Kauheimmat treffit ikinä!!!

Tutustuin mieheen joka esitti ylikohteliasta ja mukavaa "herrasmiestä". Heti aluksi mies aloitti halailun ja työnsi limaisen kielensä suuhuni aloittaen kuolaamisen. Kuolaa valui paidan kaulukselle, ällötti! mies piti otteessaan ja työnsi kieltään. Mies myös röyhtäili ja haisi. Mies halusi viedä minut "ravintolaan" mutta sanoikin että "tuossa on Mcdonalds mennään sinne se on halpa!" sieltä mies osti itselleen lastenaterian, valitti kalliita hintoja ja antoi minulle armostaan yhden lelun ja pari ranskanperunaa. Emme lähteneet toisille treffeille, sen jälkeen kului pari kuukautta ja mies tuli sattumalta vastaan uuden tyttöystävänsä kanssa. 

[quote author="Vierailija" time="12.11.2010 klo 16:00"]

tapasin parikymppisenä puolitutun, pari vuotta itseäni vanhemman miehen raflassa silloisessa kotikaupungissani, ja kun juttu luisti (en ollut aikaisemmin jutellut hänen kanssaan kuin muutaman sanan), niin päätettiin lähteä jatkoille hänen kämpälleen. Sänkyyn sitten päädyttiin, ja siinä kiihdyttäessään hän alkoi hokea: "Oi pillu, oi pillu, oi oi pillu pillu!" Koko ajan kovemmalla äänellä. Jos naapurissa oltiin hereillä, ei siellä varmaan jäänyt homman nimi epäselväksi. Multa meni kyllä tunnelma ja humalakin haihtui ja tein hommailun jälkeen aika pikalähdön kotiin keskellä aamuyötä... Onneksi tapasin sattumalta kaverin, joka heitti minut kotiin (asuin aika kaukana).

Lähtiessäni "pillumies" huhuili, että meidän pitää ehdottomasti tavata, kun kerran molemmat mennään kesän jälkeen Helsinkiin opiskelemaan, mentäis kuulemma vaikka "kaakaolle ja silleen". Otin sen puhelinnumeron, mutta ei ollut aikomustakaan soittaa. Onneksi Helsinki on sen verran iso kaupunki, että en ole sen koommin häneen törmännyt.

Kaveri oli parikymppisenä tavannut jonkun "ikälopun" miehen (lue ehkä jotain 40v, mut nuorena ne tuntuu ikälopuilta) baarissa. Kaveri kertoi ettei ollut kiinnostunut miehestä ollenkaan, mutta humalassa oli tullut lähdettyä miehen mukaan ja sänkypuuhiin tietysti päätyivät. Kertoi että miehen seksitaidot oli ollu tosi huonot. Pientä edestakaista nylkytystä ja koko ajan oli kysellyt, enhän vaan paina, ethän rusennu mun alle. Kaiken huippu oli ollu kun mies orgasmin saadessan oli alkanut ähkimään: voi äiti, voi äiti, tekee hyvää... Kaveri kertoi häipyneensä miehen hotellihuoneesta aika liukkaasti, heti kun mies oli nukahtanu.

=)

Oon aina kuvitellut, että toi klisee miehestä orgasmin kynnyksellä huutamassa äitiä on vaan vitsi.... :D

Lisäää!!!

Huh näitä tarinoita. Oma kokemukseni karmeista treffeistä oli sellainen, että olin ennen tämän miehen tapaamista eronnut muutamaa vuotta aiemmin exäni lähdettyä etsimään jännitystä elämäänsä ennen varhaiskeski-iän kriisiä. Olin toipunut erosta ja sitten tapasin tämän miehen, jonka kanssa alkuun oli ok juttelut. Koska olimme molemmat kiinnostuneita uskonnosta, keskutelimme näistä aiheista alkuun luonnollisesti, kunnes mies yllättäen alkoi kiihtyä ja lopulta lähes huutaa Jumalasta jne. Aihe kääntyi myös erooni, johon hän otti raamatullisen näkökulman ilmoittamalla, että minulla ei ole periaatteessa "oikeutta avioitua uudelleen, koska haureutta ei ollut tapahtunut edellisessä liitosssa", - huom! Pyysi kuitenkin sitten minua treffeille, vaikka tiesi että olin eronnut.

