Kamalin työpaikka jossa olet ollut

[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 20:29"]Kylpylähotelli Caribia Turussa, ravintolapuoli. Tein siellä muutaman keikan vuokrafirman kautta. Vakituiset työntekijät olivat aivan hirveitä, esimerkiksi jos yritti kysyä neuvoa (esim. missä sijaitsee työn tekemisen kannalta välttämätön asia x) niin useasti vakkarityöntekijä vain katsoi nenänvarttaan pitkin ja lähti pois sanaakaan sanomatta.
[/quote] Olin kerran siellä lasten kanssa ja illalla mentiin syömään. Keittiöstä kuului aivan selvästi kuinka muut haukkuivat yhtä työntekijöistä aina kun meni kauemmas. Ei ollut kiva syödä. Laitoin tästä valituksen Caribiaan. En saanut koskaan vastausta.

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 23:25"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 13:24"]

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 18:18"]

Eräs valmisruokapakkaamo, jossa tehtiin siis sämpylöitä, kolmioleipiä ja salaatteja yms. En edes muista nimeä, koska olin siellä vain kaksi päivää vuokrafirman kautta vuosia sitten. Mutta se kaksi päivää tuntui ikuisuudelta!

Työ oli ihan kamalaa. Tullessani aamulla paikalle kukaan ei opastanut minua mitenkään. Tyrkättiin essu käteen ja ohjeet oli luokkaa "tee leipiä". Siinä sitten räpelsin minkä osasin ja välillä tuli joku huutamaan miten teen kaiken väärin. Oikeaa tapaa ei kuitenkaan neuvottu.

Sämpylöitä tehtiin liukuhihnameiningillä, ja tahti oli ihan hullu. Minun oletettiin pystyvän samaan kuin vuosia talossa olleet, ja minuutin välein hihna piti pysäyttää kun en tietenkään pysynyt perässä. Tällöin pysäyttäjä huusi kovaan ääneen "Kaikki seis kun harjoittelija ei taaskaan pysy mukana!" ja muut kiroilivat ja haukkuivat minua. Tauolle mentäessä kaikki istuivat eri puolelle huonetta ja katsoivat muhun, kuiskivat jotain ja repeilivät nauruun. Ja olin siis ihan tavallinen parikymppinen tyttö, en tiedä mistä repivät huumoria. Kukaan ei ikinä moikannut tai puhunut mulle muuta kuin moittien, kaiken tein kuulemma väärin. En yleensä ole herkkä, mutt tuon ekan päivän jälkeen itkin koko illan.

Hygienian taso oli kamala. Heti alussa ihmettelin miksen saanut hiusverkkoa tai muuta kun kuitenkin oltiin elintarvikkeita käsittelemässä. Hanskoja eivät myöskään kaikki käyttäneet, osa teki ruokia laastarit/haavat käsissään.

Hauskinta oli kuitenkin se, kun olin viimeisenä päivänä lähdössä ja paikan pomo tuli tässä vaiheessa kehumaan mua ja kysymään haluanko vakkariksi. Siinä vaiheessa repesin oikeasti nauruun ja sanoin vaan ei kiitos :D

[/quote]

Ollaankohan me oltu samassa paikassa..Itä-Helsingissä?

[/quote]

Varmaan joo! :D oisko ollu Kontulassa päin, en muista enää ihan tarkkaan.

[/quote]

Joo, sama mesta! Mä olin kans siellä hihnaa pysäyttämässä ja pomon huutoa kuulemassa, ja myös mua pyydettiin jäämään alle viikon mittaisen keikan jälkeen! En jäänyt..

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 18:01"]

Accenture, Helsingin Ruoholahti. Sekä ylenkatseen määrä, mitä siellä viljeltiin ns. avustavia tehtäviä kohtaan. Huvittavinta on, että tänä päivänä voin osaltani vaikuttaa siihen, että nykyinen työnantajani ei tule heidän tarjoamiaan palveluita käyttämään. Ikinä.

Täysin samaa mieltä, kamalin paikka ikinä. Junnuista otetaan kaikki irti, surkea palkka ja työehdot, ei mitään inhimillisyyttä ja joustavuutta. Kaikki pistetään kilpailemaan keskenään, toisia ei auteta.

