Mykkäkoulu on henkisesti sairaiden ihmisten tapa riidellä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä koet sillä saavuttavasi? Onko mielestäsi vaikeaa puhua asioista suoraan? Oletko ottanut tavan käyttöön lapsuudenkotoasi vai mistä olet mallin saanut? Onko se mielestäsi hyvää kommunikointia?

Varsinaista mykkäkoulua en pidä, siis että en puhuisi mitään, mutta välttelen kommunikaatiota ollessani vihainen. Minun on hyvin vaikea puhua rauhallisesti ja ystävällisellä äänensävylläni ollessani vihainen. Mieheni ei siedä mitään muuta tapaa keskustella, joten olen nyt päätynyt siihen, että on vain paras vältellä asioista keskustelemista, ellen ole 100 % varma, että äänestä ei kuulla mitään negatiivisia sävyjä.

Tuntuu myös oudolta ottaa kontaktia ja hymyillä, jos on vihainen toiselle, joten välttely on tällä hetkellä ainoa asia, mihin pystyn.

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies puhui seurusteluaikana, ja ilmaisi olevansa samaa mieltä siitä, että keskusteluyhteys on parisuhteessa oleellisen tärkeä pointti. No, mitä tapahtui, kun muutimme yhteen? Mies muuttui TÄYSIN puhumattomaksi, mykkäkoulua kesti yli vuoden. Se oli ja on miehen perusolotila, puhumattomuus. Ei ollenkaan ymmärtänyt eikä ymmärrä, miksi pitäisi keskustella. Hänen mielestään riittää kun heitetään joka toinen päivä lause-pari tyyliin:"Tarviiko kaupasta mitä?"; "Se ja se on saanu uuden työpaikan/potkut". Näillä henkisillä eväillä pitäisi pärjätä. Mies istuu joko koneella tai makaa sängyssä töllöstä sarjoja seuraten, iPadiaan näpläten kaiken valveillaoloaikansa. Kysyttäessä jotakin vastaa kyllä, mutta silloinkin mahd. lyhykäisesti, usein murahduksella, edes katsettaan kysyjään kääntämättä. Mikään ei auta, ei mihinkään. Ei siihenkään ettei miestä kiinnosta puhumisen lisäksi mikään yhteinen tekeminenkään. Jos sen joskus saikin johonkin raahattua, istui auton repsikan paikalla nenä kiinni älypyhelimessa koko ajan, sen sijaan että olisi keskustellut edes vähän/katsellut maisemia/jakanut kokemusta. Mykkäkoulu on henkistä pahoinpitelemistä, toisen mitätöimistä pahimmillaan. Ja miksi piti alussa esittää kuin pitäisi puhumista ja yhteistä touhuamista tärkeänäkin asiana? Kun kuitenkaan ei muuta halua kuin jatkaa elämäänsä nörttisinkku-tyyliin, mykkänä, muiden emotionaalisia tarpeita lainkaan huomioimatta. Onneksi älysin erota. Siihenkään, kun ilmoitin lähteväni, ei mies sanonut juuri juuta eikä jaata.

Kuulostaa tutulta. Mies ei mielellään puhu, ei varsinkaan mistään tärkeästä aiheesta. Jos minä otan jotakin puheeksi, hän ei vastaa, siis ollenkaan, tai sitten vaihtaa puheenaihetta sanottuaan "joo", "hmmh", tai "ei". Hän ei ota KOSKAAN mitään tärkeää puheeksi (raha-asioita, lapsia, asumiseen liittyvää, tulevaisuuden haaveita, unelmia, urasuunnitelmia, lomamatkaa, tms.).  Joistakin parisuhteen kannalta keskeisistä asioista tulisi kuitenkin joskus puhua, joten minusta on kuoriutunut esiin "monsteri", joka väkisin yrittää saada miestä puhumaan. Noh, nyt on käynyt ilmi, että syy hänen puhumattomuuteensa onkin minussa. Emme taida sopia yhteen (ellei toinen meistä onnistu muuttumaan).

Vierailija kirjoitti:

Mitä koet sillä saavuttavasi? Onko mielestäsi vaikeaa puhua asioista suoraan? Oletko ottanut tavan käyttöön lapsuudenkotoasi vai mistä olet mallin saanut? Onko se mielestäsi hyvää kommunikointia?