Tässä vaiheessa treffit alkoivat jo ahdistaa ja tohdinpa sanoa jotain tästä tuomitsevasta uskonnollisesta keskustelusta, johon oli ajauduttu, jolloin mies kysyi lujaan ääneen " jos sä et mun juttuja kestä niin miten sä Jeesuksen juttuja kestät??" Kesti varmasn pari viikkoa toipua noista traumaattisista deiteistä, tyyppihän rinnasti itsensä Jumalaan. Sen jälkeen kesti tovi ennen kuin tohdin uusille deiteille lähteä.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 22:25"]

Käytiin ensin miehen kanssa kahvilla, eikä hän osannut puhua mitään. Ajattelin että varmaan ujo ja hermostuttaa eikä siinä mitään. Kahvin jälkeen mies ehdotti jos käveltäisiin vähän ja suostuin. No mies sitten käveli todella kovaa vauhtia enkä meinannut pysyä perässä, eikä tämä edes kääntynyt katsomaan olenko mukana vai en. Ei hidastanut yhtään vaikka välillä jouduin melkein juoksemaan. Sanoin sitten että jos vaikka käveltäisiin vähän rauhallisemmin niin voitais jutella samalla. Mies oli vaan että aijaa haluutko sää jutella jostain? No en kun haluaisin juosta hiljaa ympäri kaupunkia!

[/quote]

:D :D

Huh, selvisinpäs loppuun saakka. Varmaanpari päivää tätä lueskelin, mut oli niin koukuttavan hauska ketju :D

Kyllähän noita epäonnistuneita nettitreffejä ehti kertyä...

Ykdi oli kun mies oli kuvastaan lihonut reippaasti, näytti yli 10 vuotta vanhemmalta mitä oli ja oli myöhässä. Meinasin heti alkuun liueta ettei tästä tuu mitään. Mutta ajattelinpa kuitenkin käydä yhdellä jos vaikka synkkais ajatukset. Kuuntelin sitten miehen leuhkimista autoilla, matkoilla yms. Kuvitteli ilmeisesti minun vaikuttuvan kuinka hänellä on rahaa tarjota seduloiden vipeissä. Lipitin juomaani vauhdilla ja en saanut edes suun vuoroa. Lopulta mies vuodatti kuinka oli maksanut parin viikon Thaimaan loman tuoreelle tyttöystävälle, nainen oli dumpannut miehen heti loman alussa ja miespolo oli pyörinyt yksin koko lomansa särkynein sydämin. Säälitti jo. Juu ei nähty toisten.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2014 klo 21:56"]

Autosekopäämies joka otti itsestään kuvia "hienon ja kalliin" auton edessä ja lainasin oikeasti ystävänsä autoa tehdäkseen "vaikutuksen" naisiin. Kiero. Mies kertoi asuvansa suuressa ja valoisassa asunnossa ja olevansa lähes aina kiireinen töiden takia. Myös työpaikka kuulosti erilaiselta mitä myöhemmin paljastui. Parituntisten treffien aikana hyvin pian paljastui ettei miehellä ollut omaa autoa vaan se oli kaverilta lainassa, kotia ei ollut vaan mies majaili ystäviensä luona milloin missäkin kuin jokin reppureissaaja, työpaikka oli pikaruokaravintolassa eikä neljän tähden gourmet ravintola. Treffien jälkeenkin mies jatkoi kuvien ottamista joissa hän seisoo kalliiden autojen vieressä.

[/quote]

Kuulostaa siltä, että taisi olla mukana myös zinzinossa...