Lidl. kyllä se oli just sellasta natsimeininkiä, joka päivä ylitöissä, ylemmät arvostelee, vapaapäivinä pitäis olla aina saatavilla jos tarvitaan työntekijöitä (työkaverit saanu jopa uhkauksia ylemmältä pomolta). teet aina useampaa työtä yhtäaikaa, myös kassalta. vaikkei suoraan sanota, niin usein vuorovastaava toivoo, ettet pitäisi ruokataukoa (jonka tietty kuittaat pidetyksi etkä saa palkkaa 30min ajalta). monet vuorovastaavat luulivat olevansa jotain toimitusjohtajia ja simputtavat muita vuorossa muutenki. Kiire, kiire, jatkuvasti kiire. Painostava ilmapiiri - jos ei ole 30 tuotetta minuutissa keskiarvo kassatyöntekijällä niin sitä ruoditaan. ihmisiä verrataan toisiinsa ominaisuuksissa ja laitetaan sen perusteella eri tehtäviin, vaikka työvuorolistassa olisi luvattu muuta (tosi vaikea kehittyä työssään..). Perus hierarkiataistelu naisten välillä. Turvattomuus, etenkin hiljaisina iltoina kun ei ole vartijaa ollenkaan, koskaan. Uhkaavia tilanteita ollut joitakin jo tähän asti, 2 sellaista että poliisit on jouduttu soittamaan.
Pomo on sellainen, että se on sulle mukava jos vain teet paljon lisävuoroja/ylitöitä.
ja niin edelleen, plus perus kaupan huonot puolet (henkisesti raskasta on ollut ainakin itselleni). Vieläkin töissä paremman puutteessa ja kyllä olen katkera ..Odotan sitä päivää että voi vihdoin lähteä.

Vila. Ei kaipaa perusteluja.

Kesätyö jalkapalloturnauksessa joskus teininä

Kesti tosin vain viikon. Seistiin 7-8 tuntia päivässä ilman kunnollisia taukoja, suorassa auringonpaisteessa kesähelteellä, ilman penkkejä myymässä parkkilippuja sellaisille parkkialueille, jotka oli ilmaisia turnauksen ulkopuolella. Siitäkös ne lasten turnausta katsomaan tulleet parkkeeraajat innostuivat, kun aikaisemmin ilmaiselle parkkipaikalle myydään monen euron lippuja :D En ole kyllä koskaan eläessäni tavannut niin monta v*ttumaista isää. Meinas monesti tulla itkut, kun meille reippaasti alaikäisille rupesivat hirveitä kirosanalitania suoltamaan. Oltiin varmaan lähes saman ikäisiä, kun niiden lapset. Kaverille meinasivat soittaa poliisinkin, kun niitä lippuja myi.

Muutenkin tosi huonosti järjestetty tapahtuma. Palkatkin tuli joillekin lähes puoli vuotta myöhässä. Olisi muuten ollut aivan loistava kesätyö, mutta se huono järjestely kostautui varmaan jokaiselle siinä osallisena olleelle. Oli siinä kuitenkin jotain hyvääkin. Mentiin uudestaan seuraavana kesänä, rahankiilto silmissä ja silloin työpäivä koostuikin hiljaisessa hevonkuusessa penkillä istumisesta ja kaverin kanssa radiopuhelimella puhumisesta, kun päivässä ei ollut oikeastaan ollenkaan asiakkaita :D

Oma huonoin työpaikkani on ollut eräs aurinkoinen siivousfirma vuosia sitten.
Toisistaan pahaa puhuvia naisia (pelkkiä naisia töissä ja pelkkiä naispomoja), huonot osa-aikaiset työajat, siirtymät, itse työnkuva, pieni palkka, työn heikko arvostus eikä tunnuttu työntekijääkään paljon arvostettavan...

kirjasto, jonka vieressä koulu. hävisi mielikuva herttaisista lapsukaisista siinä työssä! lisäksi joku oli tehnyt valituksen, että "piileksin takahuoneessa" (kävin keittämässä päiväkahvin kun asiakkaita ei sillä hetkellä ollut!)