En saavuttanut mitään hyvää. Mutta lisäahdistusta kyllä itselleni ja toiselle. En osannut käsitellä asioita, osasin mykkäkoulun. Opin sen väkivaltaisessa lapsuudenkotonani. Mykkäkoulusta pääsin vähitellen eroon, kun en ollut vanhempieni kanssa enää tekemisissä. Opettelin kommunikoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Jos hänellä ei ole mitään asiaa selvitettävänä, niin pitääkö sitä toisen pillin mukaan tanssia ja ruveta jotain selvittelemään vain koska toinen vaatii? Eikö tuo ole riitelyhaluiselta vallankäyttöä? "Sinähän selvität asian ja nyt, koska minua tämä kiusaa". Miksi pitäisi alistua pompotettavaksi noin?

Vierailija kirjoitti:

Ovatko muut täällä samaa mieltä, ettei aikuisten väliseen tai aikuisen ja lapsen väliseen kiistelyyn/riitelyyn saisi missään tapauksess käyttää mykkäkoulua?

Omasta lapsuudesta muistan äitini käyttämät mykkäkoulut ehkä lapsuuteni syyllistävimpinä ja raskaimpina hetkinä, suoranaista henkistä väkivaltaa mielestäni. Muistan, kuinka koin lapsena huomattavasti kevyemmin huutamisen ja jopa fyysiset rangaistukset, mutta mykkäkoulu sai minut todella ahdistuneeksi.

Olen sitä mieltä, ettei mykkäkoulua painostuskeinona tai riitelyssä käytä kuin henkisesti epätasapainoiset ihmiset, joilla on veriin asti imetty marttyyriasenne. Vahingoittaa lapsia ja tekee kodin ilmapiiristä helvettiä. Suomessa todella yleistä, itsekin tiedän alle nelikymppisiä naisia, jotka sumeilematta saattavat pitää jopa päiviä mykkäkoulua miehilleen ja jopa lapsilleen..

Onko täällä ketään, joka käyttää mykkäkoulua kommunikaatiovälineenä? MIksi ja mitä ajattelette sillä saavuttavanne?

MIES ja kotonani mököttäjä perheessä oli aina isä. Äiti oli hissukka sovittelija. Mieheni appiukko käyttäytyy ihan samoin joten miehelleni malli on tullut myös kotoa. Itse haluaisin selvittää tilanteet aina mahdollisimman nopeasti. Ongelmana on vaan se etten koskaan tiedä mistä mies aloittaa mököttämisen...Syy monen päivän puhumattomuuteen voi olla esimerkiksi se että olen lajitellut aterimet hänen mielestä "väärinpäin" tiskikoneeseen. Saan itkeä, pyydellä anteeksi ja arvailla turhaan, mutta mies puhuu vasta kun päättää niin. Hullu olin, kun menin ja otin miehekseni oman isäni kopion. Lapsia meillä ei onneksi ole.

Miksi ihmeessä itket ja anelet? Sillä tavalla mahdollistat miehesi älyttömän käytöksen.

Oikeesti aterimet väärinpäin ja alkaa mykkäkoulu?

Juoksisin karkuun. Ei tervettä. Onneksi ei ole lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Hän voisi korjata ongelmansa itse sotkematta siihen muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko muut täällä samaa mieltä, ettei aikuisten väliseen tai aikuisen ja lapsen väliseen kiistelyyn/riitelyyn saisi missään tapauksess käyttää mykkäkoulua?

Omasta lapsuudesta muistan äitini käyttämät mykkäkoulut ehkä lapsuuteni syyllistävimpinä ja raskaimpina hetkinä, suoranaista henkistä väkivaltaa mielestäni. Muistan, kuinka koin lapsena huomattavasti kevyemmin huutamisen ja jopa fyysiset rangaistukset, mutta mykkäkoulu sai minut todella ahdistuneeksi.

Olen sitä mieltä, ettei mykkäkoulua painostuskeinona tai riitelyssä käytä kuin henkisesti epätasapainoiset ihmiset, joilla on veriin asti imetty marttyyriasenne. Vahingoittaa lapsia ja tekee kodin ilmapiiristä helvettiä. Suomessa todella yleistä, itsekin tiedän alle nelikymppisiä naisia, jotka sumeilematta saattavat pitää jopa päiviä mykkäkoulua miehilleen ja jopa lapsilleen..

