaveri tuli ja tutki ja totesi saman, ja saman tien lähtivät sitten kiireesti siirtämään minua saliin. Joo, kysyivät he otanko mitään mukaan saliin, taisin sanoa etten.. kun se oli nyt minulle ihan sama Kännykän tuuppasivat kuitenkin tyynyn alle mukaan. Klo 7.35 soitin salista miehelle, että voi tulla, mutta tuskin ehtii mukaan.

Salissa vastaanottavan kätilön kanssa taisin alkaa väittelemään kipulääkkeen tarpeellisuudesta, taisin sanoa etten te emitään jos en NYT saa jotain tuohon sietämättömään kipuun. Mokoma kätilö käski vaan ponnistamaan, vaikkei yhtään ollut sellainen olo että ponnistuttaisi. Pakko sitä sitten oli, kun ei vaihtoehtoja annettu. Vedet (vihreät) meni ekalla ponnistuksella, imu ei toiminut (eivät oikein olleet ehtineet katsomaan tavaroita valmiiksi..), eikä vauvaa saatu heti imettyä. Napanuora oli myös kaulan ympäri. Toisella ponnistuksella vauva syntyi klo 7.40. Paidan alle sain hänet ehkä nanosekunniksi, kun hänet sitten vietiin virvoiteltavaksi lastenlääkärin kera saman tien. Myös gyne taisi salissa pyörähtää, mutta minulla oli kaikki kuitenkin ihan ok.

Mies tuli paikalle (välimatkasta huolimatta) kohtalaisen nopeasti, 8.10 hän oli salissa ja pääsi katsomaan vauvaa joka oli kaapin lämmöissä tuossa vaiheessa.

Joo-o, mitä tuosta nyt sitten sanoisi. Raju oli tuo synnytys, kipu oli täysin hallitsematonta, ja kaikenkaikkiaan kokemus ei niin kovin kiva ollut. Vauva kuitenkin voi loppuviimeksi hyvin (pisteitä tuli 8-7-8), kivulias hän oli sen ekan vuorokauden tuosta rajusta maailmaantulosta johtuen. Minulle ei repeämiä tms tullut, mutta aika järkytys tuo oli.. synnytys merkittiin alkaneeksi siitä klo 5:stä, eli 2h40 min (vaikka supistukset oli vielä epäsäännöllisiä ja kohdun suu täysin kiinni vielä). Strategiset mitat tonttupojalla oli 3810g/ 51cm. Eilen kotiudutiin vihdoin, aattona ei tuon vihreän veden vuoksi päästy vielä tulemaan.



Eli eipä tuossa mikään mennyt kuten olin ajatellut, Mutta lopputulos on kuitenkin hyvä, kun ajattelee mitä olisi voinut tapahtua.. tulehdusarvoja pieneltä otettiin ekana iltana, niissä ei mitän onneksi ollut. Sikiökalvot oli riekaleiset, eikä ole varmuutta tuliko kaikki pois. JOten mun tuurilla tuosta tulee vielä uusintakeikka sairaalaan. Mutta nyt on kaikki hyvin, perhe vietti toisenlaisen joulun tänävuonna, onneksi ensivuonnakin on joulu :)



Hyvää loppuodotusta kaikille mahakkaille :)



Andrea 37+6 -> *0*

Ensinnäkin Onnea vauvansa saaneille eli Mamiof, andrea ja wattuvarvas. Paljon on ollut vaarallisia tilanteita ja onnen hetkiä. Toivotan wattuvarpaan pienelle onnea ja menestystä kasvuun.

Andrean synnytys oli aika jännittävän kuuloinen. Toivottavasti nyt kumpainenkin voi hyvin.

Mami vauva taisi tulla melko ylättäen maailmaan. =)

Totta näitä synnytyksiä alkaa ropisemaan ihan urakalla.



Nanin vauva oli saanutkin kauniin nimen. Helene on todella nätti nimi. Meidän tyttö onkin Helena. Läheltä liippaa. =) Kertaakaan en ole nimi valintaa katunut.



On: Joulu on kunnialla juhlittu ja nyt sitte vielä uusivuosi kun saataisiin pois päiväjärjestyksestä niin olisin onnellinen.

Keskiviikon synnytystapa-arviota jännitän jo aika lailla. Jänskättää kovin, että minkä kokoinen veijari siellä masussa on ja mikä mahtaa olla kohdunsuun tilanne.