Siivousduuni myös. Siivosin rappuja ja aina jotkut vanhat mummot ottivat elämäntehtäväkseen kyylätä, miten olin siivonnut. Samaan aikaan siivoustyönjohtaja, joita oli monessa eri portaassa ottivat tehtäväkseen motkottaa siitä, että tein työn liian hitaasti. Aina joku valitti ja oli krooninen paha olo. Jäi saunat monesti aika huonolle siivoukselle, mutta omapa oli asiakkaan vika, kun ei enempää maksettu. Opin hiljalleen paikan mentaliteetin, vähän sinnepäin ja silleen. Oli kyse työturvallisuudesta, palkkalaskelmien päin peetä laskemisesta, ylipäätään siivouksesta ynnä muusta. Sillä pärjäsi. Joka päivä otti päähän mennä töihin ja inhosin erityisesti vessojen kynsimistä. Palkkapäivinä nauratti, kuinka surkeaa palkkaa kaikesta siitä raatamisesta sai.

Sanomalehti Lounais-Suomessa.

Eräs päiväkoti. Samassa ryhmässä ollut päiväkodinopettaja oli kauhea sosiopaatti joka teki työstäni helvettiä. Hyi helvetti mitkä kylmän väreet menee vieläkin. Ajatella että tuollainen on töissä vielä lasten parissa.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 06:39"]

[quote author="Vierailija" time="23.11.2010 klo 15:11"]palkka oli varmaan jo laillakin liian pieni, pomo joku tyhmä ählämi ja palkan sain KÄTEISENÄ... en koskaan saanut palkkakuitteja yms... ei siis ihme et lopetin muutamassa kuukaudessa. nykyään siinä on eri nimi ja omistaja... olin kokematon 18v.. pelkkiä keikka duuneja aiemmin tehneenä... [/quote] Itseasiassa työehtolaissa lukee kutakuinkin niin, että "Palkka voidaan maksaa käteisenä tai työntekijän osoittamalle pankkitilille." Mutta tottakai palkkanauhat pitäisi silti saada.

[/quote]

Ei ole työehtolakia, vaan työsopimuslaki. Siinä todetaan näin: "Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä." Nykyään käteisellä saa siis maksaa palkan vain poikkeustapauksessa, ei muuten vain työnantajan tai työntekijän halutessa.

Itselläkin pieni kokemus Efectivo OY:stä, joku sen tuolla mainitsi. Olin ammattikoulun ensimmäisellä vuodella, tästä aikaa siis kohta 3 vuotta. Kaverini kertoi että oli päässyt sinne listoille, tarjoavat keikkaduunia tarvittaessa. Minähän menin sitten haastatteluun, raha kun kiinnosti.

Haastattelun jälkeen minua haastatellut nainen toivotti tervetulleeksi töihin, eli sain paikan.

Odotin saavani töitä nopeasti, sillä kaverinikin sai vähintään 2-3 keikkaa viikossa. Meni kuitenkin 2 viikkoa, eikä töitä kuulunut. Päätin odottaa vielä toiset kaksi viikkoa, jos töitä ei kuulu niin soitan ja kysyn, onkohan heillä käynyt joku kämmi siellä.

Ei kuulunut töitä, joten soitin. Puhelimessa oli sama nainen, joka minua oli haastatellut. Kysyin, että onkohan heillä varmasti oikea puhelinnumeroni ja tietoni heidän listoillaan, kun kaverilleni tarjottiin jatkuvasti töitä mutta minulle ei yhden yhtäkään keikkaa. Nainen sitten ilmoitti, että nimeäni ja tietojani ei löytynyt jostakin syystä heidän listoiltaan, ja lupasi korjata asian. Ei mitään anteeksipyyntöä tai pahoittelua, että näin on käynyt.

Kuitenkin meni taas toinen kuukausi ilman yhtäkään työtarjousta. Soitin, sama nainen puhelimessa. Vastaus oli sama, tietojani ei jostakin sattuneesta syystä löytynyt heidän listoiltaan, ja lupasi korjata asian. Ilmoitin, että se ei ole tarpeen, ei kiinnosta enää. Näin hyvän kuvan kuitenkin sain siitä, miten hyvin asiat heidän firmassaan hoidetaan.

Nyt olen onneksi hyvässä työpaikassa, palkka on hyvä, työkaverit ovat kaikki mukavia, ruoka-/tupakka-/vessatauot saa pitää ja työ on viihtyisää.