Nämä tarinat ovat kyllä ihan eeppisiä, omani eivät yllä kyllä Tuuttimiehen tasoon mutta aika ikäviä tapauksia kuitenkin.

Yksi tyyppi oli kaverini kaveri, eli siis kaverini yritti parittaa minut hänelle. Juttelimme facebookin ihmeellisessä maailmassa jokusen päivän tämän hepun kanssa, ja hän vaikutti todella mukavalta - kuvat olivat valitettavasti joitakin vuosia vanhoja. Itse olen itsestäni huolta pitävä 25v nainen, ja tykkään laittautua nätisti. Kun tapasin tyypin, hänellä oli reikäinen vanha vaimari, polvihousut, ja aivan karseat, kuluneet, repsottavat juoksulenkkarit jalassa. Tukkaa ei oltu pesty varmasti viikkoon ja koko naamaa peitti hirvittävä epäsiisti parta. Annoin kuitenkin tyypille mahdollisuuden, ja juttelimme niitä näitä. Heppu oli umpilääpällään ja lupasin että hän voisi tulla kotiini käymään joku päivä. Kun tyyppi sitten tuli käymään, oli vaatetus ja hygienia edelleen samanlainen ja ensimmäinen asia mitä hän teki kun astuimme ovesta sisään, oli työntää kieli odottamatta syvälle kurkkuuni ja kehuskella sen jälkeen olevansa erinomainen suutelija. Lopulta jouduin työntämään tyypin kotoani ulos, kun ahdistuin niin kovasti.

Seuraava treffikumppanini olikin sitten erittäin komea, siististi pukeutuva hiukan vanhempi mies joka mainosti itseään todellisena herrasmiehenä. Hän halusi ehdottomasti "viedä" minut treffeille, ja oli oma-aloitteisesti kiinnostunut minusta. Ei tarjonnut mitään ekatreffeillä. Ei tarjonnut yhtikäs mitään tokillakaan treffeillä, vaikka halusi itse syödä kalliissa paikassa ja tiesi minun olevan sillä hetkellä vähävarainen opiskelija, kehui vielä itse vievänsä minut syömään. Kolmansille treffeille hän kehuskeli vievänsä minut elokuviin ja ostavan liput etukäteen. Olin jo luottavaisilla fiiliksillä, kunnes elokuvateatteriin saapuessani tyyppi paljasti ettei ollutkaan ostanut lippuja ja julisti kassaneidille että maksamme liput erikseen. Tässä vaiheessa kiristelin jo hiukan hampaitani. Elokuvan jälkeen minun olisi kuulemma pitänyt lähteä hänen mukaansa yökylään. Sanoin ei kiitos ja painuin kotiin. Tämä itseään herrasmieheksi kutsunut heppu viestitteli vielä paljonkin tämän jälkeen kunnes tokaisin että ei kiinnosta.

Onhan nää huikean yksipuolisia tarinoita. Veikkaanpa, etteivät ihan kaikki kirjoittajatkaan ole olleet parasta treffailumatskua, ja omasta käytöksestä on aika paljon jätetty kertomatta.

Nää on niin huippuja! :))

