Kertokaa nyt miksi pitäisi vaihtaa rasvaton maito
kevytmaitoon. En keksi mitään syytä näin toimia.
Päinvastoin. Ja luomumaitoa käytämme.
Kommentit (93)
Ruisleivän glykeeminen indeksi on 89, määritely keskikorkea. Moninkertaisesti korkeampi kuin suklaalla, jota tuskin kukaan terveysruokana pitää. Leipä siis tuotakin huonompaa tuolla mittarilla. Kuitupitoisuudesahan leipä häviää mm salmiakille.
<a href="http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/071003_e.htm" alt="http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/071003_e.htm">http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/071003_e.htm</a>
Minäpä löysin :) Tässä on: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00…
Ja jos tuota tutkailee käy ilmi, että GI ei ole aina sama, siihen vaikuttavat muut syödyt aineet. Edes ruisleivässä ei ole sama GI kaikissa, se riippuu kuitujen määrästä.
Eli, sori, puhuit palturia...
Koska rasvainen maito on parempaa ja terveellisempää. Joku mainitsi ettei välimerelliseen ruokavalioon kuulu maito. Väärin. Välimeren ruokavalioon kuuluu jogurtit ym. rasvaiset maitotuotteet. Nimenomaan täysrasvaisina 10% rasvaa.
Joku myös väitti että kasviöljyt olisi terveellisiä ja kaikki tutkimukset osoittaa näin. Taas väärin. Kasviöljyt lisäävät syöpäriskiä joidenkin tutkimusten mukaan. Kaikkein vaarallisimpia on teollisesti käsitellyt kasvirasvat, ns. transrasvat. Ne ovat todellinen uhka kansanterveydelle. Transrasvoja on mm. eineksissa, teollisissa leivonnaisissa ja kasvirasvajäätelössä. Kasvirasvajäätelö onkin pahinta myrkkyä mitä voitte lapsillenne antaa.
Terveisin terveiden lasten isä
P.S. Meillä lapset juovat vain punaista maitoa, eivät suostu juomaan rasvatonta = pahaa.
Mutta kreetalaiset ovat voineet vuosisatoja hyvin kasvisölyjään läträämällä joten tuskin se kovin vaarallista voi olla.
Meidän neuvolassa suositeltiin taaperolle kevytmaitoa. Suositukset poikkeavat toisistaaan, miksiköhän??
Tiesittekö, että eläinrasvassa on jkv transrasvoja ihan luonnostaan? Kasviöljyissä ei juurikaan. Eri asia ovat teollisuuden käyttämät kovetetut kasvirasvat. Siksipä ei kannata syödä mahdottomia määriä esim. keksejä, teollisia leivonnaisia, sipsejä yms. Nykyajan leipämargariinit sen sijaan tehdään sellaisella menetelmällä, ettei niihin muodostu transrasvoja (kuten ennen muinoin - ja myytti margariinien transrasvoista elää edelleen sitkeänä).
miksi tyydyttyneet rasvat ovat yhteydessä erinnäisiin tauteihin, niin silloin 150 000 suomalaista ottaa riskin ryhtymällä heikkiläläisiksi.
23.03.2010 18:00
Sydän tykkää monityydyttymättömästä
Ihmisiä on kehotettu jo vuosikymmeniä vähentämään tyydyttyneiden rasvojen syömistä sydämen hyvinvoinnin takia, mutta neuvon toteuttamisen todellisista vaikutuksista on ollut yllättävän vähän näyttöä.
Tutkimuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia: useimmissa tyydyttyneiden rasvojen rajoittamisesta ei ole löydetty merkittävää vaikutusta sydänterveyteen.
Harvardin yliopiston tutkijoiden tuore kahdeksan tutkimuksen meta-analyysi kertoo kuitenkin toista.
Yhteensä yli 13500 henkilöä kattanut analyysi paljasti, että tyydyttymättömien rasvojen vaihtaminen monityydyttymättömiin nipistää sydäntautiriskiä 19 prosenttia verrokkeihin verrattuna.
Tutkijat arvelevat, että eriävät tulokset johtuvat siitä, että monissa yksittäisissä tutkimuksissa on tarkasteltu pelkkää veren kolesterolia, joka vaikuttaa sydäntautiriskiin vain epäsuorasti. Niin ikään monissa tutkimuksissa ei ole otettu huomioon sitä, millaisella rasvalla tyydyttyneen rasvan osuus on ruokavaliossa korvattu.
Meta-analyysiryhmää johtanut Dariush Mozaffarian
uskoo, että monityydyttymättömien rasvojen suosiminen vähentäisi sydänkohtauksia ja ?tauteja väestötasolla.