Onko täällä ketään, joka käyttää mykkäkoulua kommunikaatiovälineenä? MIksi ja mitä ajattelette sillä saavuttavanne?

MIES ja kotonani mököttäjä perheessä oli aina isä. Äiti oli hissukka sovittelija. Mieheni appiukko käyttäytyy ihan samoin joten miehelleni malli on tullut myös kotoa. Itse haluaisin selvittää tilanteet aina mahdollisimman nopeasti. Ongelmana on vaan se etten koskaan tiedä mistä mies aloittaa mököttämisen...Syy monen päivän puhumattomuuteen voi olla esimerkiksi se että olen lajitellut aterimet hänen mielestä "väärinpäin" tiskikoneeseen. Saan itkeä, pyydellä anteeksi ja arvailla turhaan, mutta mies puhuu vasta kun päättää niin. Hullu olin, kun menin ja otin miehekseni oman isäni kopion. Lapsia meillä ei onneksi ole.

Miksi ihmeessä itket ja anelet? Sillä tavalla mahdollistat miehesi älyttömän käytöksen.

Oikeesti aterimet väärinpäin ja alkaa mykkäkoulu?

Juoksisin karkuun. Ei tervettä. Onneksi ei ole lapsia.

Hyyyi. Miehesi appiukko on sinun isäsi. Jos hänelle on tuo malli tullut jo kotoa, olet nainut veljesi. Miehesi mykkäkouluilu on kyllä pienin ongelma teillä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Jos hänellä ei ole mitään asiaa selvitettävänä, niin pitääkö sitä toisen pillin mukaan tanssia ja ruveta jotain selvittelemään vain koska toinen vaatii? Eikö tuo ole riitelyhaluiselta vallankäyttöä? "Sinähän selvität asian ja nyt, koska minua tämä kiusaa". Miksi pitäisi alistua pompotettavaksi noin?

No yleensä parisuhteessa haluaa että toisellakin on hyvä olla. Jos toinen sanoo että sinä loukkasit minua ja haluaisin puhua siitö,eikö ole vähän narsistista sanoa että aha,ei kiinnosta? Jos toisen tunteet ja mielipiteet on yhdentekeviä,ei ehkä kannata olla yhdessä?

Minä vihaan huutamista, vittuilemista ja tunnekuohuja. En ole enää parisuhteessa, mutta riitatilanteessa kyllä vaikenen mielummin, menen lukkoon jos joku korottaa ääntä ( perheväkivaltaa taustalla). Toisaalta tunnistan ettei sellainen vallankäyttö- mökötys ole yhtään parempi, isäni käytti tätä.

Ääripäitähän nämä ovat, ihanne kai olisi rauhallinen kommunikointi, aikalisä tarvittaessa. Minä kyllä sanon jos ahdistun ja vaikenen, että haluan nyt olla hetken hiljaa, etten jaksa/ pysty puhumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Jos hänellä ei ole mitään asiaa selvitettävänä, niin pitääkö sitä toisen pillin mukaan tanssia ja ruveta jotain selvittelemään vain koska toinen vaatii? Eikö tuo ole riitelyhaluiselta vallankäyttöä? "Sinähän selvität asian ja nyt, koska minua tämä kiusaa". Miksi pitäisi alistua pompotettavaksi noin?

No yleensä parisuhteessa haluaa että toisellakin on hyvä olla. Jos toinen sanoo että sinä loukkasit minua ja haluaisin puhua siitö,eikö ole vähän narsistista sanoa että aha,ei kiinnosta? Jos toisen tunteet ja mielipiteet on yhdentekeviä,ei ehkä kannata olla yhdessä?

Jos haluat, että toisella on hyvä olla ja toinen ei halua riidellä, niin silloinhan sinä et sitä riitaa ja asioiden selvittelyä pakota päälle?

Samaa mieltä ap:n kanssa. Koko lapsuuden kärsinyt isän mykkäkouluista, mutta äitini ne mahdollisti! Hän siellä hääräsi "välittäjänä" ja vaati meitä pokkuroimaan kiukuttelijaa.