Olisin jo varsin valmis nyytin lunastukseen heti tytön leikkauksen jälkeen tammikuun alussa. Joten elän toivossa, että kohdunsuun tilanne olisi lupaava, vaikka enpä tiedä vaikuttaako ne nyt loppujen lopuks mihkään.



Kysyisin parista vaivasta. Tiedättekö mikä se vaiva on kun esimerkiksi pitkään jaloilla olon jälkeen tulee repivä/viiltävä kipu nivusiin tai vastaavasti sisäreisiin?

Toinen on sellainen kammottava vihlaisu alakerrassa kun vauva sinne jotenkin painaa etenkin kävellessä?

Mulla ei tällaisia ole aikaisemmissa raskauksissa ollu ja ne on saanut mut hieman hämilleen.

Tänäänkin rupesi ihan yks kaks vihloo nivuseen niin että meinas jalat lähteä alta. Tätä on nyt ilmennyt parin viikon ajan satunnaisesti.



Yritin googlettaa, mutta ei oikeen apua löytynyt.



Toivottavasti kaikkien joulu on ollut mukava. =)



Sirppana rv 36+0

Onnea teille ja hyvää oloa pojulle ja äidille

ON: öh, no, sama rata jatkuu. Huomenna klo 10 käynti polilla, mutta enpä paljon arvoa vielä anna ko. käynnille. Taisin tuossa reppua kuitenkin varoilta pakata, mutta eiköhän täällä linjoilla huomenna takaisin olla :D



Oon pahoillani, mut nyt aika ei piisaa enempään, ylikuormitan itteeni pyykkivuorella :/



Ananasmehu rv 40+6



Hmm. Taidan olla tekemässä enkkoja Kissankulmalla odotuksen kestossa ;)

Ja kiitos onnitteluista ja tsempeistä.

Kaikkea tarvitaan, olo on niin tyhjä ja kamala :( Tänään pääsin tai sanottaisko et jouduin kotiin ja totaali romahdus tuli kun käytiin Sofiaa ennen lähtöä katsomassa, lähteminen ja pienen sinne jättäminen oli tuskallista, ei sitä voi käsittää edes.

Huomenna järjestellään asioita, majapaikka sieltä ja osa sakista hoitoon, osa tulee mukaan, ti-pe ollaan Sofian lähellä sitten, sitä odotan!



Sunnuntaina 19pv aamulla kaikki siis alkoi, heräsin aamu neljältä ja nousinki kattoon ohjelmiani kun ei uni kerta tullut, pari tuntia istuskelin sohvalla ja sit sänkyyn. En muista nukahdinko mut sen muistan kun koitin kääntää kylkeä ja sattui niin saatanasti, no se meni ohi ja aloin sit kääntyyn ja tuntu et jotain tulee housuun eiku äkkiä ylös ja vessaan ja voi mikä järkytys kun laitoin valot ja näin sen veren määrän! Huusin miestä ja kiitettävän nopeeta tuo ylös ja paikalle pääsikin, ite soitin synnärille et tulossa ollaan, käskettiin tilata ambulanssi ja mies sen soitti. Kuskasivat mut vauhdilla sairaalaan, mies vei lapset hoitoon ja tuli perässä.



Lääkäri ultraili ja totes et istukan reunassa hyytymä tms ja laittoivat mut tarkkailuhuoneeseen, kaikenmaailman lääkettä meni ja kortisoonipiikki toki myös laitettiin. Lääkärikin siinä vaihtui kokeneempaan ja sano et siirtävät TAYSsiin heti kun tilanne rauhoittuu sen verta et uskaltaa siirtää, tässä vaiheessa totesivat vesienkin menneen kun vuotoa tuli niin paljon ja oli kuitenkin niin vaaleenpunasta enää.



Sit seuraava tiedote olikin et lastenlääkäri toivois et ei siirrettäs mihkään et sopiiko mulle, no sanoin et sopii. No pian tultiinki sanomaan et pakkaavat ambulanssiin kaiken mitä irti lähtee ja lastenlääkäri+kätilö lähtee saattamaan TAYSsiin.

Tilanne eli siis koko ajan ja sanoivat et hyvä kun edes tunnin päähän voi mistään mitään sanoa.