"Tulostemme mukaan joka viiden prosentin lisäys monityydyttymättömien rasvojen kulutuksessa leikkaa sydänkohtausriskiä kymmenen prosenttia."
Tutkimuksen julkaisi PLoS Medicine ja siitä kertoi myös BBC.
mm. d-vitamiini tarvii rasvaa imeytyäkseen
Mutta jos juo maitoa ruuan kanssa, sitä rasvaa tulee melko varmasti, ruuassa kun sitä yleensä on, joskus tosin piilorasvana.
mun puolesta jokainen saa juoda ihan mitä tykkää, meillä juodaan ihan raakamaitoa ja mummulla oli tapana sanoa, että rasvaton maito on tankin pesuvettä :)
Vettä saa kraanastakin.
Rasvaton maito näyttää ihan tiskivedelle, ei se ole edes valkoista vaan harmaata!
Jaa, vitsi vitsinä, juokoon kukin mitä haluaa.
Itse olen juonut rasvatonta jo monta vuotta. Ykkösmaito menee nykyään hiukan hankalasti, kevyt tuntuu hirveän rasvaiselle ja paksulle, täysmaitoa en edes uskalla maistaa...
Aluksi rasvaton maistui kieltämättä ohuemmalle kuin ykkösmaito, mutta nykyään se on ihanan raikkaan makuista, eroaa kuitenkin paljon vedestä.
niin voi luopua kaiken maailman kevyt- ja rasvattomista tuotteista sekä luomuhömpötyksistä.
Rasvaton maito on turhaa, ei energiaa, ei vitamiinejä ei siis mitään mitä ihminen tarvitsee.
Energiaa siinä on 33 kcal/100 g, proteiinia 4,9g/100g, laktoosia saman verran, natriumia 0,04g/100g, kalsiumia 120 mg, B2-vitamiinia 0,2 mg/100g ja B12-vitamiinia 0,4 mikrgrammaa/100g. Nämä siis rasvattomassa luomumaidossa. Lisäksi maitoon voidaan lisätä esim D-vitamiinia (luomuun ei lisätä, muihin rasvattomiin kyllä).
liukenee elimisöön vain rasvan kanssa, Joten kannataa rasvatoman juojien ainakin lisä deetä ottaa ruokailun yhteydessä.
Nuo eläinrasvan puolesta keuhkoavat syyllistyvät itse tasan samanlaiseen hysteriaan kuin mistä syyttävät jotain Pekka Puskaa :D
mutta rasvaista jogurttia ja juustoa. Että eiköhän sitä maitorasvaa tule ihan tarpeeksi niistäkin.
[/quote]
Ei todista muuta kuin että eivätpä suositusten laatijat ole oikein ajantasalla. Meillä ei rasvattomaan kosketa pitkällä tikullakaan.
[/quote]
Esim. just ravitsemussuositukset, toinen on rokotukset ja muitakin varmaan on. Ihan tosissaan kiinnostaisi tietää.
Koska kevytmaito on paremman makuista.
Lasten aivot tarvitsevat eläin-rasvoja! Antakaa edes lapsillenne voita ja oikeaa maitoa, niin huomaatte että käytöshäiriöt vähenee. Harmi eei luomumaioa saa punaisena. Tilamaio ois kuitenkin paras..
Muuten kuin hypoteeseihin, olettamuksiin siis.
Lainaus lähteestä: "In vivo ei kuitenkaan ole voitu osoittaa selviä haittoja monityydyttymättömien rasvahappojen saannin nostamisesta kaksin-kolminkertaiseksi." Eli todisteita tuolta kannalta ei ole. Toki liika on liikaa kaikessa, myös vedessä, se pitää muistaa.
Toinen lainaus: "LDL:n hapettumisen indikaattoreissa ei ole todettu muutoksia, vaikka monityydyttymättömien rasvahappojen saanti on lisätty kaksinkertaiseksi (5–10 % energiasta)." Tämäkin puhuu sanomaasi vastaan.
Puolestasi osin puhuu tämä: "Koe-eläimillä runsas linolihapon antaminen edistää kokeellisen rintasyövän kehittymistä ja kasvua, mutta vastaavaan mekanismiin viittavia havaintoja ei ole tehty ihmisillä." Osin siksi, että ihmisillä ei ole havaittu tuota, vain koe-eläimillä.
Samassa artikkelissa muuten nimenomaan kerrotaan että tyydyttyneet rasvahapot (paljon eläinrasvassa, paitsi kalassa) suurentavat haitallisen LDL:n määrää veressä, mikä taas tukkeuttaa suonia. Tyydyttymättömät (oli sitten kerta- tai moni-) rasvahapot taas pienentävät sen määrää. Tämäkin lukee lähteessäsi.