Puolisoiden pitää käydä keskenään kamppailu siitä, miten perheessä toimitaan. Lapset eivät saisi kärsiä. Toki, tuskin on perhettä, jossa lapset eivät koe vanhempien yhteenottoa. Sitä kuitenkin pitäisi parhaansa mukaan rajoittaa keskustelemalla asiat läpi.

Uskon äitini itse asiassa olevan narsisti. Hän on rikkonut perheen kuiskuttelemalla jokaiselle eri asioita ja hallitsemalla tilaa, mihin mykkäkoulut antoivat täydellisen kehyksen. Lienee sanomattakin selvää, että hän myös marttyrisoi itsensä...

Vierailija kirjoitti:

Minä vihaan huutamista, vittuilemista ja tunnekuohuja. En ole enää parisuhteessa, mutta riitatilanteessa kyllä vaikenen mielummin, menen lukkoon jos joku korottaa ääntä ( perheväkivaltaa taustalla). Toisaalta tunnistan ettei sellainen vallankäyttö- mökötys ole yhtään parempi, isäni käytti tätä.

Ääripäitähän nämä ovat, ihanne kai olisi rauhallinen kommunikointi, aikalisä tarvittaessa. Minä kyllä sanon jos ahdistun ja vaikenen, että haluan nyt olla hetken hiljaa, etten jaksa/ pysty puhumaan.

Sama täällä. Tunnekuohuilevat ihmiset, jotka mainostavat itseään temperementtisiksi, ovat rasittavia. jos joku myöntää olevansa temperamenttinen, on se merkki pysyä kaukana. Huutajat ovat vallankäyttäjiä. Jotenkin se huutaminen vaan katsotaan normaaliksi, kun sen vastakohta taas leimataan tässäkin aloituksessa sairaaksi. Huutajat tuossa varmaan asialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Jos hänellä ei ole mitään asiaa selvitettävänä, niin pitääkö sitä toisen pillin mukaan tanssia ja ruveta jotain selvittelemään vain koska toinen vaatii? Eikö tuo ole riitelyhaluiselta vallankäyttöä? "Sinähän selvität asian ja nyt, koska minua tämä kiusaa". Miksi pitäisi alistua pompotettavaksi noin?

No yleensä parisuhteessa haluaa että toisellakin on hyvä olla. Jos toinen sanoo että sinä loukkasit minua ja haluaisin puhua siitö,eikö ole vähän narsistista sanoa että aha,ei kiinnosta? Jos toisen tunteet ja mielipiteet on yhdentekeviä,ei ehkä kannata olla yhdessä?

Jos haluat, että toisella on hyvä olla ja toinen ei halua riidellä, niin silloinhan sinä et sitä riitaa ja asioiden selvittelyä pakota päälle?

Kommenttesi kuulostaa siltä, että et halua selvitellä asioita, vaan pitää mykkäkoulua. Ja toinen tuskastuu käyttämääsi henkiseen väkivaltaan, jolloin selvitysyritys yltyy riidaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Jos hänellä ei ole mitään asiaa selvitettävänä, niin pitääkö sitä toisen pillin mukaan tanssia ja ruveta jotain selvittelemään vain koska toinen vaatii? Eikö tuo ole riitelyhaluiselta vallankäyttöä? "Sinähän selvität asian ja nyt, koska minua tämä kiusaa". Miksi pitäisi alistua pompotettavaksi noin?

No yleensä parisuhteessa haluaa että toisellakin on hyvä olla. Jos toinen sanoo että sinä loukkasit minua ja haluaisin puhua siitö,eikö ole vähän narsistista sanoa että aha,ei kiinnosta? Jos toisen tunteet ja mielipiteet on yhdentekeviä,ei ehkä kannata olla yhdessä?

Jos haluat, että toisella on hyvä olla ja toinen ei halua riidellä, niin silloinhan sinä et sitä riitaa ja asioiden selvittelyä pakota päälle?

Eihän kukaan mitään pakota. Jos puolisoni esim.pettää minua ja suutun siitä, mutta hän ei halua keskustella niin eroan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Jos hänellä ei ole mitään asiaa selvitettävänä, niin pitääkö sitä toisen pillin mukaan tanssia ja ruveta jotain selvittelemään vain koska toinen vaatii? Eikö tuo ole riitelyhaluiselta vallankäyttöä? "Sinähän selvität asian ja nyt, koska minua tämä kiusaa". Miksi pitäisi alistua pompotettavaksi noin?