TAYSsiin selvittiin yhessä koossa vaikka supisteli koko matkan, ei kuitenkaan kivuliaasti, kuten ei oikeestaan koko aikana.

Sielä sit lääkäri sano et vedet on tosiaan menneet ja että tilanne on todella vakava.

Tutkittiin vähän väliä niin maan perusteellisesti kun vaan voi, viikkoa sanoivat toivovansa et voitas estellä synnytystä, mutta mennään päivä kerrallaan. Ja tilanteet muuttui vähän väliä, supistuksia sateli ja välillä lakkas, vuotoa tuli ja ei tullut, syödä sai ja ei saanut kun sektio kummitteli taustalla koko ajan.

Maanantaina päivällä alkoi kipu+supisteli+vuoti tutkittiin kahen lääkärin voimin ja toinen puhu et sektio ja toinen halus vielä ootella kun vauva voi niin hyvin kerta, ja niinhän se tyttö liikkuikin hyvin ahkeraan masussa koko ajan :)

Toi "kohtaus" laantui mut vaan hetkeksi illalla alko vuoteleen ja supisteleen joten päättivät viedä mut synnytyssaliin käyrille kun osastolla ei voinu koko aikaa pitää käyrillä. Käyrää tuli sellanen 7h putkeen sitte josta 5h jopa nukuinki jotenki kun tilanne rauhottui, alkaakseen myrskyn lailla uudestaan tiistai aamuna, vuotoa lorahteli+supisteli+kipu palas ja mikään näistä ei lähtenyt vaikka jokaiseen oma lääkkeensä suoneen tippui.



Lääkäri tuli tutkimaan ja oli sama joka jo edellispäivänä puhui et josko leikattas, nyt päätti et leikataan aamupäivän aikana. Soitin miehelle et saa tulla mukaankin jos haluaa/ehtii ja meinasivat et ehtii..no meni muutama minuutti niin tultiin ilmottaan et aletaan valmisteleen sektioon nyt heti.

Seuraava puhelu miehelle menikin suunnillen näin..."viljami oliki tyttö, juu u ja syntykin jo"

Ei ollut edes ehtiny jättää lapsia hoitoon :)

Sektiota aina oon kauhulla aatellutkin vaan ihan iisi oli, oon toipunutkin hyvin ja ei oo kipuja enää yhtään ja neki mitä oli niin kesti hyvin.



Sofia leikattiin 1vrk ikäisenä, oli tyrä, pieni onneks ja kaikki sujui hyvin, hiukan oli maksassa kiinni mut kirurgi sai sen korjattua. Vatsa on alkanut toimimaan ja just soiteltiinkin tytön kuulumiset ja oli tullu kakkaa, ja maitomäärää nostellaan koko ajan. Sitten kun 25ml menee kerralla ja kakkaa tulee niin siirto Sjoelle.

Hengitykseen ei tarvitse apuja ja on kyllä niin tomera ja reipas tyttö! Rinnallakin jo ollut ja kovasti nänniä nuuski ja nuoleskeli ja muutamaa maitotippaa siitä sai nieltyäkin :)



Ohan tässä vielä kaikenlaisia juttuja mitä voi paljastua, esim kromosomitutkimuksen tulokset pitäis tulla ensviikolla.

Toistaiseksi Sofian ainoa miten sen nyt sanois, vaiva on keskosuus, muuten terve. Toivotaan että näin on!!!



Onnea oli kyllä matkassa totisesti kun leikannut lääkäri huomasi et istukka tosiaan ihan irtoomaan alkanut, et oikeaan aikaan leikattiin ja onneksi ei synnytys käynnistynyt varsinaisesti kun sit olis koitettu alakautta ja se olis ollu vaarallista, kuin myös sektion oottelu yhtään enempää.

Sofian pisteet oli 9-6



wattu

Melkonen koettelemus tosiaan ollu, niin sulle kuin pienelle! Koita nyt jaksella siellä! On tosi rankkaa kyllä! Toivotaan kaikkea hyvää Sofialle, voimia ja enkeleitä mukaan kasvamiseen! Hyvin on onneksi alku lähtenyt käyntiin, vaikka toinen niin kovin pikkiriikkinen. Haleja kovasti!