Artikkelissa myös kerrottiin tutkimuksesta joka todisti monityydyttämättömien rasvahappojen puolesta sydän- ja verisuonitautien riskin vähentämisessä. Tutkimus on 60-luvulta, mutta: "tutkimustulosten oleellinen sanoma säilyy: tyydyttyneiden rasvahappojen korvaamisella monityydyttymättömillä on edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskiin".
Oliiviöljyn (oikeammin öljyhapon)kohdalla artikkelissa kerrotaan, että todisteet perustuvat lähinnä havaintoihin Välimeren alueen vähäisestä sepelvaltimotautikuolleisuudesta, mutta asiaa ei ole ilmeisesti pahemmin tutkittu, artikkelissa ei ainakaan mainittu että ko tutkimusta olisi tehty, päinvastoin: "ei enää ollut mahdollista aloittaa samanlaisia laajoja kliinisiä kokeita".
Kertatyydyttyneitä rasvahappoja on muuten runsaasti myös rypsiöljyssä (Finelin mukaan 60%, monityydyttymättömiä samassa on 33%, Oliiviöljyssä luvut ovat 68% ja 11%, loput ovat tyydyttyneitä molemmissa).
Ja uusi lainaus: "Koe-eläimillä kalaöljyjen on todettu vähentävän rytmihäiriöalttiutta, ja tämä vaikutus voisikin selittää kliinisissä kokeissa todetun vaikutuksen kuolleisuuteen ilman todettavaa vaikutusta perustaudin kehitykseen. Kalarasvan saannin ja sydäntautivaaran välisistä yhteyksistä väestötutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Jos edullista vaikutusta on, se näyttäisi kohdistuvan sydänkuolemien riskiin." Tässä on siis kyse Omega 3:sta. Tosin: "Pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen korkeat pitoisuudet veressä (kalaravinto) korreloivat Physician's Health -tutkimuksen 17 vuoden pituista seurantajaksoa koskevassa analyysissä vähentyneeseen äkkikuoleman riskiin".
Ja sitten kumotaan taas monityydyttymättömien 'pahuutta': "Monityydyttymättömien rasvahappojen riittämätön saanti voi joidenkin havaintojen mukaan nostaa verenpainetta, mutta saannin ollessa suositusten mukainen sen muutokset eivät enää vaikuta verenpaineeseen."
Ja kumotaan sivussa karppaaien uskomuksia: "Tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä voi vaikuttaa edullisesti myös insuliiniherkkyyteen ja verenpaineeseen. Nämäkin vaikutukset perustuvat enemmän tyydyttyneiden rasvahappojen saannin vähenemiseen kuin välttämättömien rasvahappojen lisääntymiseen."
Syövästä: koe-eläimillä omega-6:n lisäys on lisännyt syöpäriskiä, ihmisillä taas: "linolihapon saannin ja syöpäriskin välillä ei ole tilastollista yhteyttä. Joissakin tutkimuksissa sen sijaan on todettu yhteys runsaan öljyhapon saannin ja pienen rintasyövän riskin välillä. Muidenkaan syöpämuotojen osalta ei ole selviä todisteita monityydyttymättömien rasvahappojen vaikutuksista."
Ja miehet, tarkkana tässä. Eturauhassyövästä: "Joidenkin havaintojen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin rajoittaminen voisi olla myöskin eturauhassyövän riskin kannalta edullista." Toki havainno ovat hajanaisia, varmuutta ei siis ole.
Eivätkä kalaöljyt niin superhyviä ole: "Kalaöljyt eivät kuitenkaan pienennä seerumin kolesterolipitoisuutta, vaan suuret annokset saattavat jopa suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta." Ja lisää: "Joissakin tutkimuksissa on todettu sairauksien oireiden vähentyneen. Vaikutukset ovat kuitenkin rajoittuneet subjektiivisiin oireisiin, kuten kipuihin, eikä muutoksia ole havaittu sairauksien aktiivisuuden objektiivisissa mittareissa."
Ja rasvahappojen lähteet: "N-6-linolihappoa on runsaimmin (yli 50 %) auringonkukka- ja soijaöljyissä, vähemmän rypsiöljyssä ja vielä vähemmän oliiviöljyssä (kuva 3). Myös pehmeät margariinit ja muut pehmeät rasvalevitteet sisältävät sitä verraten runsaasti. Tärkein alfalinoleenihapon lähde on rypsiöljy, jossa sitä on 10–12 % eli noin puolet linolihapon määrästä."
Ja ylläolevaa suomeksi: N-6 on Omega-6, ja alfalinoleenihappo on yksi Omega-3:ista.
Niin, missä se pahuus oli? Ei tuolla ainakaan :)