No yleensä parisuhteessa haluaa että toisellakin on hyvä olla. Jos toinen sanoo että sinä loukkasit minua ja haluaisin puhua siitö,eikö ole vähän narsistista sanoa että aha,ei kiinnosta? Jos toisen tunteet ja mielipiteet on yhdentekeviä,ei ehkä kannata olla yhdessä?

Jos haluat, että toisella on hyvä olla ja toinen ei halua riidellä, niin silloinhan sinä et sitä riitaa ja asioiden selvittelyä pakota päälle?

Kommenttesi kuulostaa siltä, että et halua selvitellä asioita, vaan pitää mykkäkoulua. Ja toinen tuskastuu käyttämääsi henkiseen väkivaltaan, jolloin selvitysyritys yltyy riidaksi.

Tuo on näkökulmakysymys. Minusta pakkoriitely juuri on sitä henkistä väkivaltaa: "Tämä täytyy puhua nyt ja tässä, koska mina haluan ja jos et puhu, niin en luovuta kunnes puhut". Tuohan se on vallankäyttöä. Asioita voin selvitellä, mutta jos se ei pysy kohteliaana ja asiallisena ja sortuu huutamiseksi tai ymmärtämiskyvyttömäksi jankuttamiseksi, niin lopetan ja vaikenen, kunnes tajuat että tuo käytös ei vetele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mykkäkoulu on perseestä. Riitelyn on tarkoitus ratkoa ongelmia ja puhdistaa ilmaa. Mykkäkoululainen vie itsekkäästi kaikilta muiltakin mahdollisuuden ratkaista riita. Jos on niin heikko, ettei pysty puhumaan asiosta muiden kanssa, volyymilla tai ilman, mitä ihmettä sitä tekee muiden ihmisten parissa? Yksinään vois pitää sitä mykkäkouluaan vaikka kuukausia.

Mitä jos vain toinen osapuoli haluaa riidellä jo toinen ei? Riitahan voi olla vain sillä toisella puolella, eikä toisella ole mitään ongelmaa. Pitäisikö silloinkin ruveta riitelemään, kun se toinen nyt sitä vaatii?

Toinen haluaa riidellä itseksensä?  Jos ongelma on vain riitelijällä, niin eikö hän tarvitsisi apua?

Tarvitsisi, mutta toinen osapuoli on välinpitämätön; hänellähän on kaikki hyvin, joten miksi vaivautua selvittämään asioita?

Jos hänellä ei ole mitään asiaa selvitettävänä, niin pitääkö sitä toisen pillin mukaan tanssia ja ruveta jotain selvittelemään vain koska toinen vaatii? Eikö tuo ole riitelyhaluiselta vallankäyttöä? "Sinähän selvität asian ja nyt, koska minua tämä kiusaa". Miksi pitäisi alistua pompotettavaksi noin?

No yleensä parisuhteessa haluaa että toisellakin on hyvä olla. Jos toinen sanoo että sinä loukkasit minua ja haluaisin puhua siitö,eikö ole vähän narsistista sanoa että aha,ei kiinnosta? Jos toisen tunteet ja mielipiteet on yhdentekeviä,ei ehkä kannata olla yhdessä?

Jos haluat, että toisella on hyvä olla ja toinen ei halua riidellä, niin silloinhan sinä et sitä riitaa ja asioiden selvittelyä pakota päälle?

Kommenttesi kuulostaa siltä, että et halua selvitellä asioita, vaan pitää mykkäkoulua. Ja toinen tuskastuu käyttämääsi henkiseen väkivaltaan, jolloin selvitysyritys yltyy riidaksi.

Tuo on näkökulmakysymys. Minusta pakkoriitely juuri on sitä henkistä väkivaltaa: "Tämä täytyy puhua nyt ja tässä, koska mina haluan ja jos et puhu, niin en luovuta kunnes puhut". Tuohan se on vallankäyttöä. Asioita voin selvitellä, mutta jos se ei pysy kohteliaana ja asiallisena ja sortuu huutamiseksi tai ymmärtämiskyvyttömäksi jankuttamiseksi, niin lopetan ja vaikenen, kunnes tajuat että tuo käytös ei vetele.

Mikset voi sanoa vain toiselle, että puhuttaisiinko asiallisesti, ei huudettaisi, niin asiat selviäisivät?