Sitten andreas! Olipas teilläkin aika syntymä! Hui että, onneksi lopulta kaikki päättyi hyvin, ONNEA HURJASTI KOKO PERHEELLE!:) Oon kokoajan aatellu, että me kaks aikas samaan aikaan tositoimissa, mutta näin se elämä vaan menee välillä aivan toisin kuin luulee;)



Mulla huomenna, tai siis tänään, synnärillä käynti. Saanen tietää vauvan syntymäpäivän ja kokoa ym. samalla, jänskättää! Tuun sit kertomaan mitä sanovat.



Tänään oli ihana tapaninpäivä, sain tietää, että musta tulee vihdoin kesällä täti:) Veli saa vaimonsa kanssa esikoisen ja meiän muksut ihka ekan serkun!:) Ihana juttu:)



Tuuhan mami laittelee kuulumisia kun jaksat ja dolcevitan perään huhuilen kanssa..



Tsemppiä ananas, sä oot seuraava sitten!:) Mulla menee ens viikkoon ainaski, joten ehit ensin;)



nyt pehkuihin,

mami@6 tasan 38

Naikkarilla käyty tänään, vauva oli jo n.3800g ja oisivat tällä viikolla jo käynnistäneet jos oisin halunnu. Mä oon kokoajan orjentoitunu, et syntyy tammikk. ensipäivinä, niin sovittiin sitte ens ma syntymäpäiväksi:) Oishan tuo uudenvuodenaatto aikas hieno syndepäivä myös, mutta ompahan sitte suosiolla 011 vuosimallia, ni ei tartte alkaa miettimään aikanaan kouluunmeno ym. juttuja erikseen. Meillä kaikki neidit alkuvuoden lapsosia, niin sopii tällekin neidille varmaankin sitten hyvin;)

Tasan viikko siis ja meilläkin vauva:)

Jollei nyt tule itestään ennen sitä.. en kyllä usko, vaikka oli kahelle sormelle auki ja pää hyvissä asemissa jo. Jotenkin hassulta tuntuu, että nyt jo ihan viime päiviä mennään, äkkiä on aika hujahtanut!!



Vointeja kaikille ja hyvää viikkoa! :)



mami@6 38

Saas nähä, miten pätkii taas.



Voi Wattu, on kyllä niin hurjaa tekstiä tuo teijän kohtalo *halii*! Voimia teille kaikille ja Prinsessalle enkeleitä täältäkin!!!



Me sit Mami@ kanssa otetaan kilpajuoksu, jos ei päivämäärästä, niin klo ajasta sit :D Eli polilla käyty. Takasin toivotettiin tervetulleeksi 3.1.11. klo 8 suoraan synnytyssaliin.. En nyt tiedä, olenko pettynyt vai en, mie vaan niin tiesin tän.



Paikat venyttäen 3cm auki, kanavaa 1,5cm. Vauvalla kaikki ok ja Herran painoarvio taisi olla 4350g tai jotain. Minäkin olisin saanut vaatia käynnistyksen vaikka tänään, mutta tuumasin, jotta mitäpä suotta. Enemmän minnuu kotona kaivataan. Ja muutenkin sain pitkälti päättää, koska tulen takaisin. Jos joku huolestuttaa ja sinne menen aiemmin, niin sitten takaisin eivät enää käännytä. Lääkäri oli kyllä hirmu mukava :)



Sisätutkimus aiheutti kipeetä juilimista aamupäiväksi, yhden kovan supparin olen saanut 1,5h sit. Supistelis vaan, niin ois käynnistelyssä mahd. kypsät paikat.



Mulle on ihan sama, syntyykö vauva kumpana vuonna. Tosin meillä katkeaisi sitten joka-toinen-vuosi-ketju, kun ovat syntyneet -02, -04, -06 ja -08. Kieltämättä onhan tässä lopun alkua ilmassa :)



Ananasmehu paukutellen rv 41

Uskon kyllä et ananas pääset ennen tota 3.1 vauvan hakuun:)! Tähtää 1.1. se olis mahti päivä;) Jos ois pystyny, niin sen päivän olisin valinnu. Eipä sille mullakaan väliä, että kumman vuoden puolella syntyy. Poika vaan kun on 23.12 syntyny, niin eskarissa piti vaan päättää, että meneekö kouluun 98 vai 99 mukaan. Osasi poika jo lukea ja laskea hyvin, eikä tuntunu olevan yhtään muista jäljessä, niin normisti meni oman ikäryhmän mukaan sitte kouluun. Mutta kyllä edelleen huomaan, että on monia kavereitaan vuoden nuorempi ja osaa tietty kaksikin vuotta. Murkuilta kun kyselin, että kumpi olisi kivempi synttäripäivä, 31.12 vai 3.1. Yksimielinen vastaus oli uudenvuodenaatto;) Ei kuulemma haittaa, vaikka olisi luokan nuorin.