Itse joskus netin kautta tutustunut mukavaa ja hauskaan mieheen, oli ihan komee kuvassakin. Juttelimme n. 3 kk ennen kuin tapasimme. Välillämme oli n. 300 km matkaa. Mies tuli minun luokseni käymään, sovimme treffit juna-asemalle. Odotin innolla häntä ja sydän pamppaili kahtasataa, kun odotin elämäni prinssin saapuvan junasta, joka oli kuvaillut itseään komeaksi, sporttiseksi, atleettiseksi ja miehekkääksi. Kuva netissä oli vain naamasta, jossa ei kovin hyvin kasvoja kumminkaan näkynyt, mutta suuntaa-antavaa.  Sitten se juna saapui. Sydän kyllä sävähtyi lujaa, kun hänet näin, mutta aivan eri tavalla kuin olisin halunnut. Vastaan tuli 2 metrinen, finninaamainen, tietokonenörtin näköinen haiseva iljetys. Menimme asemankahvilaan kahville.  2 tuntia sain kuulla tietokoneiden asennuksista ja eri virustyypeistä. Vaihtaessani puheenaihetta tietokoneista ihan normaaleihin elämänasioihin , ja kysyin mitä on suunnitellut elämää varten, mies sanoi kuin apteekin hyllyltä, että suunnitteli 2 viikkoa ennen meidän tapaamista, missä asennossa haluaa minua panna, ja että naisen kiihottaminen täytyy aloittaa kuin tietokoneen ohjelmointi. En muista mikä tuo hänen kaavansa oli, mutta muistelesin että hän puhui jostain, että ensin pitää näpräillä ja kokeilla eri paikkoja ennen kuin rupee hommiin..   Meinasin itkeä siinä kohtaa. Ajattelin että voiko tämä olla totta!  Totta se oli.  Loppui treffit lyhyeen.  hyi.

[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 11:08"]

Kyllä kannattaa kuulostella sen vastapuolen tunteet ennen kuin itse kaksien treffien perusteella menee rakastumaan. Ei se nainen välttämättä edes ollut romanttisesti kiinnostunut, mutta kaverina saattoi sinua tapailla ja kyllähän huomio hivelee aina. Ei se sua mielestäni mitenkään sikamaisesti kohdellut! :)

[/quote]

Kiintoisaa. Ajatellaan kuvio toisin päin. -- Seuraavana päivänä mies soittaa ja sovitte treffit. Panostat iltaan runsaasti, ja hyvin sujuneen treffin päätteeksi harrastatte villiä seksiä. Seuraavana päivänä mies soittaa ja haluaa tavata uudestaan. Olet haltioissasi ja toivot, että saat pian esitellä löytämäsi valioyksilön tuttavapiirillesi. Panostat treffeihin paljon ja ilta sujuukin hyvin. Kaiken kruununa harrastatte intohimoista seksiä.

 --

 Näinkö naiselle täällä sanottaisiin? Vai oliko mies sittenkin hyväksikäyttävä sika, joka vain leikki tunteillasi? Henkinen hyväksikäyttö toisen tunteilla leikkien on vähintään yhtä tuomittavaa kuin fyysinen hyväksikäyttö, tai ainakin pitäisi olla.

[/quote]

Olin just kommenoimassa tuolle ylemmälle kirjoittajalle, että höpö höpö, onhan tuollainen vedättäminen aina tosi ikävää käytöstä. Jos kyseessä olivat selkeästi treffit, onhan se nyt härskiä vaan jatkaa leikkimistä, jos on kerran varattu ja päättää sit homma toteamalla, että käytin sinua itsetuntoni paikkaamiseen. Eivät toiset ihmiset ole mitään välineitä.

Mutta tuo vastaesimerkkisi on jo ihan eri juttu, eikä se liity mitenkään sukupuoleen. Tuo ei ole kuvion ajattelemista toisin päin vaan ihan uusi kuvio. Pitäisin Tiinaakin paljon ikävämpänä tyyppinä, jos olisitte harrastaneet seksiä pariin otteeseen ennen tuota paljastusta. Jos sivuutetaan se, että seksi ja kahvittelu ovat kaksi eri asiaa, ja puhutaan tunteilla leikittelystä, on eri asia olla antamatta viitteitä romanttisesta kiinnostuksesta (esimerkiksi kieltäytyä suudelmista) ja todeta sitten, että sitä ei ole, kuin antaa viitteitä romanttisesta kiinnostuksesta (esimerkiksi harrastaa seksiä) ja todeta sitten, että ähäkutti sitä ei olekaan. Muutamien ensimmäisten treffien pointti on kiinnostuksen määrän ja laadun selvittäminen ja molemmille pitäisi olla selvää, että jos toinen ei selkeästi ilmaise olevansa kiinnostunut, sitä kiinnostusta ei välttämättä ole.

