Anoppi... synnytin vauvan tossa 1,5 viikkoa sitten ja
kun synnytys alkoi iltapäivällä ja vauva syntyi klo: 23.30 niin anoppi oli ehtinyt pistää mun kännykän vastaajaan NELJÄ viestiä tyyliin "hei, xxxx tässä, ajattelin vaan soitella kun ei mitään ole kuulunut, mitenkäs teillä sujuu?", "kuule, alan olla jo aika huolissani kun mitään ei ole kuulunut" ja viimeisin oli jo nyyhkytysten sekainen. Samoin tekstiviestejä oli tullut paaaaljon esim. "miksette ilmoita mitään, en pysty nukkumaan kun en tiedä miten teillä siellä sujuu". Ja kun oltiin vielä sairaalassa niin anoppi hössötti ihan hirveästi siitä mitä me syödään kun mennään kotiin ja mihin aikaan hän oikein toisi sen makaroonilootan että olisi sopivasti sitten ja eikö me nyt tarkkaan tiedetä mlloin ollaan kotona. Ja oli sitten koonnut sellaisen valtavan paketin täynnä netistä tulostamiaan imetys-, vauvanhoito yms. ohjeita ja pistänyt yhteen alle että "minulle voitte soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa". Paketissa oli myös vaippoja, vaatteita, liivinsuojuksia, minulle terveyssiteitä (krhm), kumiset nännisuojat tms. mitkä lienee joita voisi käyttää imetyksen apuna, käsidesiä ym. Ja kun tuli meille sitten tosi innokkaana kylään hirvee hösäys päällä niin jatkuvasti oli ruikkimassa sitä käsidesiä meidän käsiin ja omiinsa.
Onko se seonnu? Onko tää vielä ihan normaalirajoissa? Me ollaan kuitenkin miehen kanssa jo minä 27v ja mies 30v, joten ei nyt ihan lapsia enää ja anoppi 53-vuotias, joten ei luulisi olevan vielä vanhuudenhöperökään.
Mulla meinaa jotenkin pinna palaa, kun olisi tekemistä vauvan kanssa jne, niin jatkuvasti anoppi soittelee, hösää, huolehtii, on tuomassa jotain tms. Hyvää tarkoittaa, tiedän... Onko muiden mummot olleet tämmösiä?
Kommentit (77)
välittänyt tai tarjonnut hoitoapua tai heitä olisi edes kiinnostanut.
Mutta kun kumpaakaan ei olis voinut vähempää kiinnostaa. Anopilla sen verran omia ongelmia, ettei jaksanut välittää. Oma äitini oli jo kokenut siskoni ja veljieni kanssa mummuksi tulon ja ilmoitti, että hän on osansa tehnyt, ei jaksa enää kiinnostaa.
Ei ole ollut hoitoapua, ei ketään, kuka olisi soittanut ja ollut kiinnostunut lapsista yms. Hädän tullen on yksin saatu pärjätä.
näin kahden lapsen äitinä ja täysin vailla mummojen apua (oma äiti sairas ja anoppia ei vois vähempää kiinnostaa) voin sanoa, että malta mielesi ja ole kiitollinen kun lapsella on mummu joka välittää ja sinulla anoppi joka auttaa. Hösäämisen sietäminen on pieni hinta, sillä maailma ei ole täydellinen!
En ole ikinä kuullut kenenkään tuttavapiiristäni antavan tilannetiedotteita synnäriltä. Sitten ilmotetaan, kun on mitä ilmottaa. synnytys saattaa kestää kauan, jos vaikka supparit loppuu ja joudutaan käynnistämään uudelleen, eikä kenenkään velvollisuus ole laittaa kenellekään mitään väliraportteja: nyt niin ja niin paljon auki jne.
Paketti taas kuullostaa asialliselta ja asiaan omistautuneen ihmisen ajatuksella tekemältä!
Jälkivuoto voi kestää useita viikkoja, joten sinä tulet tarvitsemaan terveyssiteitä, vai meinasitko tampooneita??
Ruoan tuominen on minusta huomaavaista.
Miehesi voisi valaista äitiään tuosta jatkuvasta soittelusta, kyllähän vastasynnyttänyt ja -syntynyt tarvitsevat oman "pesärauhan"!
kaikki kun ei halua niin kuristavaa halausotetta, vaikka toinen ihan hyvää tarkoittaakin.
Anoppi varmaan rauhottuu ajan kanssa, ja tosiaan tarkoitus on hyvä. Minusta tosin hyvä tarkoituskaan ei pyhitä ihan kaikkea, pitäisi osata antaa toisella tilaakin.
Minun mittapuun mukaan tuo olisi liian tungettelevaa.
Ei se niin auvoista ole aina se tyttön äitinä oleminen ja voi käydä niinkin että se vävy ei erityosemmin välitä hössäävästä anopista ja sanoo että tää touhu loppuu nyt.. Yleensä me naiset ollaan suvaitsevaisempia ja kiltimpiä eikä sanota niin suoraan. Ainakaan päin naamaa. Ehkä haukutaan anoppejamme täällä, mutta kun anoppi tulee kylään ollaan ystävällisiä. Mut kun se mies ei tykkää anopistaan niin sehän sit toteekin vaan että en mä sinne jaksa mennä kylään ei sen äitis tartte tänne tunkea.
Että koitetaan nyt pitää yksilölöinä ja ollaan tyytyväisiä jos meistä joskus tulee anoppeja. Oli se sitten miniän anoppi vai vävyn.
Ap:lle sen verran että yli menee anopin touhu ja ihan yhtä yli menis jos kyseessä olisi oma
äiti. Omalla kohdalla kävis vielä niin että antaisin anopin hössätä ja "kestäisin" ja ädilleni sanoisin että LOPETA.
en nyt ymmärrä, että miksi jotkut kritisoi ap:tä siitä että hän muka kuvittelis olevansa maailman napa... O.o koska itse 2kk synnyttäneenä tiedän että vaikka anoppi tarkottais hyvää, niiin kaikenlainen ylimääräinen hössötys (oli se sitten kuka tahansa) syö omaakin energiaa. ja jokaisen äidin pitää kyllä olla sen verta itsekkäitä että saavat olla rauhassa ja kerätä voimia, koska tärkeämpää on olla sen lapsen kanssa kuin miellyttää anoppia tai ketään muitakaan sukulaisia.
Itse en ole kertonut en äidilleni enkä anopilleni kun olen lähtenyt synnyttämään. Silloin ydin meille, meidän mieheni ja minun oman perheeseen tulee uusi jäsen. se on meidän asia ja muut ehtivät kuulla vauvan syntymästä sitten muutaman tunnin kuluttua.
Että jos ei ole tällaista ylilyöntistä hössöttämistä ja kaahottamista, niin sitten anoppi ei välitä ollenkaan. Kyllähän tuossa kultainen keskitiekin on olemassa. Anoppi pystyy hyvin osoittamaan välittämisensä vähäisemmälläkin touhottamisella ja miniä ei ahdistu liiallisesta iholle tulosta.
Joku tuolla edellä kirjoitti, että hänen äitinsä välittää mutta ei hössötä, anoppi taas hössöttää senkin edestä. Minulla samanlainen tilanne. Kun on kasvanut sellaisessa ympäristössä, että asiat hoidetaan ilman jumalatonta hössötystä, niin sen on valtavan ahdistavaa yhtäkkiä joutua sellaisen kohteeksi. Meillä anoppi käyttäytyi näin meidän häiden alla ja esikoisen syntymän aikoihin. Täytyy sanoa, että tällä miniällä oli hermot tiukoilla myös. Senpä vuoksi ymmärrän hyvin ap:n tunteita.
Anoppi on itsekin joskus synnyttänyt. Luulisi muistavan kuinka herkillä vastasynnyttänyt on siinä tilanteessa ja osaavan käyttäytyä sen mukaan.
Ja ei minunkaan mielestä joiden anopittomuus kuulu tähän keskusteluun. AP:llä on omat tunteet ja siinä ei paljoa paina vaikka naapurin maija mummoton onkin.
...onneksi olen kahden tyttölapsen äiti.
Anoppina on paska olla miniälle. Teki niin tai näin niin se ei kelpaa.
Taas rakentava mukava vastaus.
AP:lle: kyllä se anoppisi nyt liioittelee todellakin, mutta toivottavasti aika kuluttaa pahimman hössötyksen pois. Puhelimen saa äänettömälle ja turhat höpösötykset toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllä se siitä! ;)
synnytyssalissa oltais nakutettu jotain kännykkää. Synnytystapahtuma oli täysin mun ja mieheni asia ja ei sieltä tarttee millekään sukulaisille raportoida. Me ilmoitettiin vasta sitten kun oltiin jo vuodeosastolla. Ja mä olen hieman konservatiivinen ihminen. Jos oma anoppini olis mulle tissikumeja ja siteitä ostanu niin varmaan olis mulla loksahtanut leuka lattiaan asti auki silkasta tyrmistyksestä. Noin henkilökohtaiset tavarat mä ostan itse. Mut me ihmiset ollaan erilaisia. Meillä oli kans höösäämistä ja vaikka mitä mut kyllä se ajan kanssa laantuu. Ota vain ap makarooniloota vastaan.
Ei kukaan muu ole koskaan käyttäytynyt noin. pistä välit poikki!
...onneksi olen kahden tyttölapsen äiti.
Anoppina on paska olla miniälle. Teki niin tai näin niin se ei kelpaa.
Kyllä se siitä ajan kanssa. Jotkut äidit muuttuvat itsekin tuollaisiksi.
Koskaan ei tiedä mitä huominen tuo. Kokemusta siitäkin. Kaikki me ei olla täällä enää huomenna :/
tuossa tilanteessa anopille että "mulla on puhelin sitten äänettömällä jos en vastaa, koska saatan olla imettämässä sängyssä tms.." -Oikeasti laittaisin äänet pois vain silloin kun näen että enoppi soittaa.
Ystävällisesti voi sanoa että haluaa vähän omaa tilaa, kunhan muistat kiittää avusta....
niin valittaisit täällä, että paska anoppi, kun ei välitä.
Toivottavasti anoppisi tajuaa ottaa etäisyyttä ja jättää teidät kärvistelemään koliikkivauvan kanssa. Se jos mikä tekee parisuhteelle gutaa.
sinua sanomaan anopillesi että kiitos, mutta pärjäämme kyllä ilman hänen koko aikaista soitteluaan. Tai sanot ettet jouda koko aikaa olemaan puhelimessa hänen kanssaan, koska vauva tarvitsee sinua.
Alkuun monet isovanhemmat voivat olla ylihuolehtivaisia, mutta ajan kanssa laantuuvat. (ainakin yleensä)
Oletko puhunut asiasta miehellesi? ehkä hän voisi kohteliaasti äidillesi mainita asiasta... :)
tsemppiä ja onnea uudesta perheenjäsenestä! :)
Ensiksi; onnea tuoreelle äidille ;)
Onko kyseessä anopin ensimmäinen lapsenlapsi?! Ja onko hän kenties yksinäinen?
Jos on eka lapsenlapsi niin osaan ymmärtää häntä hyvin :)
Taitaa vain olla innoissaan tästä pienokaisesta ja hänelle on tärkeää, että voitte kaikki hyvin.
Mutta ymmärrän myös sinuakin, että haluat olla vauvan kanssa ja voimat vähissä.
Tietty, jos olet vaikka unen tarpeessa, voisi anopista olla apua, että saat vähän huilata itsekin.
Tai sanot ystävällisesti hänelle, että pärjäätte kyllä ja pyydätte apua, kun sitä tarviitte.
Jaksamista ;)
Yrittää hyvää, on innoissaan ja onnellinen lapsenlapsestaan. Ymmärrän että sinua risoo, mutta yritä löytää jotain hyvääkin. Jotlut isovanhemmat kun eivät huomioi oikeen millään tavalla niin mielestäni parempi noin. Hienovaraisesti voit vähän vihjata että halutaan yhdessä perheen kesken sopeutua tähän uuteen tilanteeseen.
...onneksi olen kahden tyttölapsen äiti. Anoppina on paska olla miniälle. Teki niin tai näin niin se ei kelpaa.
synnytyksen aikana laittaa edes tekstaria äidilleen että kaikki menee ihan hyvin?
Tottakai äidit ovat huolissaan kun on lapsenlapsia tulossa. Meillä ainakin kun tuli äkkilähtö kaksosten kanssa, mieheni soitti sekä omalle että minun äidilleni ja kertoi mitä on tapahtunut, ja soitti vielä kun lähdettiin isompaan sairaalaan. Ja tietysti soitti vielä kun lapset olivat syntyneet.
Jos minun poikani tai tyttäreni olisi saamassa jälkeläisiä, haluaisin kyllä tietää ainakin parin tunnin välein mitä on tekeillä, kyllä ottaisin pahasti itseeni jos ei mitään kuuluisi, ja olisin tietysti varma että nyt on jotain pahasti vialla kun eivät ilmoita mitään.