No, valittiin jo se 3.1, mitäpä sitä muuttelemaan;) Vaikka mies kyllä alko miettiä käytännön juttuja, että ois parempi sittenki, että pe jo syntyis, olisin rauhassa kotona jo ens viikon ja sais rauhottua uuteen alkuun ennen koulujen alkua 10.1.

On tääki, liian vaikeeta kun saa ite päivän valita;)



mami@ taasen



Kaimaliini ja muut vauvautuneet, mitä kuuluu? Ei tietty ehdi niin ruudun ääreen, tiedän jo itestäkin, että huomattavasti väkisinkin alussa ainakin höpöttelyt vähenee. Mutta kunhan kerkiätte, ni tulkaa linjoille:) Mamin synnytystarinaa oottelen..

lukemassa käyn teidän juttuja päivittäin mutta kommentointiin ei ole riittäny paukut...



Mutta onnea Andrea!!!



ja kovasti watun tapaus nostattaa tunteita pintaan.... en edes pysty kuvittelemaan miltä tuntuu... voimia ystäväni.



muillekkin, hengessä olen mukana....



mami, mä kirjotin toissa päivänä koko synnytyksen tänne, ja sit joku tilttas eikä suostunu ottaa mun kirjotuksia vastaan... perkele!! nyt en jaksa alkaa kirjottaa alusta niin pitkästi, mutta siis istukassa 3 infarktia ja meinasi irrota ennenaikasesti, joten oli todella vaarallinen tilanne... menetin paljon verta ja sain sitten punasoluja "hemohessiä" ja nesteitä 2 vuorokautta suonensisäsesti... vauva piti imeä heti, keuhkot täynnä vettä. Sellasta vaaraa...



Täällä sitä itketään hormonihuuruissa, minä ja vastasyntynyt vauva ei sovita yhteen... joka kerta sama juttu, meen hormoneista ihan sekasin:( hermostuttaa, itkettää, vituttaa, pelottaa... huono omatunto nuorimmasta, (siis toiseksi nuorimmasta) ja jotenkin sellanen "sumunen olo".... on onneksi ohimenevää, sen tiedän. Väsymys oli AIVAN kamala viikkojen valvomisen myötä, nyt vähän helpottaa kun olen saanut nukkua velkoja pois... elämä voittaa!!



Ärsyttää tosiaan kun tekis mieli höpötellä niitä näitä, mutta mutta.... kuten kaima sanoit, tää on alussa just tätä!!



Voikaahan hyvin.



ps: minä ja toiseksi nuorin täytämme tänään vuosia:))



mami ja peikonpoikanen

On siellä Mamiofillakin ollut kaikenlaista! Huh. Ihan alkaa oikeesti hirvittää oma synnytys :/ Ja tuo hormonihuuru.. Kauhean pahoja ei oo mulla ollut, mut ainakin viimeksi minnuu ärsytti kaikki muut Kullannuput, olisin halunnut olla vauvan kaa RAUHASSA.



Ja onnea Mamiof ja Peppi! Täällä yksi nimipäiväläinen.



Meidän vauva voisi syntyä vaikka siksi joulukuussa, koska meillä tammikuussa on jo muutenkin hurjana synttäreitä. Anoppi aloittaa 1.1., sit miun äiti ja veli, isän vaimo, liuta miun serkkuja ja kavereita on tammikuulaisia, lasten kummeja ja heidän lapsiaan myös. Ja muutama nimppari.. Pitäsköhän änkee pe aamuna saliin, mut tietty jos syntyis ekana vauvana 1.1., niin päästäs Karjalaiseen (paikall. sanomalehti) :D



Joo-o, höpöhöö. Heräisköhän jo?



Ananasmehu 41+1

Tulkaa nyt joku miun seuraksi?



Kävin eilen illalla naapurin kanssa lenkillä ja nyt olen vessassa vedellyt reilusti limatulppaa pari kertaa. Yäk ja jee, kypsyy paikat lisää!