Lähes kaikki naisvaltaiset työpaikat joissa olen ollut, osassa olen itse saanut tehdä työni rauhassa muiden tapellessa, osassa taas ilmapiiri on ollut järkyttävä ja olen päätynyt suoranaisen kiusaamisen kohteeksi avattuani suuni asiasta. Kahdesta viimeisestä työpaikasta olen vain lähtenyt kun mittari on tullut vittuilua täyteen. Olen huomannut että työssä ei tahdo millään jaksaa jos on huono ilmapiiri. Olen siis tehnyt töitä kahdella naisvaltaisella alalla parturi-kampaajana ja hoitajana.

Minäkin olen traumatisoitunut ikuisesti puhelnmyynnistä. Olen edelleen pahoillani erityisesti kaikille niille vanhuksille joille hirveän paineen alla pomon hönkiessä niskaan potku-uhan alla pakkomyin jonkun kestotilauksen, jonka katkaisu oli hankalaa.

Toinen huono kokemus oli eräässä siivousfirmassa, jossa en saanut työhön mitään perehdytystä, minut nakitettiin tekemään myös siivoamassani tilassa toimineen Linkosuon kahvilan töitä (kuskaamaan likaisia astioita). Pomot haukkuivat työn jälkeä (mielestäni aiheettomasti) ja mm. vessoja siivotessa yksi tuli kiljumaan selkäni taakse "kumarru kunnolla sinne pyttyyn". Jäätävää! 

Eräs hampurilaisravintola vuosia sitten. Työilmapiiri oli ikävä, oli kuppikuntia ja puhuttiin paskaa paljon selän takana. Työntekijät puhuttelivat minua lempinimellä, jolla ilmaistiin, etten ollut kiva tyyppi. Ilmassa oli myös ilmeisesti jonkinlaista kilpailua asemista ja ehkä taustalla oli jo tietyntyyppinen eriarvoinen kohtelu työntekijöiden kesken, hierarkia, jossa en itse ollut niin hyvässä asemassa. Työntekijät eivät myös aina tuntuneet edenneen esimieheksi omin ansioin, koska olivat hyviä työntekijöitä vaan jonkun muun suosion takia.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 17:13"]

Kotipizzan yötarjoilija. Työkaverit ja itse työ oli ok, mutta ne asiakkaat. Käykääpä huvikseen joku yö selvinpäin katsomassa. Olen ollut baarissakin töissä mutta se ei ollut yhtä kamalaa kuin tuo yöpizzeeraus.

[/quote]

Oon miettinytkin monta kertaa, että on niillä pizzerioiden ja hampurilaispaikkojen yötyöläisillä kestämistä, kun kaikki känniääliöt siellä sopertelee epäselviä tilauksiaan, oksentelevat, sammuvat pöytiin, haastavat riitaa... huh. Hatunnosto niille, jotka sitä jaksavat.

Pikkufirmat voi olla parhaita tai pahimpia. Isommissa on nykyään ohjesäännöt myös pomojen käyttäytymisen suhteen.

Pahimmat on kuitenkin mulkku pomo ja selkäänpuukottava työyhteisö. Työntekijät yrittää mustamaalata toisiaan kilpaa ja kun seuraava irtisanomisaalto tulee niin ne lähtee jotka on saatu näyttämään pahimmilta.

ilmaismainoksien/-lehtien jakelu........... iha hirveetä. eka ite lajittelet lehet ja sit jaat ne ja palkka on alle 100e/kk. siis pari kertaa viikos jako.

Varsinais-Suomalainen firma. Työssä ei varsinaisesti mitään vikaa, olen samalla alalla edelleen, mutta se työpaikan huono työilmapiiri. Työilmapiiriä terrorisoi oikeastaan yksi ihminen, joka oli ottanut oikeuksia omiin käsiinsä sillä perusteella, että oli aloittanut paikassa vuonna nakki ja muusi. Asiakkaille luvattiin kaikkeen joo joo ja me työntekijät yritimme sen toteuttaa vaikka päällään seisten. Kiitosta ei myöskään annettu kuin suurimmissa käänteissä. Tämä kaikki alkoi rasittamaan jo toisena päivänä, vaikka työskentelin yrityksessä useita vuosia.