Ja jos muuten olet sama kuin näiden kirjoittaja, haluaisin heittää pari muutakin kommenttia. Jos et ole, heittelen muuten vaan. :)

[i] Mutta jostain kumman syystä se "kemia" tapahtuu paljon useammin juuri niiden komeiden, tummien, pitkien, varakkaiden ja seksikkäältä kuulostavassa ammatissa olevien kanssa. On se niin kumma juttu. => Noin suomeksi sanottuna olet taatusti rehellinen kirjoitushetkellä, mutta kun seuraavan kerran tarjolle tulee pitkä, tumma, varakas jne. mies niin oletkin jo toista mieltä tai todennäköisemmin "kemia" tuntuu olevan heti läsnä ainakin muutaman trefin ajaksi. [/i]

Minusta kemia on eri asia kuin ensivaikutelma, jonka syntymisessä muuten Tiina-tekstien perusteella ulkonäkö tuntuu olevan myös itsellesi se tärkein tekijä. Uudesta ihmisestä tietää ensimmäisenä sen, miltä tämä näyttää ja ensimmäiset johtopäätökset kiinnostavuudesta vedetään sen seurauksena. Hyvännäköinen ihminen on lähtökohtaisesti kiinnostavampi kuin ulkoisesti vaatimaton heti astuessaan huoneeseen, mutta jos sitä "kemiaa" ei ole, ei kukaan katsele edes sitä komistusta tai kaunotarta treffejä tai pareja kauempaa. Tämän maailman Tiinoilla ja komeilla lastenlääkäreillä lienee tavallista pulliaista enemmän tilaisuuksia löytää joku, jonka kanssa synkkaa, mutta kemian edellytys onheidänkin kohdallaan, että juttu luistaa.

[i] Ja todellakin naiselle saattaa riittää se yksi tai kaksi väärää lausetta ja peli on pelattu. [/i]

Jos se yksi lause on jotain eeppisen tökeröä niin totta kai. Jos kysyy naiselta ensitreffeillä esimerkiksi "tykkääkö pirkko perseseksistä", kuten aiemmin ketjussa mainittu, peli on kyllä pelattu hyvällä syyllä.

[i] Neljäs ja ehdottomasti pahin moka on vastata rehellisesti kysymykseen "mitä sinä haluat naiselta mennessäsi heidän kanssaan treffeille?" Vastaus "minä olen mies; kyllä sinulla varmasti on käsitys siitä, mistä miehet noin yleensä pitävät naisissa ja heiltä haluavat" on äärimmäisen paha turn-off. Näin luodaan mielikuva kieli vyön alla pillun perässä juoksevasta kollista, vaikka käytös ei sellaiseen viitettä antaisikaan. [/i]

Itse pitäisin ensireaktiona tällaista vastausta turn-offina lähinnä, koska se on ylimielinen ja vihamielinen. Ja kuten varmasti kaikki tiedämme, on olemassa tietty stereotypia miehistä ja naisista ja seksistä, joten suurimmalle osalle tuon kuulijoista tulee mieleen ensimmäisenä jokin seksiin liittyvä. Tässä yhteydessä mielikuva olisi siis luotu ihan omalla käytöksellä. Ja jos käytös tuottaa mielikuvan ja ylläpitää sitä, ei ehkä voi enää puhua pelkästä mielikuvasta.

[i] Ehkä suurin ongelma miehille naisten treffailussa on vaatimus olla sanomatta mitään suoraan. Kaikki asiat pitää osata tuoda ilmi, mutta niitä ei saa sanoa. [/i]

Jos peilataan tähän ketjuun, kyseessä ovat minusta sellaiset erot, joka normaaleilla sosiaalisilla taidoilla varustetun aikuisen ihmisen pitäisi tunnistaa. Tässä ketjussa on puhuttu miehistä, jotka puhuvat vain yhdestä asiasta tai leveilevät jollakin aika ilmeisin tavoin. Kyse ei siis liene niinkään siitä, että sanotaan suoraan "minulla on hyvä palkka" tai "käyn usein salilla" vaan siitä, kuinka usein nämä sanotaan ja missä vaiheessa. Minusta ei ole kohtuuton vaatimus tai ongelma olettaa, että treffejä ei aloiteta noilla lauseilla tai palata omaan kovapallkaisuuteen tai -kuntoisuuteen kolmen minuutin välein koko iltaa. Suoraan sanominen, tökeröys ja jankkaaminen ovat kolme eri asiaa.

[i] Enempää en jaksanut poimia parilta menneeltä sivulta. On kuitenkin havaittavissa, että naiset antavat eniten arvoa miehen ulkoiselle olemukselle (varsinkin pukeutumiselle), varallisuudelle (hyvässä virassa, mutta ei maksanutkaan kaikkea) ja pahin turn-off on väärällä tavalla ja väärällä hetkellä suoritetut puheet ja eleet. Jostain syystä naiset kuitenkin jaksavat marista siitä kuinka pinnallisia miehet ovat: tämä jos mikä on sitä kaksinaismoralismia. [/i]

[i] Lainkaan vähättelemättä naisten kohtaamien sikamiesten huonoa käytöstä olen vakaasti sitä mieltä, että naisten tulisi lopettaa huomion kiinnittäminen sellaisiin asioihin, joilla ei ole merkitystä. Esimerkiksi iskuyrityksessä merkitsevää tulisi olla rehellisyys, vilpittömyys ja kunnioittavalla tavalla tehty toteutus. Sen sijaan vuorokaudenaika, paikka, äänenpaino ja sanottu asia ovat täysin toissijaisia, tai siis niiden pitäisi olla. [/i]

Näiden perusteella minua ihan aidosti kiinnostaa, millaisena näet ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Miten ihmiset mielestäsi viestivät keskenään? Onko ihmisen käytäksen ja sen, millainen hän on, välillä mielestäsi todellinen kuilu? Kenellä sinusta on vastuu kuilun ylittämisestä - jos ihminen ei kykene ilmentämään sitä, millainen hän on (tai kokee olevansa), onko ongelma hänen vai muiden?

Itse en näe ihmisten arvioimista puheiden ja eleiden perusteella mitenkään pinnallisena. Se, mitä puhe, eleet ja äänenpainot kertovat, on ainoa viesti, jonka toiselta voi saada. Vaikka ihminen määrittelisi oman itsensä vain mielensisältöjensä kautta, toisella ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin määritellä hänet tekojen (puhe, käytös) kautta. On toki totta, että joskus ihmiset ilmaisevat itseään väärin esimerkiksi hermostuneisuuden vuoksi. Silloinkin "vääryys" pitää kuitenkin kuitata oikaisemalla se, muutenhan toiselle ei jää mitään muuta kokemusta ja otetta kuin se "väärä". Mistä sen silloin tietää vääräksi, vai onko se edes sitä? Jos joku kokee olevansa esimerkiksi vilpitön ja suora, mutta muut kokevat sen systemaattisesti ilkeytenä ja aggressiivisuutena, voi jo hyvällä syyllä kysyä, onko vika muiden tulkinnassa vai arvioiko henkilö itseään väärin.

Tällä en tarkoita sitä, etteikö tästäkin ketjusta olisi löytynyt pinnallisia tekstejä, mutta siitä huolimatta lähtökohtasi ovat minusta epärealistiset ja se, mitä vaadit naisilta täysin mahdotonta. Yllä olevan perusteellahan meidän pitäisi ohittaa kaikki, mitä mies meille itsestään antaa ja muodostaa mielikuva hänen "todellisesta" minästään jonkilaisella mystisellä sisäisellä näöllä. Idea siitä, että ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rehellisyys, vilpittömyys ja kunnioitus ovat tärkein osuus on toki kaunis. Mutta kerroo, miten toinen ihminen voisi tietää noista mitään, jos sanoja, äänenpainoa, eleitä ja kontekstia ei saa käyttää tulkinta-apuna?

Olipa kiva kun tulitte tähän ketjuun jaarittelemaan! Oikein toivoin et joku muuttas tämänkin ketjun helkkarin tasa-arvotaisteluksi :( 

Hurjia tarinoita teillä! Mun kanssa treffeille ei ole koskaan ilmestynyt mikään älytön mörökölli, mutta kerran kyllä lupaukset petettiin ja rankasti.

Harrastan "ruokaa"; kokkaan, käyn ravintoloissa, laadin reseptejä, keräilen keittokirjoja jne. Deitti-ilmoituksessa tuli luonnollisesti harrastuksestani kerrottua, mutta ilmoituksessa ei ollut mitään vaatimusta, että miehen pitäisi olla näistä innostunut. Sain ilokseni vastauksen kolmekymppiseltä mieheltä, joka kertoi olevansa erinomainen ruoanlaittaja ja ahkera ravintolaharrastaja hänkin. Jee!

Ekojen deittien ajankohta lähestyi, ja ehdotin että tehtäisiin ruokaa jomman kumman luona (älkää lapset ottako opiksi ja menkö tuntemattoman luo ensimmäisellä kerralla). Mies sitten kutsui luokseen, ja lupasi hankkia raaka-aineet. Kyselin, minkä tyylistä oltaisiin tekemässä, että osaisin ostaa sopivat juomat. Mies pyysi tuomaan vain jonkun punkun, ja Alkosta sitten otsa kurtussa yritin metsästää "jotain punkkua".

Jännityksestä kankeana soitin miehen ovikelloa. Sain ojentaa pullon ujolle miehelle, joka pälyili pitkin seiniä ja puhui poolopaitaansa. Pyysin häntä vähän esittelemään paikkoja, ja kierros huipentui askeettiseen keittokomeroon. "Mitäs syödään", hymyilin miehelle ja kurkin, mitä hänellä olisi tulossa. Mies näytti tosi ylpeältä avatessaan pakastimen ja kiskoessaan esiin kilon säkin jotain epämääräistä, huurteen peittämää tavaraa. "Euroshopperin pyttipannua!"

Tässä vaiheessa ajattelin, että mies vitsailee. Alkoi kuitenkin tottuneesti levitellä jäistä einesspydäriä pellille. Tuijotin järkyttyneenä. Tässä siis oli se intohimoinen kokkaaja, tekemässä Euroshopper-einestä kilon paketista...

Illallisella tuli sitten punaviinin äärellä selväksi miehen lempiravintola, joka oli hänen taloyhtiön kivijalassa ollut kebab-pizzeria. Kuulemma toimittavat ihan ovelle asti sieltä alakerrasta.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 18:20"]Hurjia tarinoita teillä! Mun kanssa treffeille ei ole koskaan ilmestynyt mikään älytön mörökölli, mutta kerran kyllä lupaukset petettiin ja rankasti.

Harrastan "ruokaa"; kokkaan, käyn ravintoloissa, laadin reseptejä, keräilen keittokirjoja jne. Deitti-ilmoituksessa tuli luonnollisesti harrastuksestani kerrottua, mutta ilmoituksessa ei ollut mitään vaatimusta, että miehen pitäisi olla näistä innostunut. Sain ilokseni vastauksen kolmekymppiseltä mieheltä, joka kertoi olevansa erinomainen ruoanlaittaja ja ahkera ravintolaharrastaja hänkin. Jee!

Ekojen deittien ajankohta lähestyi, ja ehdotin että tehtäisiin ruokaa jomman kumman luona (älkää lapset ottako opiksi ja menkö tuntemattoman luo ensimmäisellä kerralla). Mies sitten kutsui luokseen, ja lupasi hankkia raaka-aineet. Kyselin, minkä tyylistä oltaisiin tekemässä, että osaisin ostaa sopivat juomat. Mies pyysi tuomaan vain jonkun punkun, ja Alkosta sitten otsa kurtussa yritin metsästää "jotain punkkua".

Jännityksestä kankeana soitin miehen ovikelloa. Sain ojentaa pullon ujolle miehelle, joka pälyili pitkin seiniä ja puhui poolopaitaansa. Pyysin häntä vähän esittelemään paikkoja, ja kierros huipentui askeettiseen keittokomeroon. "Mitäs syödään", hymyilin miehelle ja kurkin, mitä hänellä olisi tulossa. Mies näytti tosi ylpeältä avatessaan pakastimen ja kiskoessaan esiin kilon säkin jotain epämääräistä, huurteen peittämää tavaraa. "Euroshopperin pyttipannua!"

Tässä vaiheessa ajattelin, että mies vitsailee. Alkoi kuitenkin tottuneesti levitellä jäistä einesspydäriä pellille. Tuijotin järkyttyneenä. Tässä siis oli se intohimoinen kokkaaja, tekemässä Euroshopper-einestä kilon paketista...

Illallisella tuli sitten punaviinin äärellä selväksi miehen lempiravintola, joka oli hänen taloyhtiön kivijalassa ollut kebab-pizzeria. Kuulemma toimittavat ihan ovelle asti sieltä alakerrasta.

[/quote]

Melkosen kulinaristin löysit ;) toivottavasti punkku sopi spydärin kans, heh

Älyttömän hauskoja juttuja tässä ketjussa, kiitos monista nauruista!

Tuli tuosta oven avaamisesta mieleen pieni yksityiskohta. Aika monesti olen kohteliaasti aukaissut ulko-oven naiselle vain huomatakseni, että sen jälkeen onkin vielä toinen ovi. No, nainen tietysti saapuu sille ensimmäisenä ja päätyy aukaisemaan sen minulle. Siinä vaiheessa, kun saapastelen ensimmäisenä sisälle naisen pitäessä minulle ovea auki tuntuu väistämättä aina siltä, että eihän sen näin pitänyt mennä...

onko vielä pakko pannakin niiden ällöjen kanssa :/ olisi jo kyllin kamalaa joutua treffeille.

Lisää! Ja kaikki eivät vain osaa sanoa ei.. itse nuorempana tapasin itseäni 5 vanhemman miehen niin kun pääsimme sisälle niin luvattu kiva ja rento saunailta kera skumpan vaihtui 'heti vaatteet pois ja panemaan'-illaksi. Huoh.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 12:48"]

Treffeistä jos puhutaan, niin yksittäinen kamalin/koomisin kokemus oli eräs duunissa tapaamani nuori opiskelijakundi, jonka arvioin olevan kova panomies, kun ulkoasu ja otteet olivat siihen suuntaan. Viehättävä, varma, hävytön, ja aika pian duunijutut puhuttuamme totesimme yhteen ääneen, että vois nähdä viikonloppuna...

Tuli viikonloppu ja nähtiin, onneksi ensin drinkillä kaupungilla, niin saatoin livahtaa pois. Hänellä oli nimittäin pöydällä paketti Sultaneja, kun tulin paikalle. Oli käynyt siinä välillä kotopuolessa ja jutellut minusta isälleen ja veljilleen. Olivat sitten veikkausta viedessä ostaneet porukalla kortsuja kioskilta. Tätä kertoessaan kundi tuijotti minua tyhmä runkkutoljotus naamallaan. :D Semmoinen saalis!

[/quote]

Nämä on näitä pornolehdistä opittuja malleja, jotka eivät aivan toimi tosielämässä. Siperia opettaa kun tarpeeksi monesti jää ilman. Tyhmimpiä ei tietysti silloinkaan.