Nelosen aikaan kävin samassa seurassa saman lenkin rv 41+5 ja limatulppaa tuli illalla, käynnistys oli sit ma rv 41+6 ja paikat oli sopivan kypsät kalvojen puhkasuun.



Oho, miehen veli toi meijän auton pihaan ja mullei oo ku yökkäri :o, kiirus!



Ananasmehu rv 41+2

Taidetaan viettää loppuvuosi kunnon räkätaudissa. Nyt on kaikki parheenjäsenet kurkku kipeänä ja räkä valuvana.Itseäni sapettaa kun on muutenkin rankkaa hengittää talvella astman takia niin tää räkä vielä raskauden lisäksi ei tunnu hyvältä.



Kävin tänään Hyvinkäällä. Ihme kyllä lääkäri oli ajoissa. Pääsin jopa yhdeksältä pois :) Kaikki ok paitsi että neiti köllöttelee nyt poikkiteloin. On siirtynyt perätilasta poikkitilaan. Neljän viikon päästä takaisin. Sanoin lääkärille että katotaas tulenko käymään vai synnyttämään sillä viimeks synty tasan 37.



Paino oli 1.9 kg eli ihan söpö pieni tulossa:)



Nyt lepäämään tätä tukkosta oloa pois...



Pirre 32+0

Pikkuhiljaa alkaa univelkataakka lyhentymään... mies syötti toissayönä pojan joten sain koko yön nukkua, ihanaa!!! Piiiiitkästä piiiiitkästä piiiiitkästä aikaa ei tarvinnu rampata kusella, ei närästä, ei asento-ongelmia, paitsi alapään tikit sulamassa niin hiertää jotkut asennot... eikä tarvinnu syöttää vauvaa:) otin Pepin viereen ja nukuttiin sylikkäin koko yö... mun syöttövuoro oli sitten viime yönä, ja kyllä olen kateellinen niille kenellä on sellaset unenlahjat että nukahtavat syöttöjen välillä.... minä en. Joten unta tuli sellaset reilu 2h ja tässä aamulla vetäsin puoltoista tuntia unta... Onneksi ensi yö on taas isukin:) Musta tuntuu että mun maito on jo ehtymässä, enkä todellakaan ihmettele tällä levolla ja ruualla. Mikään ei maistu... en ees karkkia ole syönyt kun ei maistu ja se on mun kohdalla jo sairautta!! Edelleen mulla on sellanen "sähköjänis" olo, hermostuttaa ja pitää koko ajan tehdä jotain, jos pysähdyn niin tulee kauhea olo... itkettää myös kaikki. Hoh hoijaa... ja itse ihan halusin tätä:D Poika on kyllä maailman ihanin poika



ei hitto, miksi tää on alkanu pätkiä munkin viestejä?????? taas kirjotin vaikka mitä ja tällänen tynkä tuli. PERKELE mä en enää tänne kirjota kun tää ei toimi. HELVETTI.

Ensiksi pirrelle ja pesueelle paranemisia! Meillä oltu ihme sitkeessä räkiksessä kanssa jo pari viikkoa. Nuhaa ja yskää, ei rajua, mutta ei meinaa poiskaan lähteä:/ osittain tän talonki vika, kun ikkunat puhaltaa. Muuten on lämmin kyllä, mut öisin vetää niin ei nuhaan ainakaan auta.



Nonniin ananas, ehkä ei nyt tarvii ma asti ootella, hyvältä kuulostaapi:)



kaimalle jaksuja! Toivotaan, et hormonimyrsky pian

tasaantuu:) koita nyt saada syödyksi! Itellä aina niin päin, et tulee syötyä kauheesti ja kokoajan, nälkä jatkuvasti syn. Jälkeen. Maito onki sit sellasta kermaa;) paitsi viimeks oli outoa, ku pojan paino ei alkanu nousta. Ihana kun saat nukkua välillä kunnon unia:) kyllä se siitä alkaa suttaantua!:)



omaan oloon ei kummempia, joka pvä muutama kunnon puristus tullu, mut ma asti varmasti mennään;) koitan kyllä päästä 1.1 matkaan, mitenköhän lie onnistuis?!;)



kurjaa jos tääl nyt pätkii kirjotukset!!!:(



mami@